Yhteistyö tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän välillä sekä sen tukemisen muodot ovat keskeisiä alueita. Konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan lisää.

Tutkijakoulutuksen lisääminen on keskeinen tekijä tulevaisuuden osaamisvajeeseen vastaamisessa. Suomeen koulutetaan suunnitelmien mukaan lähivuosina 1000 uutta tohtoria. Osan näistä tohtoreista on tarpeellista siirtyä jossakin uransa vaiheessa elinkeinoelämän palvelukseen vahvistamaan yritysten TKI-kapasiteettia. TIA Postdoc -ohjelma tukee osaltaan tätä siirtymää.

Muistakaa, että kentällä on erittäin paljon pieniä toimijoita, joilla on käytännön tietoa, missä mennään.

Osaamiskeskittymät mahdollistavat vuorovaikutuksen ja oppimisen muilta, aiempien Tekes-ohjelmien yhteistyön hyviä malleja voi soveltaa edelleen. Suomeen täytyy luoda osaamiskeskittymiä, jotka houkuttelevat kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä. Olemassa olevien yritysten lisäksi tärkeä näkökulma on syntymätön teollisuus ja uudet toimialat.

Tutkimuslaitoksilla on TKI-kentässä ainutlaatuinen rooli tutkimuksen, elinkeinoelämän ja tietoon perustuvan päätöksenteon solmukohtana. Tutkimuslaitokset tukevat ja nopeuttavat yritysten TKI-toimintaa osaamisellaan ja verkostoillaan sekä vivuttavat Suomeen kansainvälistä TKI-rahoitusta.

Kunnianhimon tasoa tulee lisätä asettamalla kunnianhimoiset ja riskipitoiset temaattiset TKI-ohjelmamuotoiset tavoitteet, joita tutkimusyhteisö yhteistyössä yritysten kanssa lähtee pitkäjänteisesti ratkomaan (ref. Ruotsin Wallenberg Wood Science center).

Temaattisten tavoitteiden sisälle rakennetaan vankkaa perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta ja yhteistyötä. Outputtina syntyy uusia spin off -yrityksiä, ja yhteistyötä nykyisten yritysten kanssa. Kansainvälinen houkuttelevuus TK-investoinneille kasvaa. Teemojen aiheet suunnataan suurten globaalien haasteiden ratkaisemiseen tai suomalaisen teollisuuskentän uudistamiseen.

Tutkimustiedon hyödyntämistä päätöksenteon tukena tulisi vahvistaa lisäämällä STN-rahoituksen resursseja ja muokkaamalla osa STN-hankkeista osaksi TKI-ohjelmakokonaisuuksia.

Yliopistojen lisäksi myös tutkimuslaitoksilla on tärkeä ja aktiivinen rooli erityisesti tutkimukseen pohjautuvan tohtorikoulutuksen toteuttajina, mitä tulee edelleen vahvistaa riittävän ja kysyntää vastaavan osaamispohjan sekä organisaatioiden välisen TKI-yhteistyön varmistamiseksi. Kun koulutusmääriä riittävän ja oikein kohdentuvan työvoiman kasvattamiseksi lisätään, valtionrahoituksen yliopistoille ja tutkimuslaitoksille on turvattava tutkimustoiminta myös koulutuksen tueksi. Lippulaiva-teemoihin perustuva tohtorikoulutus jää teemoiltaan saarekemaiseksi ja sen vuoksi tarvitaan haastelähtöinen ja ennakoiva TKI-ohjelmatoiminta.

Tavoiteltu Suomen T&K-toiminnan määrän ja kunnianhimon tason kasvu edellyttää lisää TKI-tekijöitä. Ilman osaajia ja osaamista T&K-rahoituksen tuottavuusvaikutus jää selvästi toivottua vaatimattomammaksi. ​
Tohtorikoulutuspilotilla mahdollistetaan yliopistojen kyky vastata alati kasvavaan osaajapulaan ja vahvistetaan tutkijakoulutuksen saaneen työvoiman kasvua eri aloille ja etenkin yksityisellä sektorilla, jonka tarve TKI-tekijöille on kasvussa. Nyt kohdennetut panostukset takaavat sen, että koulutuksen laajennus ja uudistaminen voidaan tehdä laadusta tinkimättä. Koska tohtorikoulutuspilotin tavoite on tuottaa osaajia etenkin yritysten T&K-toimintaan, on yliopistojen ja yritysten tiivistettävä yhteistyötään muun muassa koulutuksen sisältöjen kehittämisessä ja urapolkujen monipuolistamisessa. Järkevästi suunniteltu ja toteutettu yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kesken luo lisäarvoa ja synergiaetuja, mikä vahvistaa entisestään T&K-toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tohtorikoulutus on uuden tiedon kasvattamisessa ja laajentamisessa merkittävä yksittäinen tekijä, sillä koulutuksella kasvatetaan uutta tulevaisuuden tekijöiden sukupolvea, joka luo kestävää, tutkimukseen pohjautuvaa kasvua yhteiskuntaamme ja lisää tiedon huoltovarmuuttamme.
Osaamistason nosto edellyttää suunnitelmallista ja ennakoivaa pitkän tähtäimen koulutuskapasiteetin nostoa. Koulutuskapasiteetti tarkoittaa paitsi suoraa opetusta ja ohjausta, myös esimerkiksi infrastruktuureja ja niiden ylläpitoa, tutkimuksen resursseja ja professuureja.
SHOKien lakkauttamisen jälkeen ja Business Finlandin fokuksen siirryttyä yritysten kehittämis- ja kaupallistamistoimintaan on Suomen innovaatiojärjestelmään muodostunut yleisesti tunnistettu aukko tutkimuslaitosten ja yritysten yhdessä toteuttamaan ja suuntaamaan, tieteellisesti kunnianhimoiseen ja yhteiskunnallisesti relevanttiin tutkimukseen, jossa tutkimuslaitokset ja yritykset oppivat toisiltaan tiedon, ideoiden, osaamisen ja ihmisten siirtyessä sujuvasti sektorilta toiselle. Tällainen yhteistyö on juuri sellaista, josta syntyy radikaaleja innovaatioita, joka rakentaa yrityksiin kaivattua uuden osaamisen ja uuden tiedon vastaanottokykyä ja tutkimuslaitoksiin ymmärrystä yritysten tarpeista ja haasteista. Lisäksi laajempaan ja markkinoista hieman kauempana olevaan yliopisto-yritys-yhteistyöhön kohdistuvalla TKI-tuella on merkittävästi suuremmat myönteiset ulkoisvaikutukset kuin yritystoimintojen tuella, joten tällainen toiminta on laajojen yhteiskunnallisten hyötyjen vuoksi siinäkin mielessä oikea julkisen tuen kohde. Business Finlandin fokus on palautettava tällaiseen yhteistyöhön yritysrahoituksen sijaan.​

Laurea-ammattikorkeakoulu pitää suunnitelluista toimenpiteistä keskeisimpinä seuraavia:
• Erityisesti alkuvaiheessa rahoituksella varmistetaan TKI-osaajien kouluttaminen ja huolehditaan korkeakoulujen perusrahoituksesta;
• Rahoitusta kohdennetaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtävään perus- ja soveltavaan tutkimukseen, tutkimuslaitoksille, yliopistosairaaloille sekä kilpailtuun rahoitukseen Suomen Akatemian ja Business Finlandin kautta;
• Kansantaloudellisen vaikuttavuutta lisätään painottamalla tutkimus-yritys-yhteistyöhön kohdentuvaa rahoitusta sekä rahoittamalla yhteiskäyttöisiä TKI-infrastruktuureja.
• Varataan riittävä EU:n T&K-rahoituksen kansallinen vastinrahoitus ja asetetaan tavoitteeksi Suomeen ohjautuvan EU:n T&K-rahoituksen kaksinkertaistaminen.
• Globaalisti kilpailukykyisten ekosysteemien vahvistamiseksi käydään tiivistä vuoropuhelua julkisen ja yksityisen sektorin TKI-panostusten strategisesta kohdentamisesta alueellisten ekosysteemisopimusten muodossa.
Näihin on jo käynnistynyt joitakin toimenpiteitä, mutta esimerkiksi ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen taso sekä yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöhön kohdennettavan rahoituksen kasvattaminen vaatisivat pikaisia lisätoimia. Talousarviotyöskentelyn yhteydessä asetettiin tavoite, että Business Finland -rahoitusta kanavoituisi aiempaa enemmän ammattikorkeakouluihin, mutta tämän tavoitteen edistämiseksi ei ole vielä tehty toimenpiteitä. Asiaa voi edistää esimerkiksi vain ammattikorkeakouluille kohdennetulla rahoitusinstrumentilla, jolla rahoitettaisiin yritysten kanssa yhteistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Rahoituksen kohdentamisessa tukee keskittyä entistä vahvemmin ilmiöiden ratkaisemiseen, tukien ilmiöpohjaisia, laaja-alaisia TKI-ekosysteemejä, joissa yhdistyvät julkisten, kaupallisten ja yleishyödyllisten toimijoiden voimavarat ja osaaminen. Tämä tarkoittaa resurssien kohdentamista sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät rajoitu vain toimialakohtaisiin haasteisiin, vaan keskittyvät laajempiin ilmiöihin ja niiden ratkaisuihin. Valtionrahoitusta tulee kohdistaa innovaatioklustereihin ja yhteistyöverkostoihin, joissa eri toimijat voivat työskennellä yhdessä monimutkaisten ilmiöiden ymmärtämiseksi ja tehokkaiksi ratkaisuiksi muuttamiseksi. Tämän lähestymistavan avulla pyrimme luomaan kokonaisvaltaisia ja kestäviä ratkaisuja, jotka vastaavat nykypäivän moninaisiin haasteisiin.

Tuottavuuden kasvu perustuu innovaatioihin ja innovaatioita tekevät ja käyttöönottavat ihmiset.

Sote-järjestöt, toimiessaan innovaatioalustoina, ovat kehittäneet monia ratkaisuja, kuten neuvolatoiminnan, mutta ne ovat toimineet suurimmaksi osaksi erillään muista TKI-toimijoista. On tärkeää, että sote-järjestöjen rooli tunnustetaan ja niiden TKI-toiminnan rahoituspohjaa vahvistetaan. Tämä ei ainoastaan tue niiden toimintaa vaan myös edistää niiden osallistumista laajempiin innovaatioekosysteemeihin. Lisäksi sote-järjestöjen syvä ymmärrys sosiaalisista ongelmista ja kohderyhmistä on arvokasta, kun tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnan hyvinvointia ja vähentää sosiaalisia ongelmia TKI-politiikan avulla.

Soveltavan tutkimuksen vahvistaminen tutkimuslaitosten perusrahoitusta kasvattamalla

Yhteiskäyttöisten tutkimusinfrastruktuurien ja niiden tuottamien aineistojen sekä niiden pohjalta vaikuttavaa soveltavaa tutkimusta kehittävä tutkimuslaitosverkosto on turvattava perusrahoituksella. Pitkäjänteinen seurantojen ja käyttöliittymien modernisointi vaatii myös perusrahoitusta, ja mahdollistaa digitalisaation ja sen tuottamat tuottavuushyödyt. Tutkimuslaitokset palvelevat toimialojen päätöksentekoa ja kehittämistä pitkäjänteisellä tiedontuotannolla ja räätälöidyillä palveluilla. Tutkimuslaitoksilla on kyky tehdä yhteistyötä yritysten ja yliopistojen kanssa ja tarjota ratkaisuja, joissa hyödynnetään myös lainsäädännön, standardien, käytäntöjen, ja seurantojen osaamista. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksessa tehtävä rakennusten sekä teollisuuden päästö- ja ilmasuojeludirektiivien toimeenpanoa tukeva työ pohjautuu ympäristöseurantojen, tutkimusinfrastruktuurin, tutkimusosaamisen ja päätöksenteon tuen pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Ehdotamme tutkimuslaitosten T&K-toiminnan kehittämiseen perusrahoitusta, jolla voidaan rakentaa tutkimusinfrastruktuureita ja niitä hyödyntäviä palveluita moderneiksi ja päätöksentekoa jouhevasti tukeviksi sekä varmistaa kotimaisen kilpaillun rahoituksen omarahoitus.

Osaamisen ja soveltavien tutkijantaitojen lisääminen tohtorikoulutuspilotin laajennuksella

Vuonna 2024 budjetin valmistelun yhteydessä suunniteltu tohtorinkoulutuspilotti lisää tohtorikoulutettavia yhtäkkisesti, mikäli koulutettavat löydetään. Rahoitus on kanavoitu yksinomaan yliopistoille, mikä heikentää koulutettavien soveltumista työelämään laajasti yksityisen ja julkisen sektorin T&K tehtäviin. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksessa väitöskirjaa tekee parhaillaan 65 henkeä yhteishankkeiden (mm. Suomen Akatemian, Strategisen tutkimusneuvoston ja Horisontti Eurooppa) rahoituksen turvin. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessorit, johtavat tutkijat ja erikoistutkijat toimivat näille väitöskirjantekijöille sivuohjaajina. He osallistuvat näin tutkijankoulutukseen ja valmentavat tutkijoita työelämän tarpeisiin.

Tutkintoon johtavaan koulutukseen ehdotamme sellaista yhteistyörahoitusta, jolla tohtorikoulutettavat voivat sijoittua tutkimuslaitoksiin ja yrityksiin. Tutkimuslaitokset tuovat tohtorikoulutukseen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja soveltavaa innovaatiotoimintaa.

Osaamisen ja yhteistyön lisääminen tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteisellä PostDoc-ohjelmalla T&K-pohjaista kilpailukykyä kasvattamaan

Väitelleille tutkijoille on tärkeä löytyä väyliä hyödyntää ja jalostaa karttunutta osaamistaan suomalaisen päätöksenteon ja elinkeinoelämän tietopohjaisuuden, kilpailukyvyn ja kansainvälisyyden valmistamiseksi. Väitelleillä tutkijoilla on tutkijan taitoja, jotka on tärkeä saada hyödynnettyä ja joiden kehittäminen varmistaa pitkäjänteisen osaamisen kehittämisen. Suomessa koulutetaan myös paljon kansainvälisiä opiskelijoita, jotka eivät sijoitu osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Kansainvälisten osaajien houkuttelu Suomeen varmistaa tulevaisuuden osaamispohjaa ja lisää suomalaisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kilpailukykyä.

Osaamisen pitkäjänteisyyttä vahvistamaan ehdotamme tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten yhteistä postdoc-ohjelmaa, jolla tuodaan nuoria tutkijoita työskentelemään tutkimus-yritysrajapinnassa ja kasvattamaan innovaatioekosysteemien osaaja- ja verkostopohjaa. Panostetaan ohjelmassa ulkomaisten osaajien houkutteluun ja osaajien jäämiseen Suomeen.

Osaamisen ja T&K-yhteistyön kasvattaminen yhteisprofessuureilla

Tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten pitkäjänteisen yhteistyön ja kansainvälisen yhteistyön lisääminen edellyttää osaamisen jakamista. Tutkimuslaitoksilla ja yliopistoilla on yhteisprofessuureja. Suomen ympäristökeskuksella on kolme yhteisprofessuuria yhdessä yliopistojen kanssa. Yhteisprofessuurit lisäävät tutkimusyhteistyötä laajasti ja tuottavat myös paljon väitöskirjoja, joissa yliopiston ja tutkimuslaitoksen välinen yhteistyö on luontevaa ja yhteisrahoitettua. Ehdotamme tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteisprofessuureja.

Yhteistyön, kansainvälisyyden ja vaikuttavuuden vahvistaminen

Globaaleihin ja kotimaisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää ohjelmallisuutta ja yhteistyötä. Rahoituksen ohjelmallisuus mahdollistaa lisäksi vuoropuhelun EU:n rahoitusohjelmien kanssa ja samoihin Suomen kannalta relevantteihin haasteisiin vastaamisen suomalaisella yhteistutkimuksella. EU-rahoituksen kotiuttaminen kansallisia tarpeita vastaamaan lisää myös suomalaisten TKI-toimijoiden kilpailukykyä EU- ja kansainvälisillä T&K rahoitusmarkkinoilla. Tutkimuslaitoksilla on omien alojensa vahvat yhteistyöverkostot EU:ssa, mikä auttaa niitä kotiuttamaan huomattavan määrän EU-rahoitusta. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen 10 miljoonan euron Horisontti Eurooppa-rahoituksesta suuri osa on rakentunut osittain pitkäjänteisesti kehitettyjen verkostojen pohjalle. Kotimaisilla tutkimusinfrastruktuureilla on eurooppalaiset ja kansainväliset vastinparit. Niihin linkittyminen mahdollistaa suomalaisen osaamisen skaalaamista ja lisää suomalaisen T&K-toiminnan kilpailukykyä. EU-hankkeet tukevat suoraan myös tutkimusinfrastruktuurien hyödyntämistä ja kehittämistä. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskus tekee ympäristöseurantoihin tiiviisti liittyvää tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä eurooppalaisten rannikko-, meri- ja ekosysteemiaiheisten kanssa sekä satelliitti- ja laboratorio tutkimusinfrastruktuurien kanssa epävarman hankerahoituksen turvin. Tutkimuslaitokset käyttävät omia budjettivarojaan EU-rahoituksen omarahoitusosuuden kattamiseen, mikä sitoo tulostavoitteiden toteuttamiseen tarkoitettua rahoitusta. Tutkimuslaitokset ottavat osaltaan riskin hakiessaan kilpailtua rahoitusta, mutta osallistuvat samalla kansainvälistymiseen.

Ehdotamme, että EU-vastinrahoitusta kasvatetaan huomattavasti varmistamaan kotimaisen T&K-toiminnan ja EU-rahoituksella toteutettavan toiminnan synergiaedut. Ehdotamme, että tutkimuslaitosten seurantoja hyödyntävien ja jalostavien tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä ja ylläpitämistä rahoitetaan pitkäaikaisella rahoituksella. Lisäksi ehdotamme, että otetaan käyttöön TKI-ohjelmamuotoiset rahoitusinstrumentit, joista rahoitetaan yhteishankkeita hyödyntäen olemassa olevaa tutkimusrahoituksen kilpailutusosaamista ja laadunvarmistusta (ml. Suomen Akatemia, Business Finland, valtioneuvoston kanslia, ministeriöt), ja yritysyhteistyötä.

T&K-rahoituksen kokonaismäärän kasvattaminen, koulutus- ja osaamistason nostaminen ja sen arvostuksen kehittäminen, tutkimus- ja innovaationeuvoston roolin vahvistaminen, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamisen koordinaation parantaminen.

Osaamistason noston kannalta tärkeintä on korkeakoulujen perusrahoituksen riittävä taso ja uusien aloituspaikkojen riittävä resursointi. Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä vahvistavat erilaiset innovaatioekosysteemit yliopistojen ja yritysmaailman rajapinnoilla. Samalla valtion sektoritutkimuslaitosten rooli on merkittävä, ja niiden tutkimukseen kohdistettavaa rahoitusta tuli nostaa nykyisestä. Kohdennettu tuki omarahoitusosuuden kattamiseksi EU-rahoitusta ja muuta kansainvälistä rahoitusta hakiessa olisi erityisen tarpeen, sillä tällä hetkellä rahoitusta jätetään hakematta, kun vaadittua omarahoitusosuutta ei ole mahdollista kattaa omista budjeteista.