Avoimmuus synnyttää luottamusta.

Taas ihannetilanne, mutta tuo empaattinen hallinto ei ainakaan omassa valtion virastossa toimi ollenkaan, päinvastoin.

Luottamuksen rakentaminen äärimmäisen tärkeätä. Tässä suurin kompastuskivi on siinä, että rivityöntekijät näkevät hallinnon usein uhkana enemmän kuin luottamusta herättävä tahona.

Suomi on luottamusyhteiskunta ja siitä hyvä pitää kiinni. Mutta hallinnon kyettävä myös koviin ratkaisuihin, vaikka empaattisia halutaankin olla.

Oman viraston osalta jatkuvuus ja vakaus eivät ole olleet varsinaisia hyveitä, päinvastoin.

Toisaalta hyvä periaate, mutta se ei saa estää toimintatapojen uudistamista silloin kun huomataan, että jossain on menetelty virheellisesti tai havaitaan parempia tapoja toimia.

Luottamus on kaiken pohja, pidetään kiinni siitä mitä on sanottu / luvattu. Ymmärretään erilaisia näkökulmia (empatia), mutta sen ei tarvitse merkitä aina "vain kaikille mieluisia" päätöksiä.

Förtroende är en svår sak att skapa, men lätt att mista. Förtroende är dock viktigt för att arbetet ska fungera smidigt.

Juuri näin pitää julkisen hallinnon toimia. Hyvä ohjenuora, vaikka ei olekaan vielä todellisuutta. Ja juuri siksi sen pitääkin olla julkilausuttu periaate. Kansalainen voi luottaa siihen, että empatiaakin löytyy tiukan paikan tullen. Esimerkiksi verot pitää maksaa, mutta pätevistä inhimillisistä syistä verottaja voi myöntää maksuaikaa. Koronaika on tehnyt näkyväksi empaattisen hallinnon.

Luottamusta pitää olla molemmin puolin. TYöt kun tulee hyvin tehdyksi, on aivan sama tekeekö ne toimistolla tai rannalla. Rivityöntekijät näkevät johdon todella liian ylhäällä, myös palkkaerot ja eriarvoisuus palkoissa vaikka koulutuksessa ei niinkään olisi eroja. Missä on sos.-terveysalan YAMK-koulutuksen arvostus?