Lobbaus tarkoittaa suoraan tai välillisesti vaikuttamista 1) yhteiskunnan päätöksentekoon tai päätösten valmisteluun, 2) julkisten yhteisöjen ja julkisen sektorin organisaatioiden päätöksentekoon ja toimintaan, 3) yritysten päätöksentekoon ja toimintaan, 4) yksittäisten vaikuttavassa asemassa olevien henkilöiden mielipiteisiin, asenteisiin ja toimintaan, 5) kansalaisjärjestöjen, puolueiden. liikkeiden tai ryhmittymien asenteisiin ja toimintaan.

Lobbausta harjoittaa a) laaja joukko yritysten, politiikan, ammattiryhmien ja talouden etujärjestöjä, b) joukko erikoistuneita palvelu- ja konsulttiyrityksiä, c) enemmistö suurista yrityksistä, d) kunnat ja maakuntaliitot, e) kansanliikkeet tai vaaleja varten perustetut ryhmät, f) kansalaisjärjestöt ja g) 99 % poliittisista toimijoista.

Erittäin laajasti. Vaikka lobbaus sanana luo asiasta negatiivisen mielikuvan, vaikuttamisen ja päätettäviin asioihin liittyvien erilaisten näkökulmien esiin tuomisen on oltava demokraattisessa yhteiskunnassa sallittua. Lobbaus on tavoitteellista vaikuttamista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja päätöksentekijöihin.

Tieteelliseen kirjallisuuteen perustuen.

Jokaisen tulisi ilmoittaa kaikki sidonnaisuudet ja tahot joiden puolesta on lobbaamassa. Jos joku saa palkkaa siitä, että toimii lobbarina, tämän olisi oltava hyvinkin läpinäkyvää. Lisäksi näitä lobbareita ei tulisi käyttää minkään asian valmistelussa asiantuntijatahona. Asiantuntijatahon olisi aina oltava puhdas mistään lobbaustoimista.

Julkisesti tai luottamuksellisesti tapahtuvaa vaikuttamista päätöksentekoon vaikuttajan omien tai hänen edustamansa tahon etujen ajamiseksi.

Suora ja epäsuora vaikuttaminen demokraattiseen päätöksentekoon.

Ammattimaista edunvalvontaa ja vaikuttamista edustamansa tahon etujen ja näkemysten ajamiseksi. Välttämätön osa demokraattista päätöksentekoa.

Avoimuusrekisterin kontekstissa edunvalvonnaksi pitäisi määritellä toiminta, jonka tarkoituksena on vaikuttaa suoraan julkishallinnon yleisten toimintapolitiikkojen laatimiseen tai täytäntöönpanoon ja niitä koskevaan päätöksentekoon kansallisella, alueellisella tai kunnallisella tasolla.

Lobbausta tutkivina eri alojen tutkijoina ymmärrämme lobbauksen laajasti vaikuttamisena päätöksentekoon. Avoimuusrekisterin kohdalla se on kuitenkin rajatumpaa vaikuttamista, joka kohdistuu julkiseen päätöksentekoon. Avoimuusrekisterivalmistelussa lobbaus tulee määritellä yhteydenpitona päätöksiä tekevän, valmistelevan tai toimeenpanevan tahon ja sellaisen tahon välillä, jolla on jotain intressejä päätöksentekoon liittyen. Yhteydenpito katsotaan lobbaukseksi, jos se koskee päätöksenteon kohteena jo olevaa asiaa, tai asiaa, joka voidaan ottaa päätöksenteon kohteeksi. Lobbaukseksi laskettava yhteydenpito on siis parempi määritellä yhteydenpidon aiheen ja kohteen kuin sen tavan mukaan. Jos rekisteriin kirjataan esimerkiksi vain tapaamisia, voidaan sitä kiertää viestimällä puhelimitse tai sähköpostilla. Jos puhelimet ja sähköposti on huomioitu, voidaan watsappata. Aina keksitään uusia keinoja kommunikoida.

Lobbauksen aiheitakaan ei pidä rajata liian kapeasti. Olennaisia lobattavia aiheita pitäisi lakihankkeiden lisäksi olla ainakin budjetti-, hankinta- ja avustuspäätösten, ja muiden missä päätetään julkisten varojen käytöstä. Suoran lobbauksen lisäksi pitää huomioida myös epäsuora lobbaus, jossa esimerkiksi kampanjoimalla pyritään vaikuttamaan tahoon, joka vaikuttaisi päättäjään. Lisäksi moni markkinointitoimisto lobbaa asiakkaidensa puolesta, tai auttaa asiakkaitaan lobbaamaan tällä tavalla, ja sekin pitäisi huomioida lobbaamisena. Haluamme vielä painottaa, että lobbauksen määritelmän ei tulisi olla liian rajattu tai poissulkeva, jotta rekisterin on mahdollista elää ajassa ja rekisteröidä tarpeeksi laajasti julkiseen päätöksentekoon vaikuttamista.

Poliitikoille tai heidän avustajilleen suoraan tapahtuva vaikuttaminen