Lukiossa ei perehdytä minkään humanistisen alan reaaleissa niin syvälle, että sitä pitäisi tolkuttomasti painottaa. Kyse on näillä aloilla siitä, miten hyvin henkilö pystyy omaksumaan tietoa pääasiassa lukemalla. Siksi alaan myöhäisheränneet kirjoittavat väärää reaalia, mutta kuitenkin menestyisivät erinomaisen hyvin jotakin toista reaalia opiskellessaan yliopistossa. Siksi pitää miettiä tarkoin, miten paljon yksittäistä reaaliainetta painotetaan. Olisiko parasta painottaa parasta humanistista reaalia, jos sellaisia painotuksia tarvitaan? Ja olisiko parasta painottaa parasta "matemaattista" reaalia, jos sellaista painotusta tarvitaan

Reaaliaineissa tulisi huomioida kurssien lukumäärä. Emme kai halua kannustaa nuoria valitsemaan vain sellaisia reaaliaineita, joissa on vähiten helppoja, kivoja kursseja? Ehdotus ohjaa opiskelijat helppojen aineiden pariin

Lyhyessä kielessä on 8-10 kurssia ja yo-arvosanojen pisterajat ovat korkealla. Ehdotetut pisteet ovat liian alhaiset työmäärään nähden.

Lu/ma-aineisiin ohjaavasta piilo-opetussuunnitelmasta irti pääsy on ensisijaisen tärkeää.

Mitä ovat edellisen kommentoijan mainitsemat "helpot aineet"? Jos on tutustunut esim. terveystiedon yo-pisteytysperiaatteisiin, täytyy siellä aineenhallinan lisäksi osoittaa myös todella laadukasta ajattelua ja kirjoittamista.

Pisteet sen mukaan, mitä aineita tarvitsee milläkin alalla. Ne aineet, joita ei tarvita niistä esim. 10 vähemmän kuin alalla tarvittavia aineita esim. reaalien suhteen. Suomenkielen ja kirjallisuuden/ Suomi toisena kielena kokeesta tulee antaa pisteitä kaikilla aloilla. Matemaatikan painoarvoa laskisin aloilla joita sitä ei suoraan tarvita, ja aloilla joilla ei ole väliä matematiikan arvosanalla tasaisin pitkän ja lyhyen eron esim silleen, että tulisi pisteitä pitkän L vain piste enemmän kuin lyhyestä jne. Pitkä kieli englanti on hyvä olla aloilla, joilla paljon englanninkielistä oppimateriaalia, mutta lyhyestäkin kielestä pitäisi saada pisteitä. Kurssi/ opintojakso- tai pistemäärät eivät saa olla lähtökohta aineiden erilaiseen arvottamiseen, sillä se on opetushallituksessa ollut päätös, kuinka monta kurssia mitäkin voi opiskella ja sitä on hankala muuttaa.

MAOL ry jakaa työryhmän käsityksen luonnoksen keskeisistä lähtökohdista. Erityisesti kiitämme sitä, että tavoitteena on rohkaista lukiolaisia tekemään valintoja omien kiinnostuksen kohteidensa mukaan ja minimoida pisteytyksen aiheuttama ohjausvaikutus. Tämä ei ole nykymallissa kaikilta osin toteutunut. MAOL ry myös kiittää työryhmää tutkimustietoon pohjautuvasta lähestymistavasta.
Pisteytyksen muodostumisen osalta luonnos on muuten onnistunut, mutta reaaliaineiden pisteytystä tulee MAOL ry:n mielestä korjata, kuten esitimme ja perustelimme kysymyksen 4 vastauksessamme.

Kaikenkaikkaan taustatyö on tehty hyvin ja se perustuu tutkimustietoon. Pisteytyksen selkeyttämisessä ja alakohtaisen osaamisen huomioimisessa on onnistuttu.

Pisteytys ei huomioi ollenkaan saman aineen eri oppimäärien tasoeroa riittävästi. Lähtökohtaisesti pisteytys toteutetaan luonnoksessa siten, että määritetään laudaturin pisteet ja sitten vakiokertoimet siitä paljonko muista arvosanoista saa. Tämä huomioi kehnosti eri oppimäärien tasoeron ja näin pitkän oppimäärän approbaturista saa poikkeuksetta aivan liian vähän pisteitä suhteessa lyhyen oppimäärän approbaturiin.

Konkreettinen esitys on useallakin tavalla ristiriidassa esitettyjen "keskeisten lähtökohtien" kanssa.
Esityksen toteuttaminen johtaisi kielteisiin ohjausvaikutuksiin, eikä alakohtaista osaamista voida useinkaan varmistaa.

Svenska handelshögskolan upplever att poängsättningen är en lyckad och välövervägd kompromiss, välmotiverad och att signalvärdena är de rätta.