Tämän voi ratkaista monella tapaa. Merkintätyyppisidonnaisuudesta luopuminen on luonnollinen seuraus ak ja yk koodistojen yhdistämisestä.

Mikä tahansa järkevä luokitteluhierarkia jonka voi helposti omaksua on askel eteenpäin tässä asiassa.

Tämä yksinkertaistaa tiedon tuotantoa.

Kyseessä ei ole suunnittelun kannalta merkittävä asia. Jäsentely määräyskirjastossa ei vaikuta yksittäisen kaavan sisältöön ja tuottamiseen kovinkaan paljon, saati siihen ympäristöön, jota kaavalla pyritän tuottamaan.

Tämä on epäselvää kuinka tämä tulee vaikuttamaan kaavatyössä vai onko tällä suunnitteluun merkitystä?

Kysymyksen asettelu on vaikea, koska tähän mennessä ei ole vielä esitetty kunnon esimerkkiä siitä, minkälainen tietomallipohjainen kaava on. Tämän vuoksi riippuvuuden poiston vaikutuksia on vaikea arvioida. Pelkät koodistot ovat hyvin kaukana kaavoituksen ja kaavan tulkinnan arjesta.

Merkintätyyppi luokitus voi helpottaa jonkin tietyn merkinnän hakemista myöhemmin isommasta joukosta. Se, koetaanko joku luokittelu hankalaksi kaavan laatijan kannalta, on merkityksetöntä. Kaavoitettaessa ajatellaan myös aluelähtöisesti, joten merkintöjen luokitus aluetyypeittäin on loogista. Sillä on merkitystä myös, miten tietoa voidaan hyödyntää jatkossa, esim. tilastollisesti. Puolittaista uudistusta, sinnepäin kompromissityyppisesti ei kannatta toteuttaa, koska se ei toimi kenenkään näkökulmasta.

En ymmärrä ideaa. Onko esimerkkiä tietomallipohjaisesta kaavasta? Jos kaavamääräyslajikoodisto ei jatkossa mahdollista uusien kohdistettujen kaavamääräysten luomista, sitten vapaus muokata kaavoitusta kuhunkin ympäristöön vähenee huomattavasti.

Nykytiedoilla vaikea kommentoida, esimerkkejä kaivataan.

En ymmärrä kysymystä. Tarvittaisiin esimerkkitapauksia, että tämä aukenisi.