tuetaan tiedettä ja kehitysvammaisten työllisyttä

Toimintaympäristöjä tulisi tarkastella alueellisen näkökulman lisäksi kansallisella tasolla. Alueelliset toiminnot tulisi saada kansallisesti hyödynnettäväksi. Tähän tarvitaan toimenpiteitä ja resursseja.

ks. aiemmat kommentit

Satakuntaliitto painottaa, että aluekehittämislainsäädännön mukaisesti laadittavilla maakuntaohjelmilla on keskeinen rooli myös TKI-myönteisen toimintaympäristön luomisessa, sillä ne osaltaan luovat alueilla puitteet kumppanuuksille ja kehittämiselle. Innovaatiopolitiikanpolitiikan strateginen kokonaisuus tulisikin alueilla kytkeä maakunnallisiin strategiaprosesseihin vahvistaen kasvu- ja muutosalojen, uusien kyvykkyyksien ja muuttuvien osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointia.
Satakuntaliitto toteaa, että suunnitelmaluonnoksessa olisi hyvä tuoda laajemmin esille eri politiikkalohkojen kytkeytymistä TKI-toimintaan ja kansalliseen TKI-tiekarttaan, jonka tavoitteena on luoda kestävää kasvua edistävä toimintaympäristö.

TKI-toiminta on merkittävä talouskasvun lähde. Talouskasvu ei kuitenkaan itsessään ole kyennyt vastaamaan ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin ongelmiin. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa tarvitaan ratkaisemaan yhteiskunnallisia ja sosiaalisia haasteita, jotka vaikuttavat ihmisten, yritysten ja yhteisöjen elämään. Samalla ongelmat tarjoavat runsaasti liike- ja elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia teknologiseen ja sosiaaliseen innovointiin.

YYO painottaa, että innovaatiojärjestelmään nojaava politiikka sulkee monia toimijoita pois. Kaikki relevantit resurssit ja innovaatiopotentiaali eivät tule hyödynnetyiksi. Innovaatiopotentiaalia on paljon käyttämättä Suomessa erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja yhteisötalouden piirissä. Myös kunnat/kuntakenttä ovat osoittaneet voimansa innovoinnissa ja innovaatiotoiminnan alustoina.

Kilpailukykyisen ja innovaatioihin kannustavan toimintaympäristön kehittämiseen tarvitaan johdonmukainen ja saumaton politiikkatoimien ketju tutkimuksesta ja innovaatiotoiminnasta jatkuen yritysten kasvuun ja skaalautumiseen sekä markkinoiden kehittämiseen ja yritysten ja yleishyödyllisten toimijoiden investointien rohkaisuun. YYO korostaa, että innovaatiotoiminnan edistämisen tulee olla ministeriö- ja hallintorajat ylittävää.

TKI-toiminnalla voidaan vastata moniin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Näitä ovat erityisesti väestön ikärakenteen muutos, mielenhyvinvointi ja mielenterveyden haasteiden kasvu, pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen, köyhyys, uusiokäyttö sekä maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen.

Yhteisötalouden TKI-potentiaali on Suomessa pitkälti tunnistamatta. Yhteisötaloudessa yhteiskunnalliset tavoitteet asetetaan etusijalle. Yhteisötalouteen kuuluvat yhteiskunnalliset yritykset, järjestöt ja osuuskunnat. Merkittävä osa sosiaalisista innovaatioista tehdään yhteisötalouden piirissä.

YYO korostaa, että monet TKI-järjestelmään liittyvät kapeikot kuitenkin estävät yhteisötalouden innovaatiopotentiaalin hyödyntämistä. Näitä ovat mm. rahoitukseen, yhteistyörakenteisiin ja innovaatioiden skaalaamiseen liittyvät esteet.

Nykyiset pääosin julkiset rahoitusinstrumentit ja näille yhteisöille suunnattujen skaalaamisrahoitusten puute käytännössä estävät tehokkaan innovaatiotoiminnan ja tähän pohjautuvan liiketoiminnan aktiivisen kehittämisen ja skaalaamisen. YYO pitää tärkeänä, että julkisissa rahoitusinstrumenteissa huomioidaan sosiaaliset innovaatiot ja niitä koskeva tutkimus- ja kehittämistoiminta ja että rahoitusinstrumentteja uudistetaan niin, että ne turvaavat sosiaalisten innovaatioiden tutkimusta, kehittämistä, kaupallistamista ja skaalaamista aiempaa paremmin. Sosiaalisilla innovaatioilla tulee paikkansa myös tutkimusinfrastruktuureissa.

Tarvitsemme investointeihin kannustavaa tutkimus- ja innovaatiomyönteistä toimintaympäristöä. Ihmiset, erityisesti opetus- ja tutkimushenkilöstö, on keskiössä. Yliopistoyhteisön tulee olla osallistuvampi ja toimivampi. Tämä edellyttää kollegiaalisen päätöksenteon vahvistamista Professoriliiton hallitusohjelmatavoitteissa esitetyn mukaisesti. Kannustavaan toimintaympäristöön kuuluvat myös tutkijoiden immateriaalioikeudet sekä tärkeimpänä työsuhdeturva.

Tutkijoiden tekijänoikeudet ja muut immateriaalioikeudet ovat välttämättömiä tieteen vapauden turvaamiseksi. Tutkijoiden oikeudet edistävät innovaatioita ja mahdollistavat innovaatioiden kaupallisen hyödyntämisen. Tutkijoiden oikeudet on säilytettävä, sillä ne ovat laadukkaan, vapaan ja vastuullisen tutkimuksen perusta.

Yliopistoissa tutkimus- ja innovaatiomyönteisen toimintaympäristön kivijalka on tutkimuksen ja korkeimman opetuksen vapaus (akateeminen vapaus). Unescon vuonna 1997 hyväksymässä suosituksessa korkeakoulujen opettajien asemasta todetaan, että turvattu työsuhde (”tenure”) kuuluu akateemisen vapauden kulmakiviin (kohta 45). Unionin tuomioistuin totesi tuomiossaan C-66/18 Euroopan komissio vastaan Unkari (kohta 227), että Unescon suositus on merkityksellinen tulkittaessa Euroopan unionin perusoikeuskirjan säännöksiä tieteen ja tutkimuksen vapaudesta (13 artikla). Akateemista vapautta edistetään yliopistotutkijoiden ja -opettajien vahvalla työsuhdeturvalla esimerkiksi USA:ssa ja Saksassa.

KKO on vastikään todennut, että ”tieteen vapauden suojan on katsottu merkitsevän ennen muuta tutkijan oikeutta päättää vapaasti muun ohella tieteellisen työnsä perusteista, tutkimusaiheesta, tutkimuksen kysymyksenasetteluista sekä tutkimusmetodeista. Ylimmän opetuksen vapaus merkitsee puolestaan sitä, että opettaja saa päättää opetuksensa sisällöstä ja valita käyttämänsä opetusmenetelmät.” Suomea sitovan Unescon ja Euroopan unionin sääntelyn valossa tieteen vapauden suoja on merkittävästi laajempi. Siihen kuuluvat esimerkiksi turvattu työsuhde (Unesco 1997, kohta 45), oikeus päättää tutkimuksen julkaisemisesta tai julkaisematta jättämisestä, oikeus päättää julkaisukanavista (EHEA, Rome Ministerial Communiqué, Annex I, Statement on Academic Freedom) sekä tutkijoiden ja opettajien tekijänoikeudet (Unesco 1997, kohta 12, DSM-direktiivin 5 artikla).

Professoriliitto edellyttää, yliopistolain 32 §:n 3 momenttia tulkitaan Unescon ja Euroopan unionin sääntelyn valossa sekä vähintään niin, että Suomi ei akateemisessa vapaudessa jää jälkeen USA:sta ja Saksasta. Professoriliitto myös korostaa, että työsopimuslain 3 §:n noudattamista on valvottava paremmin, jotta lainvastaisista määräaikaisuuksista päästäisiin eroon.

TKI-järjestelmän rahoituksen nykyinen aukkokohta on soveltavassa esikaupallisessa tutkimuksessa, jota erityisesti tutkimuslaitokset tekevät. Tämän vuoksi soveltavan tutkimuksen suhteellista osuutta TKI-rahoituksesta tulee kasvattaa.

Tutkimusorganisaatioiden ja yritysten tavoitteellisen yhteistyön tiedetään edistävän innovaatioita. Tämä yhteistyö on Suomessa huolestuttavasti vähentynyt viime vuosina. Toimintamalleja, joilla julkisen rahoituksen voidaan odottaa vivuttavan yksityistä rahoitusta ovat mm. tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteiset TKI-ohjelmat ja osaamiskeskittymät sekä yhteiskäyttöiset TKI-infrastruktuurit ja kokeiluympäristöt. Tämän tyyppisten toimintojen tulee olla keskeisessä asemassa rahoituksen kohdentamisessa.

Luonnoksessa nostetaan esiin myös tutkimuksen infrastruktuurien elinkaarta, mihin sisältyy ajatus, että infrastruktuuri rakennetaan ja sitten aikanaan puretaan.
Tosiasiassa vain pieni osa infrastruktuureista mahtuu tuohon kuvaukseen. Yhä useammin niin kansallinen kuin kansainvälinen tutkimuksen infrastruktuuri on monipuolinen laitteiden, aineistojen ja palvelujen kokoelma, ja lisäksi verkostomainen ja ehkä maantieteellisesti hajautettu.
Myös erilaiset aineistot ovat tärkeitä kaikilla tieteenaloilla, ja ne tarvitsevat ylläpitoa ja päivittämistä jatkuvasti, sekä ennen kaikkea uusien menetelmien kehittämistä niiden hyödyntämiseen.
Kansainvälisten verkostojen merkitys kasvaa ja kansainvälinen kilpailu tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa on kiristynyt. Tämä korostaa laadun merkitystä yhä enemmän TKI-toimintaympäristön kehittämisessä. Kilpailua kohdistuu niin osaajiin, resursseihin kuin tulosten hyödyntämiseenkin.

Kansainvälisessä kilpailussa ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa tutkimus- ja innovaatioympäristöllä ja osaamisella sekä siihen liittyvällä sääntelyllä on huomattava merkitys houkuteltaessa maahan kansainvälistä tutkimusrahoitusta ja investointeja.

Tutkimus- ja innovaatiomyönteinen toimintaympäristö on ympäristö, joka on vakaa ja turvallinen. Myönteisen ympäristön luomiseksi on vaalittava demokratiaa, tutkimuksen vapautta, kriittistä keskustelua, kulttuuria ja tiedeperustaista maailmankuvaa. Tutkimukselle ja innovaatioille myönteinen toimintaympäristö syntyy merkittävältä osin kaikkialla yhteiskunnassa tehtävistä päätöksistä ja pyrkimyksistä taata ihmisten ja luonnon hyvinvointi.

Innovatiiviseen ajattelutapaan tulisi rohkaista peruskoulusta lähtien koko työuran ajan. Yritys- ja innovaatiomyönteinen sääntely yhteiskunnassa kannustaa investointeihin ja startup-yritysten perustamiseen.

Viktigt att också förnya innovationsprocesserna som kommer från tillämpad forskning, särskilt från forskning inom läkemedelsutveckling.

Finns det behov att se över och förnya uppfinningslagen vid högskolorna från 2007 som en del av att sporra innovationsverksamheten vid högskolorna?