Säätiön rahoitushaut ovat ainutlaatuisia mahdollisuuksia Suomessa, ja niihin kohdistuu suurta hakupainetta. Säätiö on kyennyt rahoittamaan vuosittain noin 10 parasta post doc -hakemusta (läpimeno noin 14 %) ja vastaanottanut noin 80 hakemusta vuosittain.

Säätiö tavoittelee 20–50 uuden TIA -post docin ja 5–10 uuden TIA-professorin rahoittamista vuosittain nykyisen noin kymmenen post docin ja 5 TIA professorin lisäksi osana TK-rahoituslakia. Säätiö tarvitsee lisäyksen toteuttamiseksi vuosittain 10 miljoonaa euroa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

· Pääomittamalla säätiötä 300 miljoonalla eurolla, jonka tuoton turvin em. jakovaraa voidaan ylläpitää.
· Perustamalla säätiölle määräaikainen rahasto, johon lahjoitetaan 80 miljoonan euron edestä pääomaa. Näin säätiö voi käyttää rahaston varat monivuotisen TKI-rahoituslain puitteissa seuraavien 8 vuoden aikana suoraan yhteistyötä edistävään tutkimustoimintaan.
· Merkitsemällä valtion vuosittaisesta budjetista 10 miljoonaa säätiön hankkeille.

Kai päätöksentekoon?

Yhteistyö eri politiikkatoimien välillä varmistettava, esim. koulutus, tulosten hyödyntäminen ja aluekehitys.

Tarvitaan sektoriministeriöiden eli OKM ja TEM välistä yhteistyötä yhteisen instrumentin aikaansaamiseksi.

Politiikkatoimin tulee edistää TKI-mallia, joka tukee ylihallituskautista, haastelähtöistä ja ratkaisukeskeistä TKI-toimintaa (sellaisista aiheista kuten biotalousstrategiassa mainittu arvonlisän nostaminen tai siirtymä puhtaaseen energiaan).

Samalla tulee edistää skaalautuvuutta perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen, missä myös yritykset ja muut toimijat ovat aktiivisessa roolissa.

Poikkihallinnollisin toimin tulee edistää tutkimustiedon hyödyntämistä päätöksenteossa ja painottaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ratkaisuissa ja niiden soveltamisessa.

- Korkeakoulujen perusrahoituksen ja koulutuskapasiteetin nosto vähintään pohjoismaiselle tasolle suhteessa koulutusmääriin​.
- Perustutkimuksen vahvistaminen laaja-alaisesti kansainvälisen huipun saavuttamiseksi​.
- Business Finlandille rahoitusinstrumentti, joka kannustaa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden tutkimuslähtöiseen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön (tai olemassa olevien rahoitusinstrumenttien kehittäminen tähän suuntaan)​.
- Markkinoista kauempana olevan tutkimuksen rahoitus Suomen Akatemian ja yliopistojen perusrahoituksen kautta​.
- Yliopistojen ja tutkimuslaitosten vahvuusalueilleen profiloitumisen tuki siten, että innovaatiojärjestelmään saadaan kansainvälisesti merkittäviä ja houkuttelevia keskittymiä​.
- Politiikkatoimilla on kaikkiaan pyrittävä luomaan innovaatioille hedelmällinen ympäristö ja rakenteet sen sijaan, että poliittisesti ohjattaisiin rahoituksen suuntaamista esimerkiksi tiettyihin teknologioihin tai uutta tuottamattomiin yrityksiin. ​

Muutosten toteuttamiseksi vaadittavat käytännön toimet.

Tuottavuuden kasvu perustuu innovaatioihin ja innovaatioita tekevät ja käyttöönottavat ihmiset.

Jos haluamme vahvistaa Suomen talouskestävyyttä ja vastata T&K-toiminnalla aikamme yhteiskunnalliseen haasteeseen, tulisi yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksiä luoda ratkaisemalla yhteiskunnallisia ilmiöitä, esimerkiksi yksinäisyys, nuorten aikuisten mielenterveysongelmat, työvoiman saatavuus- ja kohtaanto-ongelmat.

Esimerkiksi yksinäisyys on yksi Suomen keskeisimmistä sosiaalisista ongelmista, jonka ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia yhteiskunnan toimijoita, sekä uusia sosiaalisia innovaatioita. Erityisesti kansalaisjärjestöissä tehdään hartiavoimin töitä tämän ilmiön parissa. Siksi tämänkaltaisten sosiaalisia ongelmia koskevissa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa järjestöjen panostus on merkittävä ja tulisi huomioida osana muita toimijoita.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta toteaa lausunnossaan TKI-politiikan ja -rahoituksen monialaisuuden lisäämistä ja niin kutsuttuja pehmeitä innovaatioita sekä niitä kärkiteknologioita, joissa Suomella on erityistä vahvuutta ja edelläkävijyyttä, radikaaleja innovaatioita sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista.

- Hallinnonalojen tiiviimpää yhteistyötä ja eri toimialojen tavoitteiden yhteensovittamista vuoropuhelulla ja yhteisillä resursseilla.
- Yritysten T&K verokannustin vivuttamaan yksityistä T&K rahoitusta.
- Kansainvälistymisen tukemista ja kansainvälisiä osaajia.

On tärkeää, että keskeisten ministeriöiden T&K-ohjaus olisi linjakasta (esimerkiksi rahoitusmallit. kannusteet, mittarit) ja tukisi sote-uudistukseen ja T&K-toimintaan liittyviä kansantalouden ja kansanterveyden kannalta keskeisiä tavoitteita. Tällä hetkellä rahoitusmallien kannusteet vaikkapa hyvinvointialueilla tehtävään tutkimukseen tai siihen tarvittavan kilpaillun rahoituksen hankkimiseen, yritysyhteistyöhön, osaamistason nostamiseen sekä innovaatioiden tuottamiseen ja kaupallistamiseen puuttuvat kokonaan. Hyvinvointialueiden haastavassa taloudellisessa tilanteessa tämä voi vaarantaa keskeisten kansallisten T&K-tavoitteiden ja niistä kumpuavan elinvoiman saavuttamisen.

Tämän vuoksi olisi tärkeää, että yliopistollista sairaalaa ylläpitävillä hyvinvointialueilla ja HUS:lla olisi yhteinen edustaja tutkimus- ja innovaationeuvostossa (TIN) ja että TIN:n alle perustettaisiin sote-järjestelmän T&K-toiminnan haasteita ratkova alatyöryhmä.

Mahdollistavaa lainsäädäntöä on edelleen kehitettävä. Esimerkiksi toisiolaki on lisännyt kaupallisia mahdollisuuksia mutta on samalla erittäin huolestuttavalla tavalla sulkemassa kansainvälistä yhteistyötä kaiken perustana olevalta lääketieteelliseltä perustutkimukselta.

On tärkeää, että yliopistosairaalalisän määräytymisperusteet sekä kokonaismäärä tarkastellaan uudelleen. On myös myös varmistettava, että yliopistosairaalalisä kohdistuu edes osittain T&K-toimintaan. Vaikka T&K-toiminta on yliopistollisen sairaalan keskeinen lakisääteinen tehtävä, on taloudellisen niukkuuden vallitessa riskinä, että yleiskatteellisena jaettava yliopistosairaalalisä ei välttämättä kohdistu siihen lainkaan.