2.2 ei tuulivoimaa enempää haja-asutusalueelle. Röyttän alueelle iskekää vaikka sata hyrrää. ääni ja maisemahaitat eivät enää vaikuta siellä.
Pidän tärkeimpänä liikenneyhteyksiä Torniosta ja Tornioon. Olisi erittäin mahtavaa, jos voisin istua junaan kotikaupungissani ja mennä joko Tukholmaan tai Helsinkiin tai miksei Ylläkselle. Koska Tornion joukkoliikenne on aika heikkoa, niin sen kehittäminen olisi minusta tärkeää. Voiko koulukyytejä yhdistää joukkoliikenteeseen? Olen pyöräillyt paljon Torniossa ja minusta Torniolla on hyvät pyöräilyreitistöt ja niiden hoitokin on ennen ollut aivan OK.
Matkailullisesti koen, että Kukkolankosken kehittäminen olisi erinomainen ajatus. Toki se vie ihmisiä pois keskustasta, joten pitää miettiä, miten keskustan palvelut saadaan nivottua yhteen koskella järjestettäviin palveluihin.
Valokuitu näyttää, että se rakentuu Tornioon kaupallisten palveluntarjoajien kautta, joten se lienee turhaa lukuunottamatta kyliä.
Koska työmarkkinat kehittyvät paljon nyt Ruotsin puolella, tulisi Tornion panostaa työvoiman houkuttelemiseksi kaupunkiin. Täältä voi kulkea Ruotsissa töissä, mutta asua Suomessa. Myös yrityksiä, jotka palvelevat Ruotsiin nousevaa teollisuutta voi houkutella Tornioon. Sen takia sijoittautumispalvelut ovat tärkeitä.
5.1 Kohta ehdottomasti hyvä. Yhdessä olemme suurempia, vahvempia ja kiinnostavampi alue kaikille.
4.1. Oikein hyvä tavoite. Mitä enemmän ja paremmin on opiskelupaikkoja, sitä harvemman täytyy lähteä muualle opiskelemaan. Lisää kaupungin ja yritysten elinvoimaa.
8.4. Kannatan panostamista liikuntapaikkoihin. Talvella hiihtoladut huippukuntoon (Tornio-Haaparanta), kesällä pyöräreittejä yms. Koripallokentälle (ammattikoulun kentän viereen) alusta ei soraa, jossa pallo ei edes pompi.
8.2 Ehdottomasti elävöittämistä ja jotain koko kesän pysyvää jätskikioskien lisäksi.
6.5 Asioita on hyvä arvioida myös ennalta, liikunta, virkistysalueet ja kultuurimahdollisuudet ovat yksi iso-osa hyvintointia.
1. ja 2. kohdat on syytä vaihtaa toiseen järjestykseen, jotta kokonaisuudesta tulee johdonmukainen.
1.1: Lisäys: ...ilmasto-ohjelman kanssa yhteensopivaksi.
1.2: Vähenevä väestö ei tarvitse laajempia asuinalueita.
2.5 Ristiriitainen tavoitteen ja toimenpiteiden kanssa. Lentoliikenteen turvaaminen ei lähitulevaisuudessa ole kestävä liikkumismuoto.
4.2 Tiiviin oppilaitosyhteistyöhön mukaan myös yliopistoja Suomesta ja Ruotsista
6.3 Lisäys: sairauksien "ja sosiaalisten ongelmien" ennaltaehkäisyssä ja sairaanhoidossa "ja sosiaalihuollon palveluissa".
kohta 8. 1: Erinomainen nosto!
7.3 Kohdassa syytä nostaa kohta 13 ensimmäiseksi (Henkilöstöstä huolehtiva työnantaja) ja numeroksi 10. Samoin 10 ja 11 voisivat vaihtaa paikkaa.
Tässä kohtaa hämmennyn numeroinnista.
Onko syytä nostaa myös koko 7.3 korkeammalle henkilöstöohjelman tärkeyden vuoksi. Jopa kärkeen? Kaupungin visiokin voisi olla muunnelma kohdan otsikosta: "Paras rajakaupunki ja kuntatyönantaja 2030"
Mittaristoon lisäyksenä työnantajaimagon seuraaminen, työhakemusten määrä.
Eipä tarvi paljon hypätä että nämä saa raportointia tehdyksi, missä se rohkeus ja erilaisuus esimerkiksi näkyy??
Vielä rohkeutta ja maailmanluokkaisuutta tavoitteisiin.
Miten synnytetään työpaikkoja? Millä toimilla mahdollistetaan työskentely täällä, vaikka halua asua muualla on vahva? Miten lisätään viihtyisyyttä ja elämää, että nuorten halua asua täällä vahvistuu, mutta muuallekin pääsee nätisti? Miten luodaan maailmanluokkaisen kaupungin henki?
Paljon olisi lisättävää ja ideoita löytyisikin, rahoitusta ei. Torniossa väärät ihmiset väärien toimien kimpussa. Ei onnistu, jos ei ole omaan toimeen lahjoja.
Oikeasti lahjakkaat eivät pääse näiden suojatyöläisten ohi esittämään ideoitaan. Siksi varat kohdentuvat lähes AINA, tässä kylässä kannattamattomasti vääriin kohteisiin.
Kromolaakson tapaan ei asuin- ja teollisuusalueita saisi sekoittaa. Koittakaa korjata tekemänne virhe ja toteuttaa edes se asukkaille luvattu haittaa aiheuttamaton teollisuusalue, joka kromolaaksonki piti olla.
Parin romumetallipajan (kantojärvi ja kama) ansiosta se ei sitä todellakaan enää ole !
Liikenneyhteydet,ei lähikylältä edes pääse linja autolla kaupunkiin. Palvelut joen tuntumaan toisi ohikulkijoita. Perinnemaisemaan tuhoaminen pois.
Keskeisimpänä strategisena tavoitteena tulee olla kuntalaisen kuntalaisen viihtyvyyden ja hyvän arjen sujumisen varmistaminen; näitä voisivat olla esim. kiinteistöjen , katujen ja tiestön kunnossa pito niin keskustassa kuin haja- asutusalueella. Nykyisellään arjen sujumista haittaa ei pelkästään keskustan mutta ennen kaikkea haja- asutuksella olevan tiestön kunnossa pidon vuosikymmenten laiminlyönti.