Havainto luokitusjärjestelmän kehittämistarpeesta on erittäin aiheellinen ja kannatettava.

Ennakointijärjestelmän kielen ja käsitteistön yhtenäisyys on tärkeä ja jatkuva kehittämiskohde. Erityisen tärkeätä se on eri aikajänteillä sekä eri tasoilla (alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen) tehtävän ennakoinnin yhteyksien kannalta. Osaamiskieli on myös edellytys ennakoinnin, koulutuksen ja ohjauksen osaamisperusteisuuden vahvistamisessa eli liikkumisessa yksilötasolla ammatti-identiteetistä kohti osaamisidentiteettiä – ja toisaalta eri ammattien ja alojen osaamisyhteyksien näkyvyyden parantamisessa ja työmarkkinoiden liikkuvuuden kehittämisessä. Osaamisluokittelun kehitystyön käynnistäminen on siten kannatettavaa. Työhön on otettava mukaan myös osaamisperusteisia ohjaus- ja ennakointityökaluja kehittävät yritykset sekä erilaisia osaamis- ja pätevyystietokantoja ylläpitävät viranomaiset ja muut tahot sikäli, kun työllä on yhteys myös osaamista kuvaavien henkilötietojen omadata-periaatteen kehittämiseen.

Tällä hetkelläkin ennakointityössä on pulmana yhteisen kielen löytyminen ja sitä tulisi selkeyttää.

Ammattiluokitus on vanhanaikainen tapa tarkastella osaamista. Kvalifikaatiot ja kompetenssit tuottavat joustavampaa tietoa, jota voi yhdostellä yksilötasolta koko yhteiskunnan tarpeisiin. Esim. Jos tarvitsemme omaa rokoteuotantoa 1/2 vuoden kuluttua, mitä osaamista sen toteuttamiseen tarvitaan yksilötasolla, osaajien yhdistelminä ja yhteiskunnan tasolla).

Ei kantaa.

Luokitusten yhteensopimattomuus on ollut yksi ennakointityön haasteista. Kehitystyö ja luokitusten yhtenäistäminen on tarpeen. Läheskään täydelliseen yhteensopivuuteen ei tulla pääsemään, työssä joudutaan käyttämään erilaisia virallisiin toimialaluokituksiin perustuvia aineistoja.

Ennakointitulokset ovat yhtä luetettavia kuin niiden luomisessa käytettävien mallien luokitukset. On erittäin tärkeää, että tämä kehitystyö tehdään huolella. Niin alue-, toimiala-, ammatti-, koulutus- ja osaamisluokitusten pitää
olla nykyistä paremmin yhteensovitettavissa eri aikaväleillä, mutta niitä tulee voida tarvittaessa muuttaa. Osa nykyisistä ennakointituloksista on vesittynyt jo alunpitäenkin, kun tuloksia on kirjoitettu jo poistuneilla toimiala- tai ammattiluokituksilla.

Alue-, toimiala-, ammatti-, koulutus- ja osaamisluokitusten valtakunnalliseen kehittäminen on tärkeää ennakoinnin yhteisten tavoitteiden ymmärtämiseksi. Osaamistarveluokittelu palvelee tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmatyön kehittämisen lisäksi työelämässä olevien ja sinne pyrkivien jatkuvaa oppimista ja sen kehittämistä. Osaamistarveluokituksen tulee yltää vähintään toimialakohtaisiksi.

Yhteistä kieltä ja ymmärrystä on tärkeää kehittää, jotta monien toimijoiden tuotosten yhdistely olisi mahdollista jollain tasolla.

Sekä valtakunnallisessa, että alueellisessa ennakoinnissa yhteisen luokituksen ja termistön kehittäminen tarpeellista.