voisko kehitysvammaisten työtoiminnassa olla vaikuttamispaja polittiseen vaikuttamiseen ja voisko kansalaisopisto järjestää valtio opin ja yhteiskuntaopin kursseja sekä politikkaa ja valtio oppia tein tutkielman anarkismista

On tärkeää avata näkökulmat niin laajasti kuin mahdollista.

Järjestölähtöiset, ei ostopalveluita tarjoavat järjestöt tulee huomioida hyvin palveluketjussa.

On aivan selvää, että autettavan peruskunto ja sosiaalinen asema on erittäin heikko ja mielenterveysongelmat vaikuttavat erittäin haasteellisilta osaavallekin auttajalle monivuotisena yrittämisenä raskaan taakan.

Uskon, että kuvan ja tekstin kokonaisuutta voi vielä selkeyttää. Toinen mahdollisuus olisi tehdä erikseen selkokielinen versio.

Kts yllä,
kannatan edotusta selkokielisestä ja kuvitetusta versiosta

Kokonaisarkkitehtuurityö lähtee ihmisistä ja ihmislähtöisyyden painotus on luonnoksessa läpileikkaava periaate. On tärkeää tarkastella tiedonhallintaa ihmisten näkökulmasta, käyttäjätarpeet, -kokemukset ja tiedontarpeet huomioiden.

Kuntoutussäätiö pitää kokonaisarkkitehtuurityötä hyte-toiminnassa kokonaisuudessaan tarpeellisena ja kannatettavana. Luonnoksessa kokonaisarkkitehtuurityölle asetettu visio on hyvin muotoiltu ja tavoittelemisen arvoinen. Erityisen kiinnostavia ovat kokonaisarkkitehtuurityöhön liittyvät demokratian ja osallisuuden vahvistamisen mahdollisuudet. Kokonaisarkkitehtuurin valmistelussa hyödynnetty Stiglitzin komission jäsentely hyvinvoinnin osa-alueista on kiinnostava ja luo hyvän pohjan palvelukarttatarkastelulle sekä palveluiden yksityiskohtaisemmalle erittelylle.

Mielestäni hyvin tervetullut näkökulma tarkastella asiaa, jotta ihminen olisi keskiössä, eikä esim. organisaatiot. Toisin sanoen tätä tehdään ihmistä varten. On kuitenkin muistettava, että tällainen näkökulma ei ole ihan tyypillinen, jolloin kun lähdetään yhteensovittamaan tai vertailemaan vanhoja näkökulmia tähän uuteen, saattaa olla vaikeuksia ns. yhteismitallistaa pohdintoja.

Ruohonjuuri tason näkemykset ovat erittäin tärkeitä.

On erittäin kannatettavaa, että arkkitehtuurin tavoite on lähestyä aihetta ihmisten ja hänen läheistensä näkökulmasta. Kuitenkin tätä näkökulmaa pitäisi painottaa lisää arkkitehtuurissa, sillä se ei kulje mukana läpi koko arkkitehtuurin.

Arkkitehtuurista on pääasiassa suljettu pois sosiaali- ja terveyspalvelut, mikä ei ole kannatettavaa. Terveyden edistäminen toimii keskeisessä yhteistyössä ja limittäin sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa ja tämä näkökulma tulisi tuoda vahvemmin esiin arkkitehtuurissa.

On kuitenkin hyvä, että arkkitehtuurissa on havainnoitu terveyden edistämistä laaja-alaisesti ja ymmärretty, että sitä tapahtuu kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Koska tämä näkökulma on tuotu esiin arkkitehtuurissa, tulisi arkkitehtuurissa myös mainita Ottawan julkilausuman suuntaviivat, jotka ohjaavat poikkihallinnollista terveydenedistämistyötä.