Päästövähennystavoite on riittävän kunnianhimoinen, jos hiilineutraalius saavutetaan vuonna 2035. Vuoteen 2050 tulisi säilyttää päästövähennys ja sen lisäksi kasvattaa hiilinieluja sekä uusiutuvan energian tuotantoa niin, että Suomi olisi hiilipositiivinen.
Minusta tulisi vielä tutkia teollisuuden hukkalämmön hyödyntämiseen liittyvät päästöjen vähentämiset. Teollisilla mailla on päästövähennyksissä vielä paljon tehtävää. Yritysten, kuntasektorin ja yksityishenkilöiden systemaattisella tekemisellä päästövähennyksiin ja hiilineutraaliuteen on mahdollista päästä nopeammallakin aikataululla.
Päästövähennystavoitteet, jotka mahdollistavat nykyisen hallituksen lupauksen Suomesta hiilineutraalina vuoteen 2035 ovat riittävät, vaikka tämän jälkeenkin päästöjä on syytä vähentää, sillä ilmastoa lämmittävät päästöt eivät katso valtioiden rajoja. Jokaisen maan tulisi siis omien resurssiensa mukaan pyrkiä vähentämään päästöjä ja kasvattamaan haitallisia kasvihuonekaasuja sitovia nieluja. Suomen tulee kehittää teollisuutta vähähiiliseksi, uusiutuvaa energiaa ja kiertotalouden innovaatioita hyödyntäväksi alaksi. Ilmaston kannalliset maataloustuet tulee ohjata kestävämmän ruoantuotannon suuntaan ja parantaa viljelysmaiden hiilensidontakapasiteettia. Kasvipohjainen ruoantuotanto on ilmastoystävällisempää ja tukee ruokaturvaa, kun viljelysmailla tuotettava ruoka ei kierrä ensin eläinten kautta ihmisten lautaselle. Suomessa suurimmat päästövähennykset saadaan turpeen energiakäytöstä luopumalla ja muuttamalla liikenne vähäpäästöisemmäksi: biokaasulla ja sähköllä toimivat autot käyttöön aluekohtaisesti. Verottamalla ilmastolle haitallisia energialähteitä ja raaka-aineita ja suosimalla ja tukemalla kierrätettyjä ja uusiutuvia resursseja, saadaan aikaan säästöjä sekä uusia innovaatioihin perustuvia työpaikkoja. Päästökauppaa tulee ohjata niin, että yritysten on taloudellisempaa tehdä toiminnassaan konkreettisia päästövähennyksiä ja rakenneuudistuksia päästöoikeuksien ostamisen sijaan.
Voisiko tavoite olla joku absoluuttinen luku mieluummin kuin historiallinen vertailu? Eli esim. luku joka olisi vähemmän kuin 1990?
Tässä vaiheessa on liian aikaista sanoa, onko päästövähennystavoite riittävän kunnianhimoinen. Todennäköisesti sitä joudutaa tarkentamaan ja kiristämään kun tietomme ilmastonmuutoksen etenemisestä tarkentuu. Kuten edellä on todettu sen riittävyys riippuu suurelta osin siitä, miten aiemmissa vähennystavoitteissa onnistututaan. Jos 2025 tavoitteesta lipsutaan, vuoden 2050 tavoitteita joudutaan tiukentamaan. Tärkeintä kuitenkin, että on jokin tavoite, jota kohti pyrkiä.
Nykyisen tiedon valossa näyttää siltä, että 90 prosentin päästövähennystavoite ei enää riitä. Suomen on melko varmasti oltava päästönegatiivinen noin vuoteen 2070 mennessä. Siksi päästövähennykset on suunniteltava niin, että vähentäminen ei pysähdy vuoteen 2050 esimerkiksi siksi, jos lukkiudumme teknologioihin, joilla päästöjä ei voi vähentää enempää.
Ei ole tarpeeksi kunnianhimoinen. Sitran tuottaman selvityksen (https://media.sitra.fi/2017/02/28142626/What_does_the_Paris_climate_agreement_mean_for_Finland_and_the_European_Union.pdf) mukaan päästövähennystavoitteen on oltava -130…-150% 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Ilmastopaneeli on myös tarkastellut Suomelle oikeudenmukaista päästövähennystavoitetta, joka on -99…-156% riippuen maankäytön nielun kehityksestä ja valitusta oikeudenmukaisuuskriteeristä (https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2019/10/Finlands-globally-responsible-contribution_final.pdf).
Suomen 2050 kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite tulee olla -130-156% vuoden 1990 tasosta, riippuen maankäytön nielun kehityksestä ja valitusta oikeudenmukaisuuskriteeristä (mitä tiukempi sen oikeudenmukaisempi).
Ehkäpä. Tavoitetta vaikeuttaa se, että emme psyty korvaamaan lämmön, ravinnon ja logistiikan päästöjä tarpeeksi nopeasti ja yksikään näistä ei vastaa noin suurta pudotusta. Ravinnon tuotanto on siirryttävä kasvisolu- (bioreaktori) ja frementointiviljelmiin ja paikallisiin tuotteisiin, lämmön tuoton paikallisiin auringon, tuulen yms. tuotantoon ja logistiikan on vähennyttävä ja siirryttävä vähemmän kasvihuonekaasuja tuottaviin kulkuneuvoihin. Mikroydinreaktoreita tulee tutkia.
Tavoite on riittävän kunnianhimoinen. Eri toimialojen ilmastotiekartat tuovat osaltaan lisää tietoa päästövähennysmahdollisuuksista.