Suunta on hyvä, biotalous käsite on muotoutumassa omaksi kokonaisuudekseen. Bomassojen monimuotoisuus voisi näkyä entistä paremmin prosesseissa. Biomassojen komponenttien entistä näkyvämpi hyödyntäminen sivutuotteiden kautta korostasi resurssiviisautta ja kestävyyttä,

Kokonaisuuden perusta on hyvä. Kutenkin lihaa luiden ympärille tarvittaisiin lisää. Esim. maatilojen energiaomavaraisuus tulisi viimeinkin nostaa sille kuuluvalle paikalle. Samoin kiertotalous.

Aika vanhahtava, teollisen tuotannon näkökulma monessa osin. Ei ota kantaa tulevaisuuden ilmastotavoitteisiin tai luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen tai luonnon kantokykyyn.

Kestävyyttä tulee arvioida eri ympäristöissä erilaisin painotuksin. Esimerkiksi veden käyttö tuotantoon ei ole kestävää ekologisesti eikä todennäköisesti taloudellisesti pitkällä aikajänteellä sellaisilla alueilla, joissa on pulaa vedestä. Toisaalta jollain toisella alueella vettä on runsaasti ja tuotanto ei aiheuta kestävyyden näkökulmasta haasteita veden osalta. Erilaisissa kriteereissä ja fiskaalisissa keinoissa tulee huomioida toimintaympäristö. Miksi muuten Suomen moninainen metsätalous on pahasta ja sademetsiin raivatut eukalyptusviljelmät eivät?

Kaikkeen biotalouden suunnitteluun on nivottava automaattisesti yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan sekä monimuotoisuuden ja ympäristön suojelun kanssa. Erilaisia toimenpiteitä suunniteltaessa ja mietittävä on arvioitava niiden ilmasto-, luonto- ja ympäristövaikutukset.

Strategia on tasapainoinen, mutta sitä voi edelleen kehittää esittämillämme tarkennuksilla. On hyvä, että lähtökohtana on uudistuminen ja arvonlisän kasvu. Hyvinvointimme kaipaa kipeästi lisärahoitusta, ja siihen uudistuva biotalous voi tarjota oman lisänsä. Ympäristö- ja taloushaasteisiin on vastattava samanaikaisesti. Siirtymä hiilineutraalin talouden kanssa rinnan hiilinegatiiviseen talouteen on tärkeä ymmärtää.

Hyviä periaatteita, poliitikot ja teollisuus pitää saada sitoutumaan