mikkelissä ja posiossa ois ikuinen eu hanke jolla tuetaan markkinataloutta sekä ihmisyttäja ois mikkelissä ois microsoftin kaltaisia firmoja jotka tienaa datankeruulla ja euroopassa mm ranskassa ja ois firmoja jotka tienaa datalla ja tuetaan kehitysvammaisten työllisyttä

panostetaan eu hankkeiden laatuun

Linjausluonnos vaikuttaa erittäin hyvälle. Haasteena on varmasti tunnistaa kaikki toimijat. Toimijoiden tunnistamiseen tulisi panostaa.

-

4.4. T&K-toiminnan kansalliset painopisteet ja strategiset valinnat
Linjausluonnoksessa s. 41 tulisi kuvata ministeriöiden rooli TIN-valmistelussa, Mikä on ministeriöiden rooli strategisten painopisteiden määrittelyssä kts. s.26?

vois edistää ihmisyttä ja eu vois tukea kehitysvammaisten asioita

Kansallisen T&K-rahoituksen painotuksista tarvitaan koko maahan ja kärkialoihin suuntautuvat toimintalinjat, jotka on laadittu kumppanuudessa elinkeinoelämän, julkishallinnon ja tutkimuslaitosten kesken. Toimintalinjoja on kyettävä tarkistamaan joustavasti toimintaympäristön niin vaatiessa. Maakuntien liitoilla ja ELY-keskuksilla on merkittävä vastuu rakennerahastoilla tehtävän tutkimustoiminnan suuntaamisessa. Tämä rahoitus on suunnattava erityisesti alueiden älykkään erikoistumisen strategioiden mukaisesti ja sen ensisijainen tarkoitus, kuten rakennerahastojen, on alueiden välisten kehityserojen tasaaminen alueen vahvuuksiin perustuen.

Strategisten painopisteiden ja strategisten tavoitteiden valintojen vahvistaminen ja päätöksentekoprosessin selkeyttäminen ovat hyviä tavoitteita. Pienenä maana Suomen kannattaa kohdentaa resursseja tehokkaasti tiettyjen globaalien megatrendien kannalta keskeisille aloille, mutta toisaalta on hyvä muistaa myös laaja-alaisemmat kehittämistarpeet muilla aloilla. Painopisteiden valinnan tulisi pohjautua pitkälti tutkimusorganisaatioiden ja työelämän muodostamien ekosysteemien arvioihin, eikä yksinomaan poliittiseen päätöksentekoon.

Ammattikorkeakoulujen lakisääteinen tehtävä on tehdä aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa TKI-toimintaa. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan strategiset painopisteet ovat siten vahvasti kytköksissä alueiden strategisiin painopisteisiin. Alueellisten ratkaisujen tukeminen TKI-rahoituksen kohdentamisessa on siis tärkeää huomioida, jotta pystymme vastaamaan koko maan elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämisestä.

Satakuntaliitto kannattaa suunnitelmaluonnoksen tavoitetta siitä, että Suomi tarvitsee enemmän kansainvälisesti korkeatasoisia ja vaikuttavia osaamiskeskittymiä, joiden kehittyminen ja syntyminen edellyttää paitsi laaja-alaista osaamista myös valintoja. Kansainvälinen yhteistyö strategisesti merkittävien kumppaneiden kanssa, EU:n rahoitusohjelmat ja kumppanuudet ovat merkittäviä kokonaisuuksia ja tuovat lisäarvoa TKI-toiminnalle.
Satakuntaliitto toteaa, että innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden ja osaamis- ja innovaatioklustereiden kehittämisen osalta on merkityksellistä, että tunnistetaan strategiset kumppanuudet alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Alueellisten kyvykkyyksien ja älykkään erikoistumisen kehittämisen kannalta paitsi alueen sisäistä yhteistyötä, myös alueiden välistä verkostoitumista tulee vahvistaa. Näiden vahvistaminen edellyttää toimintamallia, joka huomioi alueiden TKI-toiminnan sisällöt, alueen erityiset resurssit, potentiaalit ja vahvuudet, mutta myös ne kehittämisen kapeikot, joihin innovaatiotoiminnan poliittisin toimin tulee tarttua.

YYO esittää, että muuttuvan tiede- ja innovaatiopolitiikan mahdollistamiseksi Suomessa käynnistetään kunnianhimoisia, toimialat läpileikkaavia, strategisia ja missiolähtöisiä TKI-ohjelmia. Näiden ohjelmien toteuttamisessa ovat mukana kaikki relevantit innovaatiopoliittiset toimijat, myös kansalaisyhteiskunta. Ohjelmissa huomioidaan sosiaaliset innovaatiot tasapainoisesti teknologisten innovaatioiden rinnalla.