Vaikuttaa toimivalta.

Pääsykokeita ei pitäisi yhdistää. Pääsykokeet toimivat nykyisenä mallina hyvänä. Yhdistäminen tuo ainoastaan pakkoa opiskella asioita, mitkä ei liity omaan alaan mitenkään. Esimerkiksi haluaa alalle x, ja opiskeli sitä varten sopivia aineita lukiossa, mutta nytten päästäkseen alalle x tarvitsisikin pääsykokeessa osata myös päästä alalle y, minkä opintoja ei olekaan suorittanut. Tässä tilanteessa ei voisi yhtään mitään.

Pääsykokeita pidetään jo tällä hetkellä toimivana mallina. Uudistuksen myötä, jos haluaa alalle x joutuisi opiskelemaan alaan y liittyviä opintoja, koska alojen x ja y pääsykoe olisi sama. Tämän takia joutuu painottamaan lukio-opiskelussa asioita, jotka eivät olisi välttämättömiä sinne alalle minne hakee. Nykyisen pääsykoejärjestelmän hyvänä puolena pidetään myös sitä, että sen avulla saa tietää, onko oikeasti kiinnostunut alasta tarpeeksi harjoitellessaan pääsykokeisiin. Uudistus ei varmaankaan myöskään lisäisi välttämättä hyvinvointia, koska uudistuksen myötä saattaa joutua opiskelemaan asioita, jotka eivät liity siihen alaan, joka itseä kiinnostaa. Uudistuksen pitäisi tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2027, koska silloin opiskelijat osaisivat jo toisella asteella valita ensimmäisenä vuotena oikeat opinnot ja panostaa niihin opintoihin, jotka eivät liity siihen alaan, jota haluaa opiskella, mutta sisältyvät pääsykokeeseen.

Miksi korjata jotain, joka ei ole enempää rikki? Pääsykoeuudistus on väsyttänyt opiskelijoita. Kokeiden yhdistäminen tekee hakemista epätarkaksi, ei tarkemmaksi. Koko ajan kohistaan siitä, kuinka todistusvalinnalla sisään pääsevien elämää pitäisi jotenkin helpottaa, mutta pääsykokeiden ajatuksena on mitata opiskelijan soveltuvuutta ja motivaatiota alalle. Se ei nyt ole uudistuksen keskiössä, vaikka niin tulisi olla. Todistusvalinnan merkityksen korostaminen on lisännyt omat ongelmansa soppaan ja ne tulisi ratkoa ensin.

Yhteinen osuus on mielestäni toimiva, kun matematiikka jaettiin kahteen osioon. Mikäli ongelmanratkaisu- ja päättelyosiossa on selkeästi tietojenkäsittelytieteelle sopivia tehtåviä (kuten kalvoissa sanotaan), uskon tämän olevan toimiva tietojenkäsittelytieteen osalta.

Matematiikan osalta: vaikka kaikkialla sitä ei juurkaan tarvita, meilä on tietojenkäsittelyn osana datatiede ja tietoturva, jotka molemmat vaativat matematiikan osaamista. Pidän matematiikan koetta tällaisena perusteltuna olla mukana tietojenkäsittelytieteessäkin. Sen painoarvoa voitaneen yliopistokohtaisesti muuttaa, jolloin sisäiset tarpeet voidaan ottaa huomioon.

Yhteinen osio muistuttaa DiA-valinnan koetta ja se on todettu toimivaksi.
A-koe on askel hyvään suuntaan sillä opiskelemaan pyrkivien kannalta on ehdottomasti parempi, että samalla kokeella voi pyrkiä laajaan joukkoon opiskelupaikkoja.
Tämä koe tulisi pitää pienenä volyymiltaan ja rakenteeltaan kevyenä, sillä A-kokeen aloilla paperivalintaa laajentamalla päästään hyvin pitkälle samoihin tuloksiin kuin valintakokeella ja A-koetta toivottavasti käytetään vain erikoisempia opintopolkuja kulkevien valintaan. YO-kokeissa että insinööritieteiden DiA-kokeissa tarvittavat tiedot eivät merkittävästi poikkea toisistaan ja kokeita tekee osin samat henkilöt. Tämän valinta-alan yliopistojen kannattaa siis keskittyä YO-kokeen käyttämiseen. Aalto-yliopiston tietojenkäsittelytieteet saavat vuosittain erinomaisia opiskelijoita paperivalinnan ja DiA-yhteisvalinnan avulla.

On ollut puhetta siitä, että matematiikassa pitäisi olla myös käsin korjattavia tehtäviä. Painotan, että tämä täytyy resursoida, jos tälle tielle mennään, jotta voidaan palkata henkilöitä tekemään tämä.

Myös matematiikassa on mahdollista toteuttaa automaattisesti tarkistettavia tehtäviä, jotka ovat huomattavasti kehittyneemmät/moninaisemmat kuin monivalinta- ja aukkotehtävät, esim. Moodlen STACK-kysymyksenä.

Katso esimerkiksi tästä: https://abacus.aalto.fi/

Kun tietojenkäsittelytieteellä on ainoastaan yhteinen osio, sen kesto pitäisi ainakin olla 2h. Koen kokonaiskesto pitäisi olla 4h, että myös eriytyviin osiin olisi tarpeeksi aikaa.

Valintakokeen kirjallinen aineisto tulisi saada pyydättäessä paperisena. Tätä ei ole mahdollista saada amk-valintakokeessa, ja se hankaloittaa tiedon omaksumista ja vastauksia täyttämistä erilaisella oppijalle. Olisi syytä ottaa paperisen materiaalin myöntäminen koetilanteessa huomioon, kun yliopiston valintakokeeseen muutoksia.

Isojen tekstimassojen ymmärtäminen ja merkintöjen teko papereihin auttaa tiedon omaksumisessa, jota tarvitaan esimerkiksi monivalintatehtävien ratkaisemiseen. Kun aineistoa joutuu lukemaan pitkään näytöltä se on hankalaa ja vaivalloista, varsinkin kun sivua pitää ns. skrollata ylös-alas.

Tällä hetkellä yleisin tarjottu myönnetty yksilöllinen järjestely valintakokeissa on lisäaika, mutta lisäaikaa tarkoittaa yksilölle myös kuormittavaa koetilanne kauemmin aikaa. Yksilö joutuu siis olemaan kauemmin näyttöpäätteellä. Näyttöpäättellä tehty ylimääräinen tunti ei ole kaikissa tapauksissa paras tapa parantaa yksilön koesuoritumista. Siksi olisi tärkeää, että hakija voisi käyttää ajan materiaalin lukemiseen paperisesta materiaalista.

Nykyisissa yliopiston valintakokeissa paperisten koemateriaalinen on myönnetty yksilöllisissä järjestelyissä esimerkiksi lukivaikeuksisille hakijoille.

Näkisin yhdenvertaisuuden kannalta tämän paperisen aineiston saannin tärkeänä mahdollisuutena edistää kaikkien mahdollisuutta eri taustoista osallistua valintakokeeseen. Paperisen materiaalin käyttö voi yksilöllisissa järjestelyissä voi myös tukea ihmisten lukemista, joille on neurologisia haasteita lukea sisältöä näyttöpäätteltä, ihmisiä, jotka tekevänä valintakokeen vieraskielisestä aineistosta sekä ihmisillä jolla on lukemisen ja kirjoittamisen haasteita.

Suurella osalla aloista on jo pitkät yhteisvalintaperinteet. Alojen yhteistyö varmasti onnistuu jatkossakin.