Lisäkuvauksia on aina tarpeen sosiaali- ja terveysalalla.

Yhtenäisyys lisää tietoisuutta, tuntemista ja ymmärrystä eri tahoista.

Erittäin iso ongelma on vahtia ryöstöyrityksiä ei osaajan henkilön kohdalla atk- toiminnassa.
Liian helppoja käsiteltäviä saalistajan toiminnassa. Heikko pohja luoda turvallisuutta osaamattomien digitaalisten toimintaan.

Tiedonhallinnan näkökulmasta kuva kokonaisuudesta on välttämätön.

Tarvitaan tätä detaljoituakin tietoa, mutta kokonaisarkkitehtuuri on ymmärtääkseni enemmän kokonaisuuden ymmärrettävä kuvaus

Kokonaisarkkitehtuuritarkastelussa on huomioitu lisäksi tärkeät liittymäpinnat digitalisaatioon, palveluiden kehittämiseen, demokratia- ja osallisuuskysymyksiin, sektorirajojen ylittämiseen sekä yhteisen ymmärryksen ja käsitteistön rakentamiseen. Kuntoutussäätiö pitää lähestymistapaa onnistuneena.

Luonnoksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen prosessikartassa kuvataan tuki- ja pääprosessit. Prosessien tunnistaminen on pääosin onnistunutta. On kuitenkin syytä pohtia, onko viestintä lopulta tukiprosessi vai enemminkin kiinteä osa pääprosesseja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää viestintää, ja viestintä on keskeinen osa strategisten toimenpiteiden suunnittelua ja toimeenpanoa. Sisällöntuotantoa ja teknisiä/operatiivisia viestinnällisiä suoritteita on usein mahdotonta erottaa toisistaan.
Kokonaisarkkitehtuurityössä painotetaan digitaalisten palveluiden kehittämisen ja käyttöönoton tarvetta. Digitaalisia palveluita on toistaiseksi otettu vasta vähän käyttöön hyte-toiminnassa, mutta niiden potentiaali on iso. Digitaaliset alustat ja ratkaisut voivat merkittävästi edistää hyteä koskevan tiedon virtaamista yli sektori- ja hallintorajojen niin, että tieto palvelee niin yksittäisiä ihmisiä kuin hyten palvelutuottajia ja järjestäjiäkin. Digitaaliset alustat toimivat myös yhteiskehittämisen foorumeina ja mahdollistavat tehokasta yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Olennaista kokonaisarkkitehtuurissa ovat yhteiset määrittelyt ja tietoperustojen ymmärtäminen yhtenevällä tavalla. Tietoarkkitehtuuriin liittyvät keskeisesti tietoturva- ja tietosuojakysymykset. Ne tulee kyetä ratkaisemaan kestävästi niin, etteivät ne estä tiedon virtaamista esimerkiksi sektorilta tai hallintokunnalta toiselle.

En ole ihan varma, mitkä ovat konkreettiset toimet mitä palvelujen kehittämisessä tämän pohjalta pitäisi tehdä tai ottaa huomioon. Ehkä joku esimerkki tämän dokumentin hyödyntämisestä palvelujen kehittämisen tukena voisi vääntää asian rautalangasta lähemmäksi konkretiaa.

Osa väestöstä ei käytä digitaalisia palveluja lainkaan.

Kehittämispotentiaalia lisäisi se, jos arkkitehtuuriin lisättäisiin käytännönläheistä näkökulmaa.

Tätä on odotettu, kansa haluaa toimia itse ja 3. sektori odottaa, että pääsevät virallisesti toimijoiksi tämän opuksen myötä.