Asialliset perustelut ja johtopäätökset
Tupakoinnin lopettamisessa tiukan tutkimusnäytön vaatiminen vieroituskokonaisuuden jokaisesta osasta on ongelmallista. Kun on kysymys laajemmasta interventiokokonaisuudesta eri kulttuuriolosuhteissa, tutkimusasetelmissa on suuria rajoituksia ja kulttuuriolosuhteet vaikuttavat, niin ei voida vetää sellaisia johtopäätöksiä kuin satunnaisteluista trialeista. Kun suositukset koskevat sarjaa toimenpiteitä, on vaikea sanoa yksittäisten osien vaikutuksesta.
Keskeisenä on kuitenkin suositussarja: Informointi, tavoitteenasettelu, suunnitelman tekeminen, seuranta ja palaute. Koska lukuisten suositusten joukossa perussuositusten pitäisi jäädä iskevänä työntekijöiden mieleen, esittäisimme harkittavaksi, että suositus toisi ainakin rinnalle ns. ”kuuden K: säännön”. Tämän monet tupakasta vieroittavat muistavat hyvänä nyrkkisääntönä: Kysy, Kirjaa, Keskustele, Kehota, Kontrolloi (=seuraa) ja Kannusta. Lisäksi kuuden K:n säännössä toimenpiteet on ilmaistu englanninkielistä viiden A:n toimintamalia (Ask, Advise, Assess, Assist, and Arrange) selkeämmin ja suomaiseen yhteiskuntaan paremmin sopivana. Esimerkiksi tupakoinnin kirjaaminen potilastietoihin pitäisi ehdottomasti olla mukana.
OK (voitaisiinko suomeen saada käyttöön Tanskan mallin mukainen seurantajärjestelmä)
En tiedä, miksi rajattu lähinnä Pohjoismaihin. Motivoivasta haastattelusta löytyy paljon hyvää tutkimusta Pohjoismaiden ulkopuolelta.
Tässä puhutaan edellisistä kappaleista poiketen tupakkatuotteiden käytöstä.
Tulisi mainita myös vertaisartioitu nuorille tehty suomalaoinen interventiotutkimus, jossa moniammatillisesti saatu lupaavia tuloksia. Löytyy pubmedistä:
Randomized Controlled Trial
Anna Maria Heikkinen 1 , Ulla Broms, Janne Pitkäniemi, Markku Koskenvuo, Jukka Meurman.
Key Factors in Smoking Cessation Intervention Among 15-16-year-olds. Behav Med. Fall 2009;35(3):93-9. doi: 10.1080/08964280903232035.
Tulisiko myös mainita lääkehoito?
Affiliations Expand
Vaikuttavuuteen ja turvallisuuteen liittyvät tiedot vastaavat tieteellistä näyttöä.
Suosituksessa on kuvailtu vaikuttavaksi todettuja menetelmiä, jotka ovat käytössä muutamissa Pohjoismaissa. Toivottavaa olisi, että kansallisia palvelusuosituksia laadittaessa huomioitaisiin muut samaan aihepiiriin liittyvät suositukset ja suosituksissa pyrittäisi sisällölliseen yhdenmukaisuuteen. Tämä palvelisi parhaiten niin ennaltaehkäisevän työn järjestämisestä vastaavia tahoja, terveydenhuollon ammattilaisia, asiantuntijoita kuin asiakkaitakin.
Kansainvälinen näyttö tässä suosituksessa jää hieman ohueksi esim. verrattuna vuonna 2018 julkaistuun Käypä hoito suositukseen: Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Mainitun Käypä hoito suosituksen tavoitteena on tehostaa juuri terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisyssä ja hoidossa ja edistää vaikuttaviksi todettujen hoitomuotojen käyttöä.
Suositusluonnoksessa ja valmistelumuistiossa nostetaan motivoivan keskustelun keskeinen merkitys esiin kaikkia sairausryhmiä koskevassa elintapaohjauksessa, mikä on motivaation sekä muutoksen syntymismekanismeissa tutkimusten mukaan tärkeää. EPT-verkosto toivoo kuitenkin vahvemmin korostettavan motivoivan keskustelun sisältöä, jossa empatia on suurin ennustaja elintapoja koskevissa muutoksissa (esim. Hankonen ym. 2014). Potilaan vapaus valita (autonomia), pystyvyydentunne sekä sosiaalinen hyväksyntä tulisi saavuttaa motivoivan haastattelun menetelmässä potilaan omaehtoisen motivaation syntymiseksi. Vaikuttavuuden kannalta onkin olennaisinta potilaan kohtaaminen hyväksyvässä, ymmärtävässä ja luottamusta herättävässä ilmapiirissä, jolloin potilaan omat ajatukset muutoksesta pääsevät esiin ja ohjaus tukee hänen itsemääräämisoikeuttaan (esim. Absetz & Hankonen 2017 *.)
Suositusluonnoksessa esitelty viiden A:n toimintamalli (Ask, Advise, Asses, Assist ja Arrange) on mahdollista sovittaa suomen kieleen paremmin sopivaksi. Kuuden K:n toimintamalli (Kysy, Kirjaa, Keskustele, Kehota, Kontrolloi ja Kannusta) saattaisi olla potilastyössä helpommin muistettava ja eroaisi vain hiukan suositusluonnoksessa mainitusta mallista.
Epävarmuustekijöinä on huomioitava, että elintapaohjauksessa ja terveyden edistämisessä on terveydenhuollon toiminnan rinnalla tärkeä rooli myös muilla julkisilla toimijoilla. Eri toimijoiden välille, niin terveydenhuollon sisälle kuin sen ulkopuolelle, on luotava toimiva yhteys, jotta potilas saa tarvitsemansa riittävän tuen ja mahdollisuudet elintapojensa muuttamiseen.
Myös järjestöt tekevät erilaisten toimintojensa kautta tärkeää elintapaohjausta ja terveyden edistämistä. Yhteistyön ja toimivan yhteyden tärkeys terveydenhuollon, julkisten toimijoiden ja kolmannen sektorin välillä olisi hyvä nostaa suosituksessa esiin.
* Pilvikki Absetz ja Nelli Hankonen (2017): Miten auttaa potilaita omaksumaan ja ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2017;133(10):1015-21.
-
Tekstissä olisi hyvä ottaa kantaa myös nikotiinikorvaustuotteiden ja reseptilääkkeiden käytöstä elintapamuutosta ja tupakoinnin lopettamista tukevina menetelminä.
Vertaistuen vaikutuksesta elintapamuutokseen on positiivista tutkimusnäyttöä, ja vertaistukea onkin jo testattu Suomessa myös tupakoinnin lopettamisessa, terveydenhuollon antaman tuen rinnalla.
Tekstissä olisi hyvä ottaa kantaa myös nikotiinikorvaustuotteiden ja reseptilääkkeiden käyttöön tupakasta vieroituksessa elintapamuutosta ja tupakoinnin lopettamista tukevina menetelminä.
Vertaistuen vaikutuksesta elämäntapamuutoksessa on näyttöä ja vertaistuki on jo jonkin verran käytössä myös tupakoinnin lopettamisen tukena terveydenhuollon antaman tuen rinnalla Suomessa.