Jokin julkinen keskustelupaikka tulosten arvioimiselle voisi olla paikallaan.

Mahdollisuus nopeisiin ja pienimuotoisiin case-kokeiluihin ilman raskasta hankehallinnointia. Valmiita työkaluja kokeilun valmisteluun, läpiviemiseen ja arviointiin.

muutama pilotti eri puolille maata, käytännön kokemusten saamiseksi.

Aika, joka käytetään alussa kokeilun suunnitteluun, valmisteluun ja viestintään, maksaa itsensä matkan varrella moninkertaisesti takaisin. Siitä huolimatta kokeilu on pidettävä yksinkertaisena.

Sujuvampi asiakaskokemus mielessä tähdättävä toiminnan tehostamiseen.

Otetaan aidosti ja alkuvaiheessa eri ryhmistä edustusta, eli yritykset (Huom huomidaan Suomen nykyinen yritysrakenne edustuksessa eli 94 % yritysksistä alle 10 h yrityksiä ja yli puolet kaikista yrittäjistä yksinyrittäjiä!
Järjestöt mukaan kehittämiseen, edustavat parhaimmillaan loistavasti erilaisia kansalaisryhmiä ja keräävät ketterästä tietoa eri alojen asiosita.

Pieniä kannusterahoja kokeiluihin; helpommin markkinoitavissa poliittisessa päätöksenteossa kokeiluun lähtemiset.

Kun tehdään aidosti innovatiivista kehittämistä, lopputulos tai edes mukana olevat toimijat eivät välttämättä ole etukäteen tiedossa. Nykyisiä hankintakäytäntöjä on kehitettävä paremmin innovaatioita ja avointa yhteiskehittämistä tukevaan suuntaan.

Suoraviivaisia hanke-ehdotuksia kuntaryhmiltä, joille rahoitus järjestetään nopeasti. Kevyt seuranta. Turha byrokratiaminimiin ja tuloksellinen tekeminen keskiöön. Ehdoton rohkeus keskeyttää kokeilu, jos tuloksia ei synny. On päivän selvää, että kaikki kokeilut eivät saa rahoitusta, joten ryssijät pitää saada nopeasti pois ja uusi tuloksellisempi kokeilu liikkeelle. Näitä kuntien mannavelli-hankkeita on rahoitettu verovaroin jo miljardeilla. Tulos tai ulos!!!

Avoin mieli yhdistettynä avoimeen tietoon integroituina verkostoihin ja sen jälkeen ero organisaatiotasoille