Sama termi voi tarkoittaa hieman eri asiaa.

Terminologia tulee selventää.

Olennaista käsitteissä ja termeissä on ymmärrettävyys ja kansankielisyys.

Löytyykö termeistä yleiskaavan yleispiirteisyyteen sopivia vai ovatko tehty asemakaavoitusta silmällä pitäen?

Suhteessa tulkintaan ja oikeusvaikutuksiin voi olla eroja, mutta ne on ymmärrettävä riippumatta käytetystä koodistosta.

Nimien ja käsitteiden muutokset eivät näyttäisi olevan suuria. Jotkin erot ovat ihan vivahteita. Tuotanto- ja teollisuusrakennusten välillä on enemmän kuin vivahde-ero (rivi 23). Ei suuria murheita.

Erilaisten palveluiden jako yksitysiiin ja julkisiin näyttäisi olevan poistumassa, mikä on hyvä asia ja vastaa todellista yhteiskuntakehitystä. Edelleen kaavaan on voitava kuitenkin tarvittaessa lisätä merkintä jonkin alueen varaamisesta julkisyhteisön tarpeeseen, koska silä on vaikutus mahdollisuuteen lunastaa. Tämän ei tarvitse olla kuitenkaan kytketty käyttötarkoitukseen kuten nykyään. (Näkyykin olevan "kaavamääräyksen lisätiedonlajeissa".)

Outoksia on: mikä on lähimetsä -määräyksen oikeusvaikutus? Siirtolapuutarha ja palstaviljely ovat rakentamisen kannalta aivan erilaisia asioita ja pitäisi erottaa toisistaan. Katuluokitus ei vastaa voimassa olevaa tieliikennelakia - ainakin pyöräkatu puuttuu nopeasti katsottuna, yhdenmukaisuus olisi hyväksi lakien kesken. Tuulivoimaloiden alue muttei aurinkovoimaloiden?

Lain rakennusperinnön suojelemisesta nojalla suojeltu rakennus --> Rakennusperinnön suojelusta annetun lain nojalla suojeltu rakennus, tsekatkaa muutkin vastaavat.

Puita ei ole ylipäätään syytä suojella, koska niiden elinikä on rajallinen. Suojeltava tai säilytettävä puu ei ole siksi kovin relevantti. Ja mikä on suojeltavan ja säilytettävän välinen ero? Korvaisin puun suojelun maisemallisesti merkittävän puun määräyksellä tai vähintään lisäisin tällaisen vaihtoehdon mukaan.

Ekologisen kompensaation alue on epämääräinen käsite. Hyväksytyn LSL:n raamissa se voi tarkoittaa joko heikennettävää aluetta tai hyvitysaluetta. Edellinen on se, jolta arvot katoavat ja jälkimmäinen se, jonka avulla heikennys hyvitetään.

Selkeys ennen kaikkea

Tilaa vaativasta kaupasta ja vähittäiskaupan suuryksiköistä ei ole tällä hetkellä omia merkintöjä. Nykyiset merkinnät ovat lisäksi johdonmukaisia ja maankäytön suunnittelussa on tarve monipuolisille määräyksille. Ehdotetut merkinnät ovat määrältään ja tyypiltään supistettu liian vähäisiksi.

Nimet ovat ehkä johdonmukaisempia, mutta onkohan koodien määrää supistettu liikaa? Jäin kaipaamaan asemakaavakoodeja TY, PV (huvitoiminnot), tilaa vaativan kaupan alueet. Toisaalta yleiskaavamerkinnöissä voi olla liikaa yksityiskohtaisuutta esim. E- ja R-alkuisissa. Rakennussuojelua toteutetaan rakennusperintölain lisäksi myös kirkkolain ja kaavojen perusteella.
Miten tie- tai ekologiset tai viheryhteysTARPEET tietomallissa ilmaistaan?

Mahdollisimman selkeä koodisto on hyvä asia. Sen soveltaminen tapahtuu kuitenkin paikallisella tasolla.