Tulee yhdistää akateemisen maailman ja elinkeinoelämän tarpeet ja edistää yhteistyötä ja vaikuttavuutta, esimerkiksi esikilpailullista tutkimusta tukemalla.

Tulee kannustaa bottom-up-hengessä uusien ideoiden syntymiseen ja kumppanuuksien muodostamiseen ja korkealaatuisen tutkimuksen ja osaamisen siirtymisen elinkeinoelämän hyödynnettäväksi.

Säätiö tukee valtiota TKI-panostusten vaikuttavuuden lisäämisessä ottamalla vastuun uudenlaisista ja kokeellisista tutkimushankkeista, jotka laajasti vahvistavat esikilpailullisen tutkimuksen vaikuttavuutta yritysten rajapinnassa ja mahdollistavat osaamisen siirtymisen yrityksiin ja yritysten TK-investointien lisääntymisen.

SOTE- ja HVA-puolella nyt ainakin tarvitaan vaikuttavuutta kaupunkikeskittymien ulkopuolisten lähipalvelujen ylläpitämiseksi.

Hyvinvointi, BKT-kasvu ja kestävä kehitys, tuottavuus, osaamisperusteiset työpaikat, EU- ja kansainvälinen yhteistyö.

Maailman luokan vahvuuksia omille erityisaloillemme.

Tutkimusorganisaatioiden ja yritysten tavoitteellisen yhteistyön tiedetään edistävän innovaatioita. Tämä yhteistyö on Suomessa huolestuttavasti vähentynyt viime vuosina. Toimintamalleja, joilla julkisen rahoituksen voidaan odottaa vivuttavan yksityistä rahoitusta ovat mm. tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteiset TKI-ohjelmat ja osaamiskeskittymät sekä yhteiskäyttöiset TKI-infrastruktuurit ja kokeiluympäristöt. Tämän tyyppisten toimintojen tulee olla keskeisessä asemassa rahoituksen kohdentamisessa.

Osaajapula Suomessa, tohtorikoulupilotti tuottaa merkittävän määrän uusia tohtoreita, tämän lisäksi nopeaan osaamisen rakentamiseen tarvitaan myös jo väitelleitä tohtoreita, joita ”muuntokoulutetaan” tehokkaan post doc-ohjelman avulla vastaamaan Suomen osaajapulaan.

Vaikuttava tukijakoulutus koostuu tehokkaasta väitöskirjaprosessista ja yhdestä tai useammasta post doc-vaiheesta, jotka syventävät osaamista joko tietyn sektorin tarpeisiin tai vastaamaan tiettyihin poikkitieteellisiin kysymyksiin. Erityisesti post doc -vaiheessa tärkeää on vahvistaa post docin interaktioita ja ymmärrystä elinkeinoelämän tutkimustarpeista ja siten luoda polku mahdolliseen myöhempään siirtymiseen elinkeinoelän palvelukseen.

Post doc-ohjelma mahdollistaa tehokkaan roolituksen tutkimuskentän eri osapuolien välillä. Koulutus on vahvasti yliopistojen osaamisaluetta, tutkimuslaitosten rooli on vahvistaa vaikuttavuutta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän suhteen.

Vaikuttavuuspohjainen post doc-rahoitusohjelma rakennetaan Suomen Akatemian tai BF:n kautta
• Post doc-ohjelma, jonka avulla varmistetaan osaajat Suomelle.
• 200 kolmivuotista post doc-positiota, yht 40 ME/a, hakijana tutkimuslaitos
• Evaluointi SA/BF:ssa, jossa kriteereinä esim. kansallinen/ strateginen osaamisvaje, ohjaavan organisaation kyvykkyys ohjata ja rakentaa vaikuttavuutta, vastata elinkeinoelämän osaamistarpeeseen ja kytkeytyä kansallisesti merkittäviin aloihin (kuten energia, ruoka, metsä, turvallisuus, vesi)

T&K-panostusten tavoitteena pitäisi olla systeeminen muutos, jossa :

- osaajien määrää ja osaamisen tasoa nostetaan,​
- tieteellinen tutkimus saavuttaa monella alalla kansainvälisen huipun​
- edistetään ihmisten, ajatusten, organisaatioiden ja ideoiden kasautumista globaalisti houkutteleviin ekosysteemeihin,​
- edistetään innovaatiomyönteistä toimintaympäristöä, ja​
- tiedon määrä ja sen käyttö yhteiskunnassa laajasti lisääntyvät.​
Tämän systeemisen muutoksen seurauksena Suomi näyttäytyy kansainvälisesti houkuttelevana niin ihmisille kuin investoinneille. Näissä ekosysteemeissä syntyy aitoja, tutkimukseen perustuvia innovaatioita, jotka kaupallistettuina lisäävät hyvinvointia yhteiskunnassa. Ne myös houkuttelevat yksityistä T&K-rahoitusta. ​
Tavoitteena eivät ole menolisäykset sinänsä vaan se toiminta, jota menolisäyksillä voidaan saada aikaan. Tämän toiminnan on tähdättävä aidosti uutta luoviin ja niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ympäristöllisesti kestäviin innovaatioihin, joilla ratkotaan mm. digivihreää siirtymää.​

Laurea-ammattikorkeakoulu pitää erinomaisina tavoitteita, jotka mainitaan T&K-rahoituksen käytön monivuotisen suunnitelman laatimisen lähtökohdiksi: ”T&K-rahoituslain mukaisesti Suomen tutkimus- ja kehittämispanostuksia lisäämällä pyritään parantamaan tuottavuutta ja kilpailukykyä, tuetaan pitkän aikavälin talouskasvua ja vahvistetaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. TKI-toiminnalla voidaan myös lisätä osaamista ja tuottaa ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten teknologisia ratkaisuja vihreää/puhdasta siirtymää tukevien tuotteiden ja palvelujen perustaksi. Tutkimuksen rahoittaminen lisää suoraan tutkitun tiedon määrää ja epäsuorasti tutkimukseen perustuvan koulutuksen volyymiä ja laatua.”

Vaikutusten tulisi olla sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä, eli toteuttaa hyvinvointitalouden mallia, kuten STM:n 8.3.2023 toimintaohjelmassa "Hyvinvointitalous osaksi päätöksentekoa ja kestävyyden tarkastelua" esitetään. Tämän saavuttaminen edellyttää selkeiden kriteerien luomista, joiden avulla voidaan arvioida vaikutuksia näillä kolmella kestävyyden ulottuvuudella. Arvioinnissa on tärkeää hyödyntää monimenetelmällisyyttä, joka mahdollistaa sekä määrällisten että laadullisten mittareiden käytön. Määrälliset mittarit voivat tarjota konkreettista tietoa taloudellisista vaikutuksista ja trendeistä, kun taas laadulliset mittarit auttavat ymmärtämään sosiaalisten ja ekologisten vaikutusten syvällisempiä ulottuvuuksia. Tämän lähestymistavan avulla voidaan varmistaa, että kaikki kestävän kehityksen näkökulmat huomioidaan päätöksenteossa ja että hyvinvointitalouden periaatteet ohjaavat toimintaa kokonaisvaltaisesti.

- Kestävä, resilientti ja sopeutumiskykyinen yhteiskunta, jossa luonto ja ihminen voivat hyvin.
- Järjestelmätason kestävyysmurrosta edistetään innovaatioilla, yhdessä oppimisella ja tiedon systemaattisella hyödyntämisellä.
- Kunnianhimoinen ja yhteistyötä hyödyntävä T&K toiminta vahvistaa Suomea ja Eurooppaa ja parantaa kilpailukykyämme.

T&K-toiminnan arvostus ja resursointi sote-järjestelmässä tulisi nostaa uudelle tasolle. Tämä mahdollistaisi hyvinvointialueiden ja erityisesti yliopistollisten sairaaloiden keskeisen tärkeän roolin vahvistamisen suomalaisessa T&K-kentässä. Tämä on keskeisen tärkeää sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja Suomen elinvoiman turvaamiseksi. Yliopistollista sairaalaa ylläpitävien hyvinvointialueiden ja HUSin edustus TIN:ssa olisi keskeisen tärkeä, jotta sote-sektorin merkittävä rooli kansallisten T&K-tavoitteiden saavuttamiseksi voitaisiin valjastaa täysimääräisesti.