.

Kunnat vaativat monessa asiassa turhaan rakennuslupaa tai toimenpideilmoitusta ja sen liitteiksi erilaisia selvityksiä. Esimerkkeinä valmiin pergola-rakenteen kattaminen valokatteella tai aurinkopaneelien laittaminen katolle. Kumpaakaan varten ei pitäisi edellyttää kaikkia mahdollisia julkisivupiirustuksia tai suhteettoman työläitä lujuuslaskelmia.

Rakennusvalvonnat ovat ruuhkautuneet, koska aika kuluu tyhjänpäiväiseen puuhasteluun. Takkalupa-asiassa naapurikunnan tarkastaja kävi sijaistamassa, pisti nimet paperiin ja lähti pois. Koko käynti oli täysin tarpeeton. Kunnalle tutulta suunnittelijalta taas kysyttiin koulutodistuksia kymmenien vuosien takaa pieneen suunnittelutyöhön, vaikka hän oli suunnitellut samassa kunnassa kauppakeskuksia. Valmistakan lupa-asiassa vaadittiin takan suunnittelijan nimeä pakollisena tietona, vaikka sellaista ei ole tiedossa, koska kyseessä on sertifioitu valmistuote.

Tilanne on joka kunnassa erilainen ja samoja lakeja tulkitaan täysin eri tavoin. Tilanne korjaantuu vain keventämällä vaatimuksia merkittävästi ja poistamalla kaikki turhat prosessit.

Apuvälinelainaus Vantaalla. ja ehkä muuallakin. Vantaalla pitää varata aika apuvälineiden saamiseksi joka saattaa olla usean päivän päässä. Potilas pääsisi kotiin sairaalasta, mutta ei ole antaa apuvälineitä, potilasta pidetään sairaalan vuodepaikalla?.

Kunnallisia toimijoita velvoitetaan tekemään erilaisia suunnitelmia omalla toimialueellaan, kuten ammatillisen koulutuksen opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnitelma, lasten henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat, ja esim. kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät suunnitelmat. Ajatus näiden taustalla on hyvä, mutta onko näistä suunnitelmista oikeasti hyötyä kuntalaisille? Resursseja voisi jokaisella toimialalla suunnata ennen kaikkea itse toimintaan ja vähentää kaikenlaista paperin tuottamista ja byrokratian lisääntymistä, joiden hyöty on kyseenalainen käytännössä, ja vie henkilökunnan työaikaa.

Omaishoidon tuen myöntämistä koskevien kriteerien laatiminen myös muille käyttäjäryhmille kuin vanhukset ja vammaiset (esim. adhd ja muu autismin kirjo) Perustelut : ADHD ja muu autismin kirjo lapsilla ja nuorilla teettää ja kuormittaa vanhempia runsaasti ja teettää paljon erilaista ekstraa perheiden arjessa mutta jos tuijotetaan vain vanhusten ja vammaisten kriteerejä jää moni tuentarpeessa oleva tuen ulkopuolelle.

Kunnilta voisi poistaa velvollisuuden ilmoittaa urakat verottajalle. Tehtävä on työläs, vaatii manuaalityötä tai satsausta tietojärjestelmään. Kunnalla, veronsaajana ei ole intressiä tukea harmaata taloutta. Näin ollen kunnista ei ole riskiä valtiolle tai riski on merkittävästi pienempi kuin muiden ilmoitusvelvollisten suhteen.

Normi: Vapaa-ajan asunnolla ei saa virallisesti asua vakituisesti ilman kunnan poikkeamisluvalla myöntämää käyttötarkoituksen muutosta ja sen jälkeen myönnettyä rakennuslupaa.
MISTÄ ON KYSE: Nykyisen lainsäädännön mukaan voit asua lain mukaan vakituisesti esim. keskellä metsää ja kaukana palveluista sijaitsevassa purkukuntoisessa 100 vuotta vanhassa 30m2 suuruisessa talossa, joka on rekisteriin merkitty asuinrakennukseksi. Tällainen rakennus ei usein täytä miltään osin nykyisiä virallisen asuinrakennuksen normeja. Toisessa tapauksessa ihmiset asuvat talviasuttaviksi tehdyissä loma-asunnoissaan, mutta eivät saa virallista lupaa vakituiseen asumiseen vapaa-ajan asunnolleen. Kun he eivät saa virallista lupaa asumiseen, eivät he voi olla kirjoilla vapaa-ajanasunnossa jossa asuvat, vaan joutuvat omistamaan toisen virallisen asunnon vain siksi, että voisivat olla jossain virallisesti kirjoilla. Yhteiskunnan kannalta ei ole järkevää, että vapaa-ajan asunnollaan asuvat joutuvat pitämään toista asuntoa, kun eivät saa muutettua kirjojaan asunnolle, jolla todellisuudessa asuvat. Yhteiskunnan kannalta olisi järkevää, että toinen tyhjillään oleva asunto vapautuu muille asuinkäyttöön ja vähentää näin uudisrakentamisen tarvetta.

Voisiko lainsäädäntöä muuttaa siten, että vakituinen asuminen olisi mahdollista vapaa-ajan asunnoilla.
Näin vähennettäisiin merkittävästi kuntien lupien myöntämiseen ja ELY-keskusten kanssa käytyihin oikeusprosesseihin käytettävää aikaa. Suomalaisten tulisi voida itse päättää missä he haluavat asua. Lakimuutoksella poistuisi varsin yleinen tavallaan laiton tilanne, jossa iso osa Suomalaisia asuu ”luvatta” vapaa-ajan asunnoillaan.

Huoltajalla on oikeus valita lapsen varhaiskasvatuspaikka esimerkiksi kunnallisen tai yksityisen toimijan tuottamana. Jos huoltaja haluaa laittaa lapsensa kunnalliseen päiväkotiin, ei kunta voi osoittaa paikkaa yksityiseltä toimijalta. Tämä johtaa tilanteisiin, jossa kunnalliseen päiväkotiin on jonoa ja yksityisessä päiväkodissa olisi tarjolla vapaita paikkoja. Tämä johtaa ostopalvelusopimuksiin ja kuormittaa varhaiskasvatuspaikkojen järjestelyä. Tästä valinnanvapaudesta tulisi luopua ja kunta voisi osoittaa paikan tarvittaessa vaikkapa yksityisestä päiväkodista.

Syksyllä ysiluokkalaisille tulee ylimääräinen viikkotunti ruotsia. Siitä voisi luopua tai mahdollistaa joustavammat opetusjärjestelyt vaikkapa etäopetuksena. Pienissä kunnissa ei ole joukkoliikennettä ja sivukylien oppilaiden kuljetuksista taksilla aiheutuu merkittäviä kustannuksia kunnalle, joita valtio ei korvaa lainkaan. Normaaleja koulukuljetuksia ei pysty muokkaamaan tämän yhden tunnin vuoksi, jolloin taksit ovat ainoa vaihtoehto.

Päivähoidon subjektiivinen oikeus pois eli on tarveperusteinen. Päivähoidon kustannukset ovat kasvaneet todella paljon.