kaikkien ikäryhmien kohdalla mielestäni tärkeintä on se, että asiakas itse siinä mittakaavassa kuin se on hänelle mahdollista, tulee kuulluksi ja saa itse vaikuttaa päätöksentekoon, koska silloin myös sitoutuukin paremmin

Kaikilla ikäryhmillä tärkeätä päästä kuntoutuksen piiriin tarvittaessa sekä vaikuttaa itse päätöksen tekoon.

Kuntoutuksen saatavuus omasta kotikunnasta, koska kuntoutuksen siirryttyä liian kauas, se voi jäädä toteutumatta tai toteutua vain puolittain liian pitkän matkan vuoksi. Apuvälineiden saatavuus on tärkeää kotikunnasta. Kuntoutusta ja apuvälineitä ei kyllä kukaan lähde mistään Rovaniemeltä hakemaan, ellei ole pakko!

Ennaltaehkäisevää kuntoutusta enemmän tarjolle joka ikäryhmälle. Velttous pois ohjauksen suunnittelussa ja selkeitä toimintamalleja käytäntöön. Painopisteen siirtäminen suunnittelusta käytännön toimintaan.

Minusta kuntoutus ehkäisee lisäongelmien syntymistä, joten kaikkien ikäryhmien kohdalla , kuntoutusta pitäisi saada, silloin kun jokin kohta vaivaa. Kuntoutuksen avulla toimintakyky säilyy ja tulevaisuudessa vaivat eivät ole heti riesana. Jos kuntoutus tai fysioterapia eivät auta, niin silloin pitää kuntoutuksesta tulla lähete lääkärille ja muihin jatkotoimenpiteisiin, etti ihmistä pompotella edestakaisin eikä vaiva jää hoitamatta.
Myös vanhusten kuntouttaminen on tärkeää, että lääkäri kirjoittaa lähetteen eteenpäin ettei kuntoutukseen hakeutuminen jää vanhuksen omalle kontolle. Vaivaa ei lueta vanhuuteen liittyväksi, jota ei tarvitse kuntouttaa.

0-12 v: riittävän ennakoiva yhteistyö lähettävän ja toteuttavan organisaation välillä - yhteisvastaanotot esim. tilanteessa jossa erikoissairaanhoidossa todetaan kehitysvamma - kehitysvamma-alan asiantuntija mukaan työskentelyyn. Perheen sitoutumiseen ja todellisiin voimavaroihin enemmän huomiota.

Alaikäisten ja vähän vanhempienkin kohdalla on puhuttava paljon perhelähtöisyydestä, sillä kuntoutuminen tapahtuu aina ainakin osin omissa yhteisöissä. Aina on puhuttava asiakaslähtöisyydestä eli asiakkaan yksilöllinen tarve ja toimintakyky ratkaisee, ei niinkään ikä. Tänä päivänä yli 80-vuotiaat voivat olla vielä täysin aktiiveja eikä heiltä saa sulkea kuntoutusta tai siihen liittyviä palveluja pois jonkin ikärajan takia. Pitää mahdollistaa räätälöidyt tukitoimet, jotta omannäköinen elämä saa jatkua koko elämänkaaren mahdollisimman pitkään. Kommunikaatiopalveluita kehitettävä tähän päivään ja niiden on oltava lähempänä ihmistä, jotta puhevammaisellakin toteutuu oikeus tulla kuulluksi!

Lasten ja nuorten kuntoutuksen kivijalkana on perhe, lähellä olevat ihmiset, jotka on tärkeä huomioida (tiedottaminen, valmennus, kuulluksi tuleminen, jaksamisen tukeminen ym.). Kaikkien ikäryhmien kohdalla kuulluksi tuleminen ja yksilöllinen huomiointi tärkeää (tieto, kannustus, rohkaisu, ymmärrys, tuki).

Riittävä ennaltaehkäisy ja tähän varatut resurssit, kaikissa ikäryhmissä. Kuntoutuksen järjestäminen vie aikaa yhtä lailla kuin kuntoutuksen toteuttaminen.

Ennaltaehläisyyn panostaminen, vuosittaiset tarkastukset myös ikäihmiselle. Erilaisesta kuntoutusta/ liikuntamuotoja eri ikäryhmille omalla paikkakunnalla. Liikuntamotivaation kasvattaminen. Lähete ja kuntoutukseen hakeutumien joustavaa.