Rakennusluokitus on hyvä.

Koodistoon olisi hyvä kuvata tarkemmin ak-kaavamääräyksiä. Toki saattavat olla tapauskohtaisia mutta silti tarkempi määrittely/kuvaus olisi hyvä jota sitten tarvittaessa voi yksityiskohtaistaa indeksillä.

Yhdistäminen rakennusluokitukseen entisestään vahvistaa tarvetta luokitella yleiskaavat ja asemakaava samankaltaisesti. Ainakin, jos yleiskaava on suoraan rakentamista ohjaava.

Rakennusten luokittelu ja luvitus perustustuvat osin erilaisiin käytäntöihin kuin kaavoitus. Erilaisia käytäntöjä ei kannata kuvitella yhdistettävän nopeasti.

Kannatan yhdenmukaistamista lähtökohtaisesti. Tilatokeskuksen rakennusluokitus vaikuttaa yleistajuiselta ja kattavalta.

Linkkiä luokitukseen ei näy kyselyssä, siispä tässä: https://www2.tilastokeskus.fi/fi/luokitukset/rakennus/

Eri kysymys on sitten se, että kun havaitaan eroavaisuuksia, kumman pitää joustaa? Siis muutetaanko tilastokeskuksen luokitusta vastaamaan alueidenkäytön suunnitelusta lähteviä luokitustarpeita? Vai muutetaanko aluidenkäytön luokitus vastaamaan tilastokeskuksen luokitusta? Ehkä tapauskohtaisesti pitäisi kummankin voida joustaa yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi.

Eroavuuksia on. Heti pistää silmään tilastokeskuksen pientalo ja erityisesti kansantajuinen omakotitalo vs. koodiston asuinpientalo. Asuntolarakennukset? Vapaaajan rakennusten jakaminen ympäri- ja osavuotisiin? Loma-, lepo- ja virkistyskodit? Ja niin edelleen.

Tähän ei voi kyselyn vastauksessa upota syvälle. Valmistelijoiden on syytä kahlata koko käsitteistö läpi, tunnistaa eroavuudet, syyt eroavuuksien takana ja esittää muutoksia. Lopputulos on tuskin 1:1 yhdenmukainen. Jää tarve "muunnostaulukolle" - mitkä tilastoinnin ja kaavoituksen käsitteet vastaavat toisiaan tai sisältyvät ylempään käsitteeseen.

OK Kunhan säilytetään selkeys ja kattavuus

Täysin yhtenäisesti ei voi koodistoja laittaa --> hankaloittaa rakennusluokituksia jos niitä yksinkertaistetaan kaavatasoisiksi.

Tiedon käytettävyyden ja hyödyntämisen kannalta on tärkeää pyrkiä siihen, että termit ymmärretään samalla tavoin ja määrittelyt ovat löydettävissä. Rakennetun ympäristön sanasto Tepassa on hyvä lähtökohta. Siinähän on sisällä tuo Rakennusluokitus 2018.

Jotta termien käyttö yhtenäistyisi, määrittelyn pitäisi olla tarjolla käyttäjällä kun hän käyttää termiä esim. Pientalo pientalo | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma). On riittämätöntä, jos maininta löytyy pelkästään irrallisesta ohjeistustekstistä tai vastaavasta. Rakennusluokituksen ja koodiston välillä on kuitenkin yhä eroja esim. koodiston kytketty asuinpientalo näyttäisi vastaavan rakennusluokituksen townhouse- eli kaupunkipientaloa. Jos ilmenee tarve käyttää koodistossa termejä, joita ei ole jo määritelty rakennetun ympäristön sanastossa tai vastaavassa, onko mahdollista lisätä ne sinne? Jos koodistossa käytetään termejä sanaston määrittelystä poikkeavalla tavalla, olisi se mainittava.

Nimistöön kuuluvat seuraavat koodit: Kadun tai tien nimi, Torin tai katuaukion nimi, Puiston tai muun yleisen alueen nimi, Kaupungin- tai kunnanosan nimi, Korttelinumero ja Tontin numero. Kaavoissa nimetään esim. myös siltoja, ojia, saaria, mäkiä, vesistöalueella lahtia ja joskus voi olla tarpeen nimetä tontin sisäinen kohde osoitetta varten. Eli tarvetta olisi myös luokalle Muu nimi. Nimettävät kohteet voivat olla alueellisesti tarkkarajaisia tai sitten pistemäisiä kohtia.

Lähtökohtaisesti yhtenäinen tulkinta on hyvä. Mitä tapahtuu, jos rakennusluokitusten tulkinta muuttaa ennakkotapausten pohjalta? Vrt. nykyinen ero kaavan mukaisissa kytketyissäpientaloissa ja miten rakennusluvituksessa kytketytpientalot ovat kaikki omia rakennuksiaan.

Jos käsitteet ovat samanlaisia, helpottaisi tämä rakennusvalvonnoissa tulkintaa, minkälaista kaavaa pitäisi toteuttaa ja toisaalta joissakin tapauksissa myös oikeusasteiden ymmärrystä ja yhdenmukaisen linjan selkeyttämistä esimerkiksi vaikka palveluasumisen suhteen.