Tupakointi on haitallista kaikille tupakoiville. Tämän vuoksi korkean riskin ryhmässä olevien tupakoivien potilaiden lisäksi kohderyhmänä olisi tärkeää olla mukana kaikki tupakoijat. Nykyisen Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito - Käypä hoito -suosituksen mukaisesti potilasta hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuutena on käydä tupakoivan potilaan kanssa tupakoinnin lopettamista tukeva keskustelu vähintään kerran vuodessa.

Kansantaudeista nostetaan esille erityisesti sydän- ja verisuonisairaudet ja keuhkosairaudet. Yksi kansantauti osteoporoosi, sen ehkäisy ja hoito, kannattaisi lisätä mukaan tekstiin, sillä Osteoporoosi Käypä hoito -suosituksen mukaan tekstiä suoraa lainaten: tupakoitsijoilla on pienempi luumassa kuin tupakoimattomilla, tupakointi heikentää kalsiumin luuta suojaavaa vaikutusta ja tupakoinnin vaikutus on nähtävissä luustossa jo kasvuiässä. Kansainvälisesti käytössä olevan ja laajaan tutkimuspohjaan perustuvan murtumariskilaskurin (FRAX) mukaan tupakointi on yksi itsenäinen murtumariskiin vaikuttava tekijä. Tupakointi lisää myös lonkkamurtuman riskiä jopa 50 %.

Tupakointi on haitallista kaikille, joten kohderyhmänä olisi hyvä olla kaikki tupakoijat, ei ainoastaan ne, joilla on korkea riski sairastua tiettyihin kansantauteihin. ”Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito” Käypä hoito -suosituksen mukaan kaikkien tupakoivaa potilasta hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuutena on käydä tupakoinnin lopettamista tukeva keskustelu potilaan kanssa vähintään kerran vuodessa.
Luvussa nostetaan kansantaudeista esille erityisesti sydän- ja verisuonisairaudet ja keuhkosairaudet. Keuhkosairaudet voisi merkittävimpänä mainita ensimmäisenä, ja tekstiin kannattaisi lisätä myös syöpätaudit.

Tupakointi on haitallista kaikille käyttäjille, joten korkean riskin ryhmässä olevien tupakoivien potilaiden lisäksi kohderyhmänä olisi hyvä olla kaikki tupakoijat. ”Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito” Käypä hoito -suosituksen mukaisesti potilasta hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuutena on käydä tupakoivan potilaan kanssa tupakoinnin lopettamista tukeva keskustelu vähintään kerran vuodessa.
Luvussa Kansantaudeista nostetaan esille erityisesti sydän- ja verisuonisairaudet ja keuhkosairaudet. Tekstiin pitäisi lisätä myös syöpätaudit.

Tupakoinnin lopettamisen tuen tehostaminen on yksi merkittävimmistä keinoista niin kansanterveyden parantamiseksi kuin tupakkalain tavoitteen saavuttamiseksi. Tupakointi on haitallista kaikille käyttäjille, joten kohderyhmänä pitäisi olla kaikki tupakoitsijat. Käypä hoito -suosituksen ”Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito” mukaisesti terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuutena on käydä tupakoinnin lopettamista tukeva keskustelu vähintään kerran vuodessa tupakoivan potilaan kanssa ja vieroituksen aloittaville seuranta. Perusteluosa kattava.

Yksi elämä -järjestöt pitää suosituksen laatimista tarpeellisena. Tupakasta vieroitus on kustannusvaikuttavimpia toimenpiteitä terveydenhuollossa ja suurin yksittäinen sairauksia ehkäisevä terveysteko. Tupakoinnin lopettamista tukemalla saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä terveydenhuollossa ja koko yhteiskunnassa.

WHO:n on asettanut tavoitteen tarttumattomien tautien (vastaavat suosituksessa puhuttuja kansantauteja) kuolleisuuden laskusta vuoteen 2025 mennessä. THL on arvioinut, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisää toimia. Savuton Suomi 2030 -tavoitteen saavuttaminen vaatii myös lisää panostusta tupakoinnin lopettamisen tukeen.

Tupakoinnin lopettaminen yksi kansanterveydellisesti merkittävimmistä toimista. Tupakoinnilla on selvä yhteys useimpiin syöpiin, erityisesti keuhkosyöpään. Noin 50 % tupakoijista sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa keuhkoahtaumatautiin. Tupakointi lisää sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten aivoinfarktin, sairastuvuutta ja näiden tautien aiheuttamaa kuolleisuutta. Tupakointi altistaa kaikille diabeteksen lisäsairauksille ja nikotiinilla on insuliiniherkkyyttä vähentävä vaikutus. Tupakointi aiheuttaa ahdistuneisuutta.

Tällä hetkellä tupakoinnin lopettamisten tuki terveydenhuollossa ei ole riittävää eikä sitä ole kattavasti järjestetty, kuten valmistelumuistioluonnoksessa todetaan. Yksi elämä -järjestöt näkevät suosituksen erittäin tarpeellisena osana vaikuttavan elintapaohjauksen kehittämistä terveydenhuollossa.

Julkisessa terveydenhuollossa tulee tarjota potilaille vaikuttavia elintapaohjauksen ja omahoidon tuen menetelmiä. Maakunnalla ja kunnalla on myös tärkeä rooli savuttoman tai päihteettömän toimintakulttuurin luomisessa.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
PALVELUVALIKOIMANEUVOSTO

Asia: lausunto suositusluonnoksesta ”Elintapamuutosta tukevat tekijät elintapaohjauksen ja omahoidon tuen menetelmissä tupakoinnin aiheuttaman sairastumisriskin pienentämiseksi”

Lääkärit Tupakkaa Vastaan (DAT) verkosto esittää kunnioittaen seuraavaa asiakohdassa mainitusta Palveluvalikoimaneuvoston suositusluonnoksesta.

Lääkärit Tupakkaa Vastaan (DAT) verkosto pitää tärkeänä, että Palveluvalikoimaneuvosto antaa suosituksensa siitä, miten tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä vierottaminen järjestetään terveyspalvelujärjestelmässämme.

Palveluvalikoimaneuvoston (myöhemmin PALKO) tehtäviksi on määritelty suositusten antaminen terveyden- ja sairaanhoidon toimenpiteiden, tutkimusten sekä hoito- ja kuntoutusmenetelmien kuulumisesta palveluvalikoimaan tai rajaamisesta pois palveluvalikoimasta. PALKOn suositusluonnos on menetelmiä koskeva suositus ja on siten selkeästi päällekkäinen valtakunnallisen tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden käytön vierottamisesta annetun Käypä hoito – suosituksen kanssa (Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito, Käypä hoito -suositus, Duodecim 2018).

Suomi on ratifioinut kansainvälisen tupakkasopimuksen (LA 156/2005) artiklan 14, joka velvoittaa järjestämään tupakasta vieroituspalvelut. Kuitenkaan tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden käytöstä vieroittamisen osoitettuja palveluja ei ole tarjolla kaikkialla terveyspalvelujärjestelmässämme. Tyypillistä on, että niitä ei ole joko ollenkaan tai niitä ei ole tarjolla kysyntää vastaavasti. Meillä on asiaa koskevat vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvat tupakasta ja muista nikotiinituotteista vierottamisen Käypä Hoito suositukset, ja yli 25 vuoden kokemus yksittäisistä savuttomuusryhmistä (TYKS). Hyvin monessa suomalaisessa sairauskohtaisessa Käypä Hoito suosituksessa tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö todetaan merkittäväksi sairauden riskitekijäksi, joka on hoidettava kiinteänä osana kunkin sairauden hoitoa. Kansainvälisen tupakkasopimuksen mukaisten tupakan vieroitushoidon palvelujen järjestäminen ei ole valtakunnallisesti toteutunut ratifioinnin edellyttämällä tavalla.

Mielestämme PALKOn suositusluonnokseen nyt sisällytetyt asiat kuuluvat lääkäreiden ja muun terveydenhuollon henkilöstön perus- ja erikoistumis- sekä täydennyskoulutukseen. Lääkärit tupakkaa vastaan verkoston käsityksen mukaan lausuttavana oleva suositus on päällekkäinen Käypä Hoito suositusten kanssa. Toisaalta PALKOn suosituksessa ei oteta selvää kantaa vieroitushoitojen järjestämiseen. Tästä johtuen esitämme, että vieroituspalvelujen käytännön järjestämisen (organisoinnin) tulee näkyä selvästi kirjattuna PALKO-suosituksessa.

Suosituksen kohderyhmäksi suosituksessa tulee olla kirjoitettuna terveyskeskuksia ja sairaaloita ylläpitävät kunnat ja kuntainliitot ja SVA-korvattavia työterveyspalveluja järjestävät tahot. Lausunnolla olevassa suositusluonnoksessa ei oteta huomioon riittävän selvästi kohderyhmiä.

DAT ehdottaa, että

1) tupakkasopimuksen (LA 156/2005) artiklan 14, joka velvoittaa järjestämään tupakasta vieroituspalvelut, tulee näkyä suosituksessa velvoituksena.
2) kaikki sairauskohtaiset Käypä Hoito suositukset, joissa tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden käyttö on todettu sairauden riskitekijäksi, tulee luetella/kirjata ja nostaa esille ja kuvata PALKO suosituksessa.
3) tupakka/nikotiiniriippuvuus on tautiluokituksessa (ICD-10) luokiteltu sairaudeksi (Dg.
F17.29), joka tulee diagnostisoida ja hoitaa terveyspalvelujärjestelmässä. Tämän tulee kirjata myös suositukseen.
4) PALKO suosituksessa tulisi asemoida tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden vieroituspalveluiden organisointi erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa, ja laatia toteutussuunnitelma eri toimijoiden osalta. Tupakkaklinikka olisi lääkärijohtoinen, ja kyseisellä henkilöllä olisi päätoiminen virka. Tällä varmistetaan palveluidentasalaatuisuus valtakunnallisesti, parempi kattavuus ja kustannustehokkuus.
5) potilaan sairauskertomukseen tulee kirjata tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttötiedot ja nikotiiniriippuvuuden aste, tupakka- ja nikotiinituotteiden lopettamisen hoitosuunnitelma, lopettamisen etenemisen seurantatiedot ja lopputulos. Silloin kun vieroitus siirretään erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollossa toimeenpantavaksi, asia tulee kirjata ja näkyä epikriisissä jatkohoito-ohjeineen. Tämä tulee kirjata suositukseen.
6) nikotiiniriippuvuus tulee kirjata tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttäjien sairaskertomukseen sairauden diagnoosina ICD-10 koodilla, esim.F17.29. Tupakka- ja nikotiinituotteiden päivittäisen pakkokäytön syy on niiden aiheuttama nikotiiniriippuvuus.
7) Nikotiiniriippuvuuden mittaamiseksi riittää Fagerströmin testi*, muodollista psykiatrista ICD-10 tai DSM-5 diagnostiikkaa ei tarvita. (*kahden kysymyksen Heavy Smoking index)

PALKO-suosituksen tulee olla mielestämme tupakka ja nikotiinituotteiden vierotuspalvelujen järjestämistä ja organisoimista koskeva ohjaava valtakunnallinen suositus ja linjassa muiden yksittäisiä sairauksia koskevien Käypä Hoito suositusten kanssa. Tällöin PALKO-suositus ohjaa Suomen ratifioiman kansainvälisen tupakkasopimuksen (LA 156/2005) artiklan 14 mukaista tupakasta vieroituspalveluiden täytäntöönpanoa.

Helsingissä 3.5.2020

DAT Lääkärit tupakkaa vastaan –verkosto

Maria Juusela, LT Katri Palo, EHL
Puheenjohtaja Sihteeri