Vaikuttavuussäätiö on Suomen valtion perustama säätiö, joka on luonut toimivan Tandem Industry Academia (TIA) -rahoitusmallin. Säätiö on rahoittanut vuodesta 2020 lähtien vuosittain noin 10 post doc -paikkaa hankkeisiin, joissa tehdään esikilpailullista tutkimusta yritysten ja akateemisen tutkimuksen rajapinnassa. Lisäksi säätiö on rahoittanut professoreita vastaavan ohjelman kautta vuodesta 2022 alkaen.

Vaikuttavuussäätiön rahoitusta kohtaan on ollut merkittävää hakupainetta alusta saakka. Säätiön rahoitusmallin etuina ovat olleet hakemisen helppous, kevyt hallinto, mahdollisuus tehdä syvällistä tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa, kokemuksen ja osaamisen kehittäminen ja jakaminen akateemisen maailman ja yritysten välillä sekä potentiaaliselta vaikuttavuudeltaan kunnianhimoisten hankkeiden edistäminen tinkimättä tutkimuksen tai yritysten tarpeista ja toiveista.

Elinkeinoelämän sitoutuminen on välttämätöntä TKI-rahoituksen tason nostamiseksi, ja säätiön kehittämä TIA-malli toimii nyt linkkinä akateemisen maailman ja yritysten välillä. Tärkeää on tunnistaa tulevaisuuden osaamisvajeen kannalta strategisesti tärkeät alat ja tukea niitä, mutta on myös luotava tilaa alhaalta ylöspäin syntyvälle, innovatiiviselle toiminnalle sekä katveeseen jääville tutkimus- ja kehitysalueille. Säätiö tarjoaa toimivan alustan ja rahoitusmallin, joka mahdollistaa uusien ideoiden ja kumppanuuksien syntymisen.

Pienten toimijoiden kytkentä TKI-kehittämiseen arjen asioissa, joista kuitenkin yhteiskunnan lasku koostuu.

Puuttuu, uudet toimintamallit. Pitäisi luoda instrumentti, jossa tuetaan yritysten ja yliopistojen tai muiden tutkimuslaitosten muodostamaa konsortiota näiden erillisen rahoittamisen sijasta.

TKI-järjestelmän rahoituksen nykyinen aukkokohta on soveltavassa esikaupallisessa tutkimuksessa, jota erityisesti tutkimuslaitokset tekevät. Tämän vuoksi soveltavan tutkimuksen suhteellista osuutta TKI-rahoituksesta tulee kasvattaa.
TKI-toiminnan ja siihen käytettävien panostusten vaikuttavuutta tulee seurata ja arvioida.

Business Finlandin rahoitusstrategiaa tulee laajentaa, sillä nyt rahoitus kohdentuu vientiyrityksiin. Suomi tarvitsee huoltovarmuuteen liittyen myös kansallista liiketoimintaa ja tätä tukeva tutkimus jää nyt ilman Business Finland rahoitusta.

Suunnitelmasta tai hallitusohjelman linjauksista ei puutu olennaista, mutta jo tehdyt rahoitusesitykset (TAE 2024) eivät noudata linjauksia kuin osin. HO:n mukaan erityisesti alkuvaiheessa huolehdittaisiin TKI-osaajien kouluttamisesta ja korkeakoulujen perusrahoituksesta. Yliopistoindeksin säilyttämisen myötä perusrahoitus lisääntyy inflaatiota vastaavasti, mutta aloituspaikkojen lisäämiseen suunnattava rahoitus ei mahdollista pitkäaikaisen koulutuskapasiteetin lisäystä yliopistoissa juuri lainkaan, eikä korkeakoulujen perusrahoitukseen ole tulossa tasokorotusta. Rahoituspäätökset on syytä korjata vastaamaan hallitusohjelman linjauksia.​
On tärkeää, että parlamentaarisen TKI-työryhmän linjaamat järjestelmän periaatteet näkyvät käytännössä myös rahoituksen suuntaamisessa. Tämä koskee erityisesti vähemmälle huomiolle jääneitä periaatteita eli tieteen vapautta ja laatua sekä teknologia- ja toimialaneutraaliutta. Tieteellisen tutkimuksen luonteeseen kuuluu, että ennakolta ei tiedetä tuloksia eikä niiden merkitystä voida ennustaa. Siksi tieteen laajapohjainen rahoittaminen on tärkeä julkisen vallan tehtävä.
Kansainvälisyys on parlamentaarisen TKI-työryhmän yksi periaatteista ja sen vahvistamisesta ja tukemisesta on pidettävä kiinni. Suomen laajeneva T&K-toiminta tarvitsee kansainvälisiä osaajia. T&K-rahoituksella on luotava Suomeen sellainen TKI-ympäristö, joka houkuttelee parhaita osaajia sekä pystyy varmistamaan, että maassamme jo olevat osaajat myös jäävät Suomeen. Huippuosaajien määrän kasvattaminen lisää kansainvälistä vetovoimaamme, mikä puolestaan auttaa osaajien ja investointien houkuttelussa.

Ensimmäinen T&K-rahoituksen pitkäjänteinen suunnitelma toteaa ansiokkaasti tavoitteet ja linjaukset. Siitä puuttuu priorisointi, rahoituksen jakautuminen eri toimenpiteisiin ja toimenpiteiden aikataulu.

BKT:n käyttö ainoana mittarina T&K-toiminnan hyödyn arvioinnissa on ongelmallista useista syistä. Ensinnäkin BKT mittaa vain kansallisen tuotannon ja kulutuksen määrää, mutta ei ota huomioon kasvun laatua. Kaikki toiminta, jopa hyvinvoinnille haitallinen, kasvattaa BKT:ta, jolloin se ei anna todellista kuvaa talouden terveydestä tai hyvinvoinnin tasosta. Nopea BKT:n kasvu voi olla merkki kestämättömästä taloudellisesta kehityksestä, sillä se usein kannustaa luonnonvarojen tuhlaamiseen ja epäinhimillisiin työoloihin.

Suomessa on havaittu, että BKT:n kasvu ei ole korreloinut hyvinvoinnin kasvun kanssa. Sen sijaan BKT:n kasvu on lisännyt luonnonvarojen kulutusta ja päästöjä, eikä se ota huomioon tuloeroja tai kerro perustarpeiden täyttymisestä tai työllisyydestä. Esimerkiksi Uusi-Seelanti on jo hylännyt BKT:n talouden mittarina ja siirtynyt hyvinvointibudjetointiin.

Yleisesti, BKT:n rajoitteet on tiedostettu laajasti ja on kehitetty vaihtoehtoisia indikaattoreita. Aidon kehityksen indikaattori GPI ottaa kattavammin huomioon hyvinvoinnin ulottuvuudet, sisältäen talouskasvun sosiaaliset ja ekologiset kustannukset. GPI:n mukaan hyvinvointi Suomessa on heikentynyt 1980-luvulta lähtien kasvavien tuloerojen, talouden elämänlaatua heikentävien vaikutusten ja ympäristöhaittojen vuoksi. Samaa osoittaa kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indikaattori ISEW, joka mittaa kuluttajien hyvinvointia paremmin kuin BKT. Näiden syiden vuoksi Suomessakin olisi syytä siirtyä pois BKT:sta ensisijaisena kehityksen mittarina.

Suunnitelmassa ja hallitusohjelmassa on tuotu hyvin esiin tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyön vahvistamisen tarve, mutta tutkimuslaitosten osalta puuttuu niiden yhteistyöhön osallistumisen edellytysten turvaaminen. Raportissa on tutkimuslaitoksille mainittu kohdistettavaksi ainoastaan EU-vastinrahaa. Perusrahoituksen tason nosto on kuitenkin edellytys sille, että tutkimuslaitokset voivat kasvattaa osallistumistaan yritysyhteistyössä tehtävään yhteisrahoitteiseen tutkimukseen ja tarjota infrastruktuuripalveluja, jotka mahdollistavat tutkimuksen tekemisen.

TKI-työryhmän vuonna linjaamien T&K-rahoituksen hyvien periaatteiden lisäksi on tärkeää kanavoida rahoitusta vastaamaan ja kehittämään ratkaisuja jo tunnistettujen globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, luontokatoon, saastumiseen, kokonaisturvallisuuteen ja resilienssiin, väestön vanhenemiseen ja maailmanlaajuiseen epätasa-arvoon.

Kokonaisturvallisuutta, yhteiskunnallista ja ekologista resilienssiä kasvattavaan T&K-toimintaan tarvitaan lisäpanostuksia.

Kyllä. Olisi tärkeää, että keskeisten ministeriöiden (VM, STM, OKM ja TEM) T&K-toimintaan kohdistuvaa ohjausta linjattaisiin paremmin. Tämän tulisi näkyä hyvinvointialueiden rahoitusmalliin tuotavissa T&K-toimintaan kannustavissa elementeissä sekä innovaatio- ja kaupallistamistoiminnan vahvempana roolina sekä hyvinvointialueiden että yliopistojen rahoitusmalleissa. Yliopistollista sairaalaa ylläpitävien hyvinvointialueiden ja HUSin edustus TIN:ssa puuttuu. Tämä edustus olisi keskeisen tärkeä, jotta sote-sektorin merkittävä rooli kansallisten T&K-tavoitteiden saavuttamiseksi voitaisiin valjastaa täysimääräisesti.

Sisällöllisesti ei puutu mitään olennaista. Kiitos hyvästä työstä!