eu tukisi
Rahoituksen monimuotoisuutta tulisi lisätä. Nyt isoimman osan rahoituksesta saa ns. vanha teollisuus perustuen esimerkiksi työntekijöihin tai vientiin. Samoin lyhyempi projektiluontoinen sekä pitkäjänteinen rahoitus tulisi huomioida. Fotoniikka-alalle Suomen akatemian lippulaivaohjelma on ollut todella hyvä ja vaikuttava.
Laurea näkee hyvänä seuraavan esityksen. Lisätään Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusta kannustamaan korkeakouluja, tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja julkisyhteisöjä pitkäjänteiseen T&K-yhteistyöhön (kumppanuudet). Kohdennetaan rahoitusta yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisua ja yhteiskunnallisia siirtymiä (kuten vihreä siirtymä, digitalisaatio) tukevaan yhteistyöhön sekä murrosteknologioiden kehittämiseen tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyössä.
Esim. Koulutus, osaaminen ja tutkimus luvussa pitäisi todeta, että yli 99,5% maailman uudesta tiedosta (vrt. esim. patenttitilastot) luodaan Suomen ulkopuolella ja tämän osaamisen hyödyntäminen on erittäin tärkeää. Suomella täytyy olla yhtäältä kykyä osallistua tasavertaisesti yhteityöhön kansainvälisten huippututkijoiden kanssa ja toisaalta kykyä hyödyntää maailmalla tuotettua uutta tietoa ja osaaamista. Ei voi ajatella, että Suomen T&K ja innovaatiotoiminta hyödyntää vain Suomessa tehtävän (perus)tutkimuksen tuloksia ja siksi kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. Koulutus yleensä voisi olla aiempaa tiiviimmin yhteydessä kasvaviin TKI-panostuksiin.
Suomen suurimmat haasteet kansainvälisten arvioiden ja vertailujen perusteella koskevat tällä hetkellä työn tuottavuuden heikkoa tasoa. Vuoden 2022 Global Innovation Indexin mukaan Suomen työn tuottavuuden kasvu 2021 oli 0,2 % ja olimme tuloksella sijalla 84. Työn tuottavuus Suomessa on polkenut paikallaan koko finanssikriisin jälkeisen ajan. Tuottavuuden kasvun parantaminen edellyttää sekä korkeakoulutettujen osaajien määrän kasvattamista että laadukkaan ja vetovoimaisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen.
TKI-toiminnan osalta keskeistä on kyetä hyödyntämään nykyistä paremmin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaamista ja asiantuntijuutta yritysten kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukena. Tämä edellyttää rahoituksen uudelleenkohdentamista tukemaan yhteistyötä. Yhteistyön tiivistäminen myös vahvistaa osaamisen ja tiedon liikkumista toiminnassa mukana olevien yritysten, organisaatioiden ja tutkimuslaitosten välillä ja vahvistaa siten koko elinkeinoelämän kyvykkyyttä.
Alaluvussa koulutus, osaaminen ja tutkimus todetaan: "Tuottavuus ei kasva, eikä innovaatioita synny, jos osaavat ihmiset eivät ole oikeissa tehtävissä. Jo nyt osaajapula on niin julkisella sektorilla kuin yrityksissä kasvua rajoittava tekijä. T&K-rahoitustason nousu edellyttää myös korkeimmin koulutettujen T&K-osaajien määrän nopeaa nostamista, mikä on haaste koulutusjärjestelmälle."
Kommentti: Oppilaitokset (ml yliopistot) pitäisi velvoittaa nykyistä enemmän tukemaan ja seuraamaan tutkinnon suorittaneiden työllistymistä vastineeksi julkisesta tukirahoituksesta. Siten yritykset ja muut organisaatiot löytäisivät helpommin osaavat ja kehityskelpoiset tekijät ja päinvastoin. Myös korkeakoulutettujen osalta on työvoiman kohtaanto-ongelmaa, joka pitäisi ratkaista ennen osaajapulasta valittamista.
Luvussa 2.2 todetaan: "Pyrkimyksenä on mobilisoida TKI-toiminta ja -politiikka uudistamaan taloutta ja yhteiskuntaa kestävän kehityksen mukaisesti ja ympäristön kannalta kestävästi sekä oikeudenmukaisesti."
Kommentti: Raportissa painottuvat luonnontieteellisillä ja teknologia-aloilla tehtävät innovaatiot ja sitä tukeva innovaatiopolitiikka. Sosiaalisia innovaatioita tulisi käsitellä enemmän tai ylipäätään. Lisäksi myös luovien alojen innovaatiot ovat kansainvälisesti merkittäviä sekä omiaan edistämään kestävää kehitystä ja parantamaan Suomen maakuvaa muillakin aloilla.
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen näkemyksen mukaan strategisten painopisteiden valinnan, vaikuttavuuden ja päällekkäisyyksien poistamisen takia olisi tärkeää luoda t&k -rahoituksen yhteinen johtamisjärjestelmä, joka kattaisi koko maan ja kaikki toimijat.
Pohjois-Pohjanmaan Ely keskus kannattaa työryhmän lausuntoa ja sen toimenpiteitä. Ely-keskuksen näkemyksen mukaan panostuksia kaivataan kansallisten strategisten painopisteiden valintaan huomioiden globaalit megatrendit ja teollisuuden vahvuudet, t&k –rahoituksen suuntaamiseen erityisesti teollisuuden kärkialoihin, tutkijanuran poluttamiseen yrityksiin, osaamisperäisen maahanmuuton edistämiseen ja EU-rahoituksen parempaan hyödyntämiseen.
TKI-rahoituksen aitoja tulisi madaltaa sekä mahdollistaa saumaton yhteistyö ekosysteemeissä. Tarvitaankin joustavia rahoituksen hyödyntämisen mahdollisuuksia. Monipuolisuus esimerkiksi BF:n ja Suomen akatemian rahoituksissa olisi tärkeää ammattikorkeakoulujen näkökulmasta. Tällä tavoin lisättäisiin myös osaamista laajasti alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Suomen suurimmat haasteet kansainvälisten arvioiden ja vertailujen perusteella koskevat tällä hetkellä työn tuottavuuden heikkoa tasoa. Vuoden 2022 Global Innovation Indexin mukaan Suomen työn tuottavuuden kasvu vuonna 2022 oli 0,2 % ja olimme tuloksella sijalla 84. Työn tuottavuus Suomessa on polkenut paikallaan koko vuoden 2008 finanssikriisin jälkeisen ajan. Tuottavuuden kasvun parantaminen edellyttää sekä korkeakoulutettujen osaajien määrän kasvattamista että laadukkaan ja vetovoimaisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistamista.
TKI-toiminnan osalta keskeistä on kyetä hyödyntämään nykyistä paremmin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaamista ja asiantuntijuutta yritysten kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukena. Tämä edellyttää rahoituksen uudelleenkohdentamista tukemaan yhteistyötä. Yhteistyön tiivistäminen myös vahvistaa osaamisen ja tiedon liikkumista toiminnassa mukana olevien yritysten, organisaatioiden ja tutkimuslaitosten välillä ja vahvistaa siten koko elinkeinoelämän kyvykkyyttä.
T&K-rahoitussuunnitelman luonnoksessa todetaan, että suunnitelman laatinut parlamentaarinen TKI-työryhmä on tarkasteluissaan keskittynyt TKI-järjestelmään ja T&K-rahoitukseen. Järjestelmälähtöisellä lähestymistavalla on vahvuutensa suomalaisen tiede- ja innovaatiopolitiikan kehityksessä. Sillä on voitu lisätä ymmärrystä innovaatioiden synnystä ja leviämisestä, kuten Tarmo Lemola vuonna 2021 tekemässään analyysissa toteaa.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO) painottaa, että haasteina järjestelmäperusteissa lähestymistavassa on kuitenkin, että se helposti sivuuttaa tai jättää liian vähälle huomiolle talouskasvun moninaiset vaikutukset. Näistä osa on luonteeltaan kielteisiä, kuten esimerkiksi talouskasvun vaikutus ilmaston lämpenemiseen ja muihin ympäristöongelmiin. Talouskasvusta huolimatta syrjäytymisen ja osattomuuden ongelmat eivät ole hävinneet, ja mielenterveyden häiriöiden kasvusta on raportoitu monissa länsimaissa.
Edelleen järjestelmälähtöisyyden ongelmana on, että se sulkee ulkopuolelleen monia innovaatiotoiminnan kannalta tärkeitä toimijoita. Näitä Suomessa ovat erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimijat – yleishyödylliset järjestöt, säätiöt ja vapaat kansalaisliikehdinnät (ns. neljännen sektorin toimijat). Sosiaalisen innovaatiotoiminnan kansainvälisessä vertailussa vuodelta 2016 kansalaisyhteiskunnan vahvuus ja kyky innovoida hyvinvointiyhteiskunnan rakenteissa nähtiin keskeisimpinä sosiaalisen innovaatiotoiminnan menestystekijöinä Pohjoismaissa.
Innovaatiojärjestelmään perustuvassa tarkastelussa painottuvat yritysten kaupallisin perustein kehittämät ja valmistamat tuotteet sekä palvelut, eli perinteinen tuotekehitys. Sosiaalisen innovaatiotoiminnan peruspäämääränä on kehittää ratkaisuja yhteiskunnallisiin ja yhteisöllisiin ongelmiin. Kaupalliset ja liiketoiminnalliset tavoitteet eivät ole ensisijaisia tai niitä ei välttämättä tavoitella lainkaan, ainakaan suorina välittöminä hyötyinä. Sosiaaliseen innovaatiotoimintaan liittyy avoimuus ja avoin jakaminen, demokraattisuus sekä mahdollisimman laaja levittäminen ja hyödyntäminen.
YYO tuo esiin myös sen, ettei järjestelmälähtöisessä lähestymistavassa kyetä huomioimaan yhteiskunnallisten yritysten erityispiirteitä, joita ovat missiolähtöisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus, rajoitettu voitonjako sekä toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys.
TK-rahoitussuunnitelmassa on joitakin osioita, joissa TKI-järjestelmän piiriin katsotaan kuuluviksi myös sosiaaliset innovaatiot ja kansalaisyhteiskunnan toimijat. Yhteiskunnallisista yrityksistä ei suunnitelmassa löydy mainintoja. Monessa kohdin maininnat järjestöistä ja sosiaalisista innovaatioista kuitenkin puuttuvat. Olemme eritelleet näitä kohtia yksityiskohtaisemmin kannanotossamme myöhemmin. YYO pitää merkittävänä haasteena myös, että strategisista linjauksista puuttuvat pitkälti järjestöjä sekä sosiaalisen innovaatiotoiminnan ja laaja-alaisen yhteistyön toteuttamista koskevat linjaukset.
YYO painottaa, että olennaista TKI-järjestelmän kehittämisessä sekä muuttuvassa innovaatiopolitiikassa on, että yhteistyö ja verkostot uudistuvat entistä monialaisemmiksi ja laaja-alaisemmiksi. TK-rahoitussuunnitelmaluonnoksessa verkostojen kehittäminen painottuu kuitenkin perinteisiin TKI-järjestelmän toimijoihin, yliopistoihin ja tutkimusorganisaatioihin ja yrityksiin. Linjausluonnos verkostoitumisen osalta (kohta 4.3.) jättää epäselväksi, miten tutkimuslähtöistä yhteiskehittämistä ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä verkostomaisesti voidaan edistää sekä mikä TK-rahoituksen rooli tässä tulee olemaan.
Suomessa ei ole vakiintunutta kansallista käsitteistöä sosiaaliselle innovaatiotoiminnalle, eikä sosiaalisen innovaatiotoiminnan edistäminen pääsääntöisesti näy kansallisen TKI-rahoituksen suunnitelmissa ja politiikkadokumenteissa. Poikkeuksen muodostaa kansallinen ESR-ohjelma, jossa on sosiaaliseen innovaatiotoimintaan kohdentuvaa rahoitusta mm. lastensuojeluun ja yhteisötalouden kehittämiseen.
YYO haluaa painottaa sosiaalisen innovaatiotoiminnan yhtenäisen käsitteistön tärkeyttä. TK-rahoitussuunnitelmaluonnos sisältää TKI-järjestelmän suoriutumisen kuvauksia mutta näihin tarvitaan myös vähintään viitteet sosiaalisen innovaatiotoiminnan laajuuteen ja tuloksiin. YYO esittää, että sosiaalista innovaatiotoimintaa aletaan tilastoida, mitata ja seurata. Kansainväliset sosiaalisen innovaatiotoiminnan vertailut antavat tähän pohjaa.
YYO pitää osiota 2.2. erittäin keskeisenä TK-rahoitussuunnitelmassa. YYO korostaa, että muuttuvien tutkimus- ja innovaatiopolitiikan linjausten tulee näkyä myös TK-rahoituksessa, rahoituksen kohdentumisessa ja keinoissa, joilla TKI-toimintaa ohjataan ja suunnataan. YYO esittää kokoavasti, että suunnitelmaa täydennetään seuraavasti:
1. Muuttuvan innovaatiopolitiikan lähtökohdat näkyvät rahoituksen lisäksi myös strategisissa linjauksissa ja keinovalikoimassa,
2. strategisissa linjauksissa ja keinoissa näkyvät innovaatiotoiminnan kannalta kaikkien keskeisten toimijoiden verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen, mukaan lukien järjestöt ja kansalaisyhteiskunta
3. innovaatiotoiminnassa nähdään sosiaalisen innovoinnin ja kansalaisyhteiskunnan rooli ja merkitys sekä yhteiskunnalliset yritykset
4. Suomessa käynnistetään kunnianhimoisia, toimialat läpileikkaavia, strategisia ja missiolähtöisiä TKI-ohjelmia, joiden toteuttamisessa ovat mukana kaikki relevantit innovaatiotoimijat, myös kansalaisyhteiskunta. Kaikissa näissä linjauksissa ja keinoissa sosiaaliset innovaatiot näkyvät tasapainoisesti teknologisten innovaatioiden rinnalla.