Tohtorikoulutuksen lisäämiseen konkreettinen ehdotus: tehkää väitöskirjatyöhön osoitettavista yrityksen kuluista, kuten matkakulut, tutkimuskirjallisuus, apuraha jne. täysin vähennyskelpoisia yrityksille esim. 25 000 euroon asti per henkilö per yritys vuodessa. Hyödyttäisi sekä yrityksiä, väitöskirjatutkijoita että yhteiskuntaa.
Tiedon keräämiseen kentältä tulisi panostaa, jotta tutkimus- ja innovaationeuvosto pystyy oikeasti tekemään linjauksia. Vaarana on, että päätöksiä tehdään ilman todellisia faktoja. Tiedon keräämiseen kannattaa panostaa päätöksen teon lisäksi myös sen takia, että niitä voidaan verrata kansainvälisesti. Saadaan todellinen kuva Suomen tilanteesta.
-
Koulutus (kotimaisen ja globaalin osaamisen hyödyntäminen) voisi olla vahvemmin agendalla.
Kansallisen T&K-rahoituksen painotuksista tarvitaan koko maahan ja kärkialoihin suuntautuvat toimintalinjat, jotka on laadittu kumppanuudessa elinkeinoelämän, julkishallinnon ja tutkimuslaitosten kesken. Toimintalinjoja on kyettävä tarkistamaan joustavasti toimintaympäristön niin vaatiessa. Maakuntien liitoilla ja ELY-keskuksilla on merkittävä vastuu rakennerahastoilla tehtävän tutkimustoiminnan suuntaamisessa. Tämä rahoitus on suunnattava erityisesti alueiden älykkään erikoistumisen strategioiden mukaisesti ja sen ensisijainen tarkoitus, kuten rakennerahastojen, on alueiden välisten kehityserojen tasaaminen alueen vahvuuksiin perustuen.
Rahoituksen ohjaus ja johtaminen on merkittävässä roolissa tarkastellessa alueita. Rahoitus tulisi kytkeä enemmänkin alueen potentiisiin kehittämismahdollisuuksiin ja osaamiseen sekä alueella oleviin strategioihin (mm. älykäs erikoistuminen ja jatkuva oppiminen). Hallintamallien tarkastelu on merkittävässä roolissa, sillä rahoituksen joustavuus on myös merkittävässä roolissa varsinkin innovaatioiden kehittämisessä.
Arene pitää ehdotusta tutkimus- ja innovaationeuvoston rooliin kehittämisestä ja kasvattamisesta perusteltuna esityksenä. Kansallisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikka vaatii nykyistä vahvempaa johtamista ja koordinaatiota, ja tutkimus- ja innovaationeuvosto olisi luonteva toimija ohjaamaan tätä koordinaatiota.
Tutkimus- ja innovaationeuvoston kokoonpanossa on oltava kattava edustus ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Tämä on selvää niiden merkittävän roolin vuoksi itse T&K-toiminnan toteuttamisessa.
Suunnitelmaluonnoksessa tuodaan esille, että Suomi tarvitsee vahvempaa korkean tason tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamista ja koordinaatiota, joka mahdollistaa TKI-järjestelmän kokonaisvaltaisen kehittämisen. Satakuntaliitto toteaa, että linjausluonnoksen mukainen tutkimus- ja innovaationeuvoston roolin vahvistaminen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamisessa ja koordinoinnissa on kannatettava.
Satakuntaliitto pitää tärkeänä, että neuvoston ja sihteeristön kokoonpanossa huomioidaan myös maakuntien edustus TKI-toiminnan sisältöjen ja rahoitusinstrumenttien synergian vahvistamiseksi. EU:n koheesiopolitiikan osalta maakuntaliitot ovat laatineet älykästä erikoistumista (Smart Specialisation Strategy, S3) koskevat tutkimus- ja innovaatiostrategiat, jotta EU:n rakennerahastojen käyttöä voidaan tehostaa ja jotta EU:n, kansallisen ja alueellisen tason toimien sekä julkisten ja yksityisten investointien välille saadaan lisää synergiaa. Älykkään erikoistumisen strategioiden lähtökohtana on aluelähtöinen toteuttaminen ja hallinta siten, että alueiden kilpailukyky vahvistuu. Innovaatiotoiminnan valintoja ja kehittämistä koskevien maakunnallisten strategialinjausten laadinta kytkeytyy maakuntaohjelmatyöhön. Muutoksiin vastaaminen edellyttää alueiden ominaispiirteet ja vahvuusalat tunnistavaa kehittämistä. Strategian laatimisesta säädetään laissa alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta. Kansallinen TKI-tiekartta luo viitekehyksen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämiselle Suomessa ja älykkään erikoistumisen strategioissa huomioidaan myös kaupunkien ekosysteemisopimukset.
YYO pitää erinomaisena luonnoksessa asetettuja kestävyystavoitteita TKI-toimintaympäristön kehittämiselle. TKI-toiminnan sekä tiede- ja innovaatiopolitiikan tulee edistää, transformatiivisen innovaatiopolitiikan lähtökohtien mukaisesti, kestävää kehitystä niin ympäristöllisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisesti.
YYO korostaa, että TK-rahoitussuunnitelmaluonnokseen tulee lisätä osioon TKI-ympäristöissä myös kansalaisyhteiskuntaan kiinnittyvät ympäristöt. T&K-rahoituksen kohdentumisessa tulee huomioida kansalaisyhteiskunnan merkittävä innovaatiopotentiaali sekä sen liiketoiminta-, arvonlisäys- ja tuotantopotentiaali. Tässä yhteydessä erityisen tärkeää on verkostoituminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken. Myös tutkimusorganisaatiot ja yliopistot ovat sosiaalisen innovaatiotoiminnan kannalta tärkeä sektori.
YYO pitää kannatettava linjauksena tutkimus- ja innovaationeuvoston roolin vahvistamista tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamisessa ja koordinoinnissa. YYO näkee tarpeellisena neuvoston rakenteiden ja toimintamuotojen uudistamisen sekä päätoimisen sihteeristön nimeämisen.
YYO pitää välttämättömänä TKI-tehtäviä hoitavien ministeriöiden viranhaltijoiden verkoston vahvistamista.
YYO painottaa, että myös näissä rakenteissa tulisi näkyä laaja-alaisen, transformatiivisen innovaatiopolitiikan lähtökohdat ja toimijat, mukaan lukien kansalaisyhteiskunta.
Tiedepolitiikalta vaaditaan pitkänteisyyttä, ja kokonaisvaltainen tiedepolitiikka vaatii laajapohjaista koordinaatiota ja hyvää johtamista, jotta valtion resurssoinnit saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä ja suunnattua uudelleen muuttuvien tilanteiden mukaan.
Tutkimus- ja innovaationeuvoston roolia tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamisessa ja koordinoinnissa tulee vahvistaa rahoitussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Tutkimus- ja innovaationeuvoston roolin vahvistamisen lisäksi tarvitsemme parlamentaarisen seurantaryhmän. Yliopistoille ja tutkimuslaitoksille tulee saada tutkimus- ja innovaationeuvostoon, sen valmisteluryhmiin sekä mahdollisesti perustettavaan uuteen parlamentaariseen toimielimeen vahvempi edustus ottamalla mukaan kansainvälisesti ansioituneita suomalaisia professoreja.