mikkelissä ja posiossa ois ikuinen eu hanke jolla tuetaan markkinataloutta sekä ihmisyttäja ois mikkelissä ois microsoftin kaltaisia firmoja jotka tienaa datankeruulla ja euroopassa mm ranskassa ja ois firmoja jotka tienaa datalla tuetaan kehitysvammaisten työllisyttä

panostetaan eu hankkeiden laatuun

Euroopan maissa missä fotoniikkateollisuus on todella merkittävää on panostettu kansalisiin ja alueellisiin "klustereihin", jotka mahdollistavat luonnollisen väylän viestin välittämiselle toimijoilta toisille. Yhteistyön lisääminen kannatettavaa. Tähän tarvitaan todennäköisesti oma rahoitusmalli sekä erillinen rahoitus.

Laurea näkee hyvänä seuraavan esityksen. Lisätään Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusta kannustamaan korkeakouluja, tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja julkisyhteisöjä pitkäjänteiseen T&K-yhteistyöhön (kumppanuudet). Kohdennetaan rahoitusta yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisua ja yhteiskunnallisia siirtymiä (kuten vihreä siirtymä, digitalisaatio) tukevaan yhteistyöhön sekä murrosteknologioiden kehittämiseen tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyössä.

Yhteistyön tiivistäminen korkeakoulujen ja työelämän välillä on välttämätöntä, jos haluamme saada korkeakoulujen osaamisen ja tiedon tehokkaammin työelämän käyttöön ja toisaalta korkeakoulut tarjoavat alusta TKI-ekosysteemien synnylle, jossa tieto ja osaaminen levittäytyvät laajemmin yrityksille ja organisaatioille. TKI-yhteistyön vahvistaminen edellyttää, että erityisesti Business Finlandin rahoitusinstrumenttien tulisi ohjata yhteistyöhön korkeakoulujen ja yritysten välille sekä tukea osaamisekosysteemien syntyä, jolla sidotaan tuotettu osaaminen Suomeen.

T&K -yhteistyön lisäämiseksi olisi tarpeen luoda selkeämpiä yhteistyön kanavia yritysten ja tutkijoiden välille matalammalla tieteellisen kunnianhimon asteella, esimerkiksi tutkijoiden yrityksessä vierailua/työskentelyä tukemalla. Tutkijakoulutuksen lisäykset tulisi kohdentaa t&k –intensiivisille aloille, joissa uramahdollisuudet voivat avautua myös akateemisen uran ulkopuolelle, ts. yrityksiin.

Pitkä jänteinen yhteistyö korkeakoulujen ja yritysten välillä on merkittävässä roolissa, jota tulee tukea. Tärkeää on, että TKI-yhteistyö luo pitkällä aikajänteellä uusia toimintatapoja, jotka hyödyttävät yli organisaatiorajojen eri toimijoita.

Arene pitää erinomaisena tavoitteena palauttaa TKI-järjestelmän toimijoiden yhteistyö Suomen TKI-toiminnan keskeiseksi vahvuudeksi. Yhteistyö suomalaisten korkeakoulujen ja yritysten, julkisen ja kolmannen sektorin välillä on Suomessa heikentynyt erityisesti 2010-luvun aikana, kun tähän kohdennetun julkisen TKI-rahoituksen määrä on vähennetty.

Yhteistyön tiivistäminen korkeakoulujen ja työelämän välillä on välttämätöntä, jos haluamme saada korkeakoulujen osaamisen ja tiedon tehokkaammin työelämän käyttöön. Toisaalta korkeakoulut tarjoavat alustan TKI-ekosysteemien synnylle, jossa tieto ja osaaminen levittäytyvät laajemmin yrityksille ja organisaatioille. TKI-yhteistyön vahvistaminen edellyttää, että erityisesti Business Finlandin rahoitusinstrumenttien tulisi ohjata korkeakouluja ja yrityksiä yhteistyöhön sekä tukea osaamisekosysteemien syntyä, jolla sidotaan tuotettu osaaminen Suomeen.

Satakuntaliitto toteaa, että yhteiseen keskusteluun on tarpeen osallistaa kaikki TKI-toimijat, kuten elinkeinoelämä, koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, tutkimuslaitokset, kansalliset TKI-rahoittajat, kaupungit ja alueet sekä muut TKI- toimijat, kuten hyvinvointialueet. Kunnat, kaupungit ja maakunnat ovat keskeisessä asemassa kansallisten tavoitteiden toteuttamisessa, joten tulisi huomioida resurssien kohdentaminen. Kansallinen TKI- kokonaisuus tulisikin alueilla kytkeä maakunnallisiin aluekehittämislainsäädännön mukaisiin strategiaprosesseihin vahvistaen kasvu- ja muutosalojen, uusien kyvykkyyksien ja muuttuvien osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointia.

YYO pitää tärkeänä suunnitelmassa esitettyä TKI-yhteistyön vahvistamista. YYO katsoo, että yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen lisäksi on tärkeää eksplisiittisesti nimetä muut TKI-toimintaa harjoittavat ja yhteistyöhön tarvittavat tahot, erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimijat ja myös yhteiskunnalliset yritykset.

YYO esittää, että seuraavaan kappaleeseen lisätään konkreettisempia tavoitteita yhteistyön kehittämiseen liittyen:
”Innovaatiot syntyvät tyypillisesti rajapinnoissa ja yhteistyössä eri toimijoiden muodostamissa ekosysteemeissä. TKI-järjestelmää ja sen rahoitusta on kehitettävä siten, että mahdollistetaan niin tutkimuslähtöinen yhteiskehittäminen, liiketoimintalähtöinen yritysten TKI-toiminta, kuin sosiaalisten ja palveluinnovaatioiden kehittyminen yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden julkiset toimijoiden, kuten kaupungit ja järjestöt, kanssa”. YYO esittää, että tekstiä muutetaan seuraavasti: sosiaalista innovaatiotoimintaa lisätään määrätietoisesti yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten sekä yleishyödyllisten järjestöjen ja säätiöiden keskinäisessä yhteistyössä kohdentaen tähän TK-rahoitusta ja painottaen sosiaalisten innovaatioiden merkitystä teknologisten innovaatioiden rinnalla ja niihin kytkeytyen.

Yhteistyön vahvistaminen vaatii myös rakenteita. Strategiset missiolähtöiset ohjelmat voivat toimia tärkeänä alustana yhteistyön kehittämiselle ja tiivistämiselle, sekä koko tiede- ja innovaatiopolitiikan uudistumisen vauhdittamiselle.