Ongelmat ja hajanaisuus on tunnistettu. Tätäkin toimintaa pystyttäisiin merkittävästi kehittämään siilojen / hallinnonalojen välisiä raja-aitoja purkamalla ja toimijoiden yhteistyöllä. Myös tekoälyn mahdollisuudet on tunnistettu. Ennakointi ei saa kuitenkaan muuttua peruutuspeiliin katsomiseksi so. on tiedostettava, milloin on kyse menneen kehityksen analysoinnista ja milloin pyritään katsomaan eteenpäin.

Lyhyen aikavälin ennakointia koskevat kehittämislinjat ovat erittäin hyviä. Erityistä kiitosta on annettava osaamisperusteisemman ennakoinnin vahvistamisesta sekä uuden älykkään teknologian huomioimisesta. Näillä menetelmillä on mahdollista helpottaa kohtaanto-ongelmia sekä reagoida nopeasti äkillisiin työmarkkinoiden ja elinkeinorakenteen muutoksiin.

Kokonaisuutta voisi kehittää kuitenkin siltä osin, että lyhyen aikavälin määrettä jaoteltaisiin yhtäältä reaaliaikaisen tilannekuvan ylläpitämiseen ja toisaalta sen yli ulottuvaan lähitulevaisuuden ennakointiin. Tämä antaisi mahdollisuuden irrottaa reaaliaikaisen tilannekuvan kehittäminen omaksi tärkeäksi ja muuta ennakointi- ja kohtaantotyötä tukevaksi kokonaisuudekseen. Samalla se kytkeytyisi erityisesti loppukäyttäjien tarpeisiin rakennettujen osaamisen kartoituspalvelujen ja muiden ohjauspalveluiden kehittämiseen.

Lyhytaikaisessakaan ennakoinnissa yliopistokoulutuksessa ei tulisi vain nopeasti vastata alueelliseen kysyntään, vaan ratkaisuja tulisi rakentaa kansallisesti yhtenäisessä suunnassa edistäen digivisiota, ml. verkon yli annettava opetus, kuten Fitechin kaltaiset ratkaisut. Lisäksi Digitalisaatiota ja Tekoälyä tulisi hyödyntää osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa nykyistä paremmin. Sen sijaan ammatilliset oppilaitokset sekä ammattikorkeakoulut pystyvät nopeasti reagoimaan alueellisiin tarpeisiin, joten olennaista on ennakoinnin lisäksi vahvistaa oppilaitosten ja korkeakoulujen kumppanuuksia alueen yritysten kanssa osaamistarpeiden tunnistamiseksi.

Sivun 27 kuvassa luetellaan erilaisia tiedon käyttäjiä mutta ei esitetä muita konkreettisia toimenpiteitä ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden parantamiseksi kuin koulutuksen määrällinen suuntaaminen. Jos ennakoinnin päämäärä on lähinnä koulutuspaikkojen allokointi, eikö sitä voisi tehdä yksinkertaisemmin?

Sivun 28 pitkä kappale on sisällöltään tärkeä ja kannatettava.

Ennakoinnin sijaan myös reagointinopeutta. On paljon asioita, joita on vaikea ennakoida ja siksi muutoskyvykkyyden - resilienssin lisääminen on tärkeää. Siksi meillä tulee olla teknologia kunnossa, varautumisjärjestelmiä ja joustavuutta julkisen sektorin kaikilla tasoilla ja muutososaamista.

Erityisesti lyhyen aikavälin ennakointi tulee tarvitsemaan erityispanostuksen jatkossa. Tämä tulisi kytkeä maamme huoltovarmuuden kysymyksiin. Miten voidaan ohjata työtä aloille, joita alkaa vaivata akuutti työvoimapula? Onko olemassa lainsäädännöllisiä keinoja kuten valmiuslaissa on jo joidenkin ammattiryhmien osalta? On myös kyettävä vahvistamaan tuotantoketjuja tarvikkeiden niin välineiden kuin ruoantuotannon osalta. Tämän kaltaiset asiat on arvioitava rakenteita kehitettäessä uudelleen.

Lyhyen aikavälin ennakointityötä tehdään varsin paljon. Vaikka menetelmät (ammattibarometri yms.) ovat sinänsä hyviä, haasteena on se, että varsinkaan pienet yritykset eivät osaa ennakoida tulevia työvoimatarpeitaan, jolloin koulutustarpeet tulevat esille vasta siinä vaiheessa, kun osaavia työntekijöitä jo pitäisi olla saatavilla ja koulutuksen osalta ollaan auttamattomasti myöhässä. Osaan tarpeista voitaisiin vastata nykyistä paremmin, jos keskipitkän aikavälin ennakointi menetelmineen toimisi hyvin. Tekoälysovelluksiin tulee joka tapauksessa panostaa.

Lyhyen aikavälin kehittämisehdotukset ovat osuvia. Erityisesti on tunnistettu, että alue- ja alakohtaisten rekrytointi- ja kohtaanto-ongelmien seurannan tulee olla nykyistä kattavampaa ja tietopohjaa lyhyen aikavälin työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeista on syvennettävä.

Lyhyen aikavälin osaamisen ennakoinnissa on kiinnittettävä erityistä huomiota siihen, että alueiden osaamisen ennakointitarpeet/-tulokset ovat riittävän yksityiskohtaisia. Lisäksi erityisen tärkeää on, että maakunnissa tehtävä ennakointityö ottaa huomioon valtakunnallisen ennakoinnin ja päinvastoin. Tulosten tarkastelussa näiden tahojen tiedon tuottaminen on saatettava samaan paikkaan. Luonnollisesti tavoitteena tulisi olla, että alueellista ennakointiakin tehdään koordinoidusti resursseja tuhlaamatta.

Ehdotukset lyhyen aikavälin ennakoinnin kehittämiseksi ovat pääosin tarkoituksenmukaisia. Alue- ja alakohtaisten kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen nähdään raportissa alueellisen ennakointitoimijan tehtäväksi. Haaste on todellinen, mutta raportissa ei selkeästi ilmaista miten ko. ongelma käytännössä ratkaistaan; toteaminen kattavammasta seurannasta ja tietopohjan syventämisestä jää liian abstraktille tasolle. Ammattibarometrin kehittäminen voi olla konkreettinen väline tähän, mutta mukaan tarvitaan kaikki ennakointitiedosta hyötyvät toimijat koulutuksen järjestäjät, alan työelämäorganisaatiot mukaan lukien.
Hyvä, että osaamisperusteinen ennakointitieto on huomioitu lyhyen aikavälin ennakoinnin kehittämisessä. Osaamisperusteisuus on ollut myös koulutuksen kehittämisen lähtökohtana jo pidempään. Henkilön osaamisen tunnistamisen työväline mainitaan ehdotuksessa. Se on lähtökohtaisesti hyvä idea, mutta epäselväksi jää, mitä sillä konkreettisesti tarkoitetaan (osaamisrekisteri tai -portfolio?) ja mikä taho vastaisi sen ylläpidosta ja laatimisesta? Tämän konkretisoimiseksi toivomme panostusta.

Alueellisten ennakointiverkostojen välisen yhteistyön tiivistämistä, vuorovaikutusta ja yhteyttä valtakunnalliseen ennakointiin pidän tärkeänä. Vuoropuheluksi ei riitä vuosittainen alue-ennakointiseminaari. Ennakointiosaamista lisäisi ja ennakoinnin vaikuttavuutta parantaisi mahdollisuus hyödyntää yhteistä tietojärjestelmää ja tuoda sinne näkyviin niin valtakunnallista kuin alueellista tietoa. Osaamisperusteisen ennakoinnin kehittäminen on myös raportin keskeisiä toimenpide-ehdotuksia. Samoin tekoälyprojektia ennakoinnin kehittämiseksi pidän hyvin varteenotettavana ehdotuksena.