Iissä on tehty paljon ratkaisuja, joiden avulla on saatu pienennettyä merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Kaiken lisäksi Iin tekemät toimet ovat taloudellisesti kannattavia. Kuntaliiton ja valtion kannattaisi ottaa mallia Iin toimista ja koordinoida toimia koko valtakunnan tasolla. Tervetuloa tutustumaan Iin ilmastotyöhön!

Pitkän aikavälin strategian on syytä katsoa ympäri Suomea jo nyt onnistuneesti tehdyistä rakennemuutoksista kaupunki- ja kuntatasolla ja ottaa näiden ratkaisuja valtakunnalliseen käyttöön. Eri sektorien päästövähennyksistä puhuttaessa viestintään on kiinnitettävä huomiota, jotta muutokset näyttäytyvät perustelluilta ja positiivisia vaikutuksia tarjoavina niin ihmisten hyvinvoinnin kuin talouden kannalta. Maatalouden ja teollisuuden tukien käyttöä pitää valvoa ja ohjata niihin kohteisiin, jossa kustakin ratkaisusta on eniten konkreettista hyötyä – näin saadaan myös todellisia positiivisia tuloksia kansalaisten nähtäviksi.

Pitkä aikaperspektiivin on tärkeä, mutta se ei poista lyhyen aikavälin toimien merkitystä. Ei kannata lykätä huomiseen sitä mitä voi tehdä jo tänään. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sitä voi ennakoida. Etulinjassa kulkevat maat ja toimijat voivat omilla toimillaan luoda polun muille jota seurata.

Siirtyminen kestävään yhteiskuntaan tulee edellyttämään yhteiskunnan perustavanlaatuista uudistamistyötä. Henkilökohtaisesti en usko, että pitkällä tähtäimellä on mahdollista yhdistää esimerkiksi rajattomat mahdollisuudet haalia yksilölle rikkauksia ja ympäristöllinen kestävyys, ja että joudumme miettimään mm. varallisuusrajojen käyttöönottoa. Rajallisella planeetalle ei ole mahdollista elää kestävästi, jos yksilön vauraudelle ei aseteta rajoja.

Tämähän ei tarkasti ottaen ole strategia vaan tässä on esitetty muutama skenaario. Strategiassa on tyypillistä asettaa tavoitteet, ja sitten tehdä suunnitelma niihin pääsemiseksi.

Strategian ei tule olla erillinen muilla sektoreilla tai hallinnonaloilla tehtävistä toimista. Rahavirrat on käännettävä kokonaisuudessaan hiilinegatiivista yhteiskuntaa - meillä ja maailmalla - tukevaksi ja muutoksen on täytynyt vuonna 2050 olla ollut todellisuutta jo kauan.

Vielä ei ole median yms. avulla saatu kaikkia mukaan talkoisiin, siinä on vielä tehtävää, että vastuu jakautuu oikeudenmukaisesti kaikille.

Vaikutusarvioit ovat aina tärkeitä ja niissä pitäisi pyrkiä katsomaan asiaa myös kansainvälisesti. On tärkeää pohtia pärjääkö suomalainen energia- ja teollisuustuotanto kansainvälisessä vertailussa sekä välttää haitallisia vuotoja (investointivuoto, hiilivuoto, puunkäyttövuoto).

Keskittykää siihen, mitä pitäisi tukea. Ei siihen, mitä pitäisi kieltää tai rajoittaa.

Rent allmänt fungerar morot bättre än piska. I strategin bör man utgå ifrån att på alla möjliga sätt skapa incentiv för en rättvis klimatomställning. Praktiska exempel som har visat sig fungera är t.ex. att skolor och andra offentliga inrättningar kan få pengar för att de minska matsvinn. Cykling och kollektiv trafik bör på samma sätt göras attraktivt. I all offentlig upphandling och beslut bör klimataspekten tas i beaktande. Miljöstöd för jordbruk bör riktas till regenarativa och kolbindande odlingsmetoder. Undanröj hinder för klimatkompensationserksamhet och företag.