• Aikuisten tukea. Taloudellista tukea esim. harrastusmaksuihin

  • Jokin matalan kynnyksen paikka mihin voisi ottaa yhteyttä, kun tarvitsee neuvoa tilanteessa. Ja toisaalta tarvitaan niitä paikkoja, missä nuori voi käydä puhumassa asioistaan (mielellään sama tuttu henkilö, koska nuorten voi olla vaikea asioida eri henkiöiden kanssa aroista aiheista ja mahdollisimman vähällä byrokratialla pitäisi päästä eteenpäin. Nyt esim. ad/hd nuori kirjataan pois lasten psykiatrian polilta ikänsä vuoksi ja nuorten puolelle pääsee vain jos on vakavia haasteita. Ainoa hoito olisi vain lääke, mikä ei aina sovi. Vaikka haasteet eivät ole vakvia niin se saattaa silti uuvuuttaa perheen, kun ykisn pitää asioiden kanssa jaksaa. Kun saa diagnoosin pitäisi saada asiaan tukea.

  • Ennaltaehkäisevää tukea heti, kun esim. käytöshäiriöitä tai vuorovaikutusongelmia perheessä ilmenee ja hyvin matalalla kynnyksellä eli ettei tarvitsisi odotella hoidon/palvelun tarpeen arviota useita viikkoja.

  • Ymmärrystä ja osaamista esimerkiksi koulun henkilökunnalta. Perheille yhteyshenkilö/omatyöntekijä, jolle voi soittaa tarvittaessa ja joka tuntee lapsen/nuoren tilanteen ja jolta voi vanhemmat saada keskusteluapua ja pohdintatukea. Joustavuutta ja tukea koulussa, pienempiä luokkia. Aikuisia lisää kouluun tukemaan hyvinvointia ja toimimaan yhdyshenkilönä perheisiin, kun opettajat eivät ehdi. Tämä edistäisi tiedon vaihtoa kodin ja koulun välillä ja siten koululla pystyttäisiin paremmin huomioimaan lapsen tilanne.

  • Perheet tarvitsevat konaisvaltaista apua, jolloin voidaan päästä ongelman juurisyihin mahdollisimme pian. Perheen jäsenet tarvitsevat apua, jotta voivat kohdata oirehtivan nuoren.

  • Pitkäjänteistä, koko perhettä koskevaa tukea, jonka piiriin pääsee jo ennen kuin ongelmat ovat eskaloituneet. Tuki on tällä hetkellä pirstaleista ja korkean kynnyksen takana. Henkilöt vaihtuvat usein ja tukea saa vain rajoitetun ajan.

  • Koko perheen mukaan ottavaa tukea ja palveluita ennaltaehkäisevästi ja mahdollisimman nopeasti. Systeemistä työskentelyä. Palveluiden tulee olla esteettömiä ja saavutettavia. Palveluissa tulee huomioida myös tilanteet, joissa lapsella on jaettu huoltajuus, vuoroasuminen ja joissa vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla tai jopa eri hyvinvointialueilla: sekä lähi- että etähuoltaja tulee ottaa mukaan palveluiden piiriin ja tiedottaa molempia tasapuolisesti, väliinputoamisia ei saa tulla asuinpaikan takia. Huostaanoton ei pitäisi olla mielenterveystyön toimenpide vaan ensisijaisesti mielenterveystyön palveluita tulee vahvistaa ja tarjota tukea kotiin ja lapsen omaan ympäristöön. Kun ongelmat ovat jo päässeet vakaviksi, myös nuorille tulee olla tarjolla vaativaa mielenterveystyötä tarjoavia paikkoja, pieniä yksiköitä, jottei häiriökäyttäytymistä kopioida. Siirtymävaiheissa tukea tulee vahvistaa.

  • Koko perheitä tukevia kokonaisuuksia, ns. kasvatusneuvoloita olisi hyvä olla joka kunnassa/ hvalla. Joskus olisi hyvä että perhe voisi saada jonkin taloudellisen tuen ilman byrokratiarumbaa, tai että harrastusmaksuihin saisi jotain apuja.
    Avun pitäisi tulla nopeasti ja tarpeeseen.

  • Taloudellisesti turvalliset lähtökohdat elämään. Ohjausta ja neuvontaa arkeen, jonkun joka kuuntelee, ennaltaehkäisevää neuvontaa ja ohjausta. Hoitoa kun tilanne jo hankala, silloin tarpeeksi tiiviit tapaamiset ja tunne että joku ottaa asiasta koppia ja auttaa.

  • Kohtaavaa, kuuntelevaa, vakavasti ottavaa.

    • «
    • 1
    • 2
    • 3
    • 4
    • 5
    • 6
    • 7
    • 8
    • 9
    • 10
    • 11
    • 12
    • …
    • »