Tuleeko tästä tilaaja - tuottajamuotoista kehitystä vahvistava toimintapa ministeriöiden ja korkeakoulujen välillä - onko uhkana se, että (vain) sitä saa, mitä tilaa, mutta ei saada sitä, mitä olisi tulevaisuudessa tarvittu. Kytkentä esitetyn mallin, tutkimuksen, uuden tieton ja sitä kautta uusien osaamistarpeiden välillä vaikuttaa hiukan ohuelta.

Euromääräisen resurssitarpeen kohdalla on syytä vielä pohtia, onko ennakoinnin viestintään ja palvelumuotoiluun osoitettava pysyviä menolisäyksiä. Tämä resurssi tukisi koko ennakointijärjestelmää aina kansalliselta tasolta alueille.

Hallinnonaloja yhdistävän asiantuntijayhteistyöryhmän perustaminen on ensi vaiheessa kannatettavaa. Ryhmä voisi toimia kehittämisvaiheen ajan, minkä kuluessa pohdittaisiin sen vakiinnuttamista uudistuneen ennakointijärjestelmäkokonaisuuden ohjaus-/johtoryhmäksi. Samalla olisi pohdittava, miten alueiden ennakointitoimijat kytkeytyisivät siihen.

Olemme samaa mieltä Suomen yrittäjien kommentin kanssa.

Hallituskauden ylittävä toiminta ja kehittäminen on välttämätöntä, jos halutaan onnistua.

Ehdotuksia lukiessa mietin sitä, kuinka monta vanhaa tai uutta virkamiestä ennakointia varten tarvitaan. Tästä ei saa käsitystä, mitkä ovat resurssit nykyisin ja mitä tarvittaisiin niiden lisäksi ja minkä vuoksi.

Summat realistia ja tulee pitää huolta näistä resursseita. Esim. eysityinen sektori, oppilaitokset ja tiedeyhteistöt käyttävät isoja summia jatuvasti erilaiseen ennakointiin. Tämä tieto tulee hyödyntää ja yhteistyötä lisätä.

Riittävät resurssit on varattava pysyviin rakenteisiin, mutta ad hoc -työryhmät ja kehittämistyöpajat olisi huomioitava myös

Ennakointityöhön tarvitaan jatkuvuutta, siksi OKM:n, TEM:n ja OPH:n roolit valtakunnallisen ennakointijärjestelmän rakentamisessa ja ylläpitämisessä ovat keskeisiä, samoin esitetyt kehittämisresurssit. Raportissa esitetty työnjako valtakunnallisen tason osalta on tarkoituksenmukainen. Valtakunnallisissa työryhmissä tulee huomioida myös alueiden edustus.

Aluetason osalta maakuntaliitoilla on jatkossakin lakisääteinen koordinaatiovastuu keskipitkän ja pitkän aikavälin koulutustarve-ennakoinnista. Raportissa ei avata sitä, miten maakuntaliittojen vastuu ja keskipitkän aikavälin kysyntäennusteiden vastuuttaminen TE-hallinnolle sovitetaan yhteen. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri tahojen välillä tarvitaan joka tapauksessa niin valtakunnallisella kuin aluetasollakin.

Kehittämistyön resurssointi on realistinen, mutta on otettava huomioon myös kehittämistyön edetessä tapahtuvat muutokset (ad hoc työ). Raportti antaa kuvan lisäresurssitarpeista, mutta on vaikea saada kokonaiskuvaa mikä on nykytilanne ja mihin erityisesti lisäresurssointia tarvitaan ja miksi.

Raportissa ehdotetaan ennakoinnin kehittämiseen yhteensä n 1,5 miljoonaa euroa ja ehdotuksen mukaisiin ennakoinnin pysyviin menoihin lisäksi n. 1 miljoonaa euroa. Ehdotus sisältää TEM:ä enemmän OPH:een kohdistuvia resurssin lisäystarpeita. Tämä tulee huomioida budjetoinnissa. Pidämme tarkoituksenmukaisena ehdotuksena muodostaa ministeriöiden välinen asiantuntijaryhmä, joka vastuulle kuuluu työvoima- ja koulutus- sekä osaamistarpeiden ennakoinnin kehittäminen ja koordinointi. Tärkeää on, että tähän ryhmän työ on verkostomaista ja esim. osaamisen ennakointifoorumi tekee ryhmän kanssa yhteistyötä.

On hyvä, että resursointiin on kiinnitetty huomio ja kehittämisen tulee olla yli hallituskausien kestävää. Resurssitarpeen realistisuutta toki näin on vaikea arvioida. Valtakunnallisen ja alueellisen (maakuntien liittojen) ennakoinnin yhteistyöhön ja yhteiskehittämiseen toivoisin kiinnitettävän enemmän huomiota.