Pääsykokeita ei pitäisi yhdistää. Pääsykokeet toimivat nykyisenä mallina hyvänä. Yhdistäminen tuo ainoastaan pakkoa opiskella asioita, mitkä ei liity omaan alaan mitenkään. Esimerkiksi haluaa alalle x, ja opiskeli sitä varten sopivia aineita lukiossa, mutta nytten päästäkseen alalle x tarvitsisikin pääsykokeessa osata myös päästä alalle y, minkä opintoja ei olekaan suorittanut. Tässä tilanteessa ei voisi yhtään mitään.

Alat eivät vaikuta sopivan yhteen valintakokeeseen. Ravitsemustiede ja liikuntabiologia eivät pidä sisällään tarpeeksi kemiaa, jotta sitä kannattaisi opetella yhtä paljon kuin hakiessa lääketieteelliseen. Jokin spesifi osio näille aloille olisi hyvä.

Pääsykokeita pidetään jo tällä hetkellä toimivana mallina. Uudistuksen myötä, jos haluaa alalle x joutuisi opiskelemaan alaan y liittyviä opintoja, koska alojen x ja y pääsykoe olisi sama. Tämän takia joutuu painottamaan lukio-opiskelussa asioita, jotka eivät olisi välttämättömiä sinne alalle minne hakee. Nykyisen pääsykoejärjestelmän hyvänä puolena pidetään myös sitä, että sen avulla saa tietää, onko oikeasti kiinnostunut alasta tarpeeksi harjoitellessaan pääsykokeisiin. Uudistus ei varmaankaan myöskään lisäisi välttämättä hyvinvointia, koska uudistuksen myötä saattaa joutua opiskelemaan asioita, jotka eivät liity siihen alaan, joka itseä kiinnostaa. Uudistuksen pitäisi tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2027, koska silloin opiskelijat osaisivat jo toisella asteella valita ensimmäisenä vuotena oikeat opinnot ja panostaa niihin opintoihin, jotka eivät liity siihen alaan, jota haluaa opiskella, mutta sisältyvät pääsykokeeseen.

Jäi vähän epäselväksi, että millainen materiaali tulisi olemaan. Joka tapauksessa: mielestäni nykyisessä psykologian yhteisvalinnassa on ihan hyvä systeemi: jaetaan ennakkomateriaalina alan artikkeleita, joihin pääsykoekysymykset perustuvat. Tämä ei olisi ollenkaan huono vaihtoehto ainakaan lääketieteen kannalta, sillä lääketieteen opinnoissakin pitää sisäistää todella paljon asiaa lyhyessä ajassa (muista B-osion aloista en toki osaa sanoa). Tällainen psykologian kokeen kaltainen pääsykoe mittaisi paljon paremmin ihmisten tiedon omaksumiskykyä yksityiskohtia myöten, kuin nykyinen systeemi, jossa ihmiset opiskelevat vuosia samoja lukion kursseja uudelleen ja uudelleen. Samalla se mittaisi kiinnostusta juuri tämän osion aihepiirejä kohtaan. Sillä voitaisiin mahdollisesti vähentää niitä hakijoita, jotka ovat olleet lukiossa muuten vain kiinnostuneita fysiikasta ja kemiasta ja niissä menestyttyään hakevat opiskelemaan lääketiedettä vain siksi, että sattuu osaamaan ne asiat vaikka oikea kiinnostus olisi puhtaassa fysiikassa tms. Tässä valintakoeuudistuksessa tosin on se ongelma, että sitten lääketieteestä kiinnostuneita valuu ravitsemustieteisiin jne. johon on hyvin vähän aloituspaikkoja. Paikat olisi tärkeä täyttää niillä, jotka ensisijaisesti ovat ravitsemustieteistä kiinnostuneita. Mielenkiintoinen uudistus kuitekin; etenkin alanvaihtajille olisi hyvä ettei monen vuoden valmistautumista enää tarvitsisi. Kannatan nopeaa pääsykoeuudistusta jo ensi vuodelle. Olen siinä mielessä samoilla linjoilla edellisten kanssa siitä, että on hölmöä joutua lukemaan tämän uudistuksen myötä asioita, jotka ei liity omaan haettavaan alaan. Toisaalta taas ei opinnoissakaan kaikki ole itselle niin mieluista ja silti niihin täytyy löytyä motivaatiota lukea, joten sen puoleen tämä pääsykoeuudistus olisi hyvä testi yliopisto-opiskelua varten, joka ei myöskään ole aina kivaa ja pelkästään mielenkiintoisten asioiden lukemista. Tämä näkyy esim. psykologian ja logopedian valintakokeissa, jossa loppupeleissä sisään pääsevät ne, jotka on valmis lukemaan itselle tylsiäkin (ei-haettavaa alaa koskevia materiaaleja) ja ehkä myös epärelevantteja asioita saavuttaakseen tavoitteensa. Uudistus keventäisi kuormitusta ja ihmiset eivät olisi burnoutissa jo ennen opintojen alkua, jos sisäänpääsyyn ei tarvittaisi monen vuoden uhrautumista. Jotta lukiolaisten kuormitus alavalinnoista jo heti ensimmäisenä vuonna ei kävisi liian suureksi ja mahdollistettaisiin sujuvammat alanvaihdit myöhemmässä vaiheessa elämää, suosisin mieluummin ennakkomateriaalia joka ei vaadi koko lukion oppimäärää tietyistä aineista vaan esim. pakolliset kurssit ja maksimissaan kaikista relevanteimmat fykebi kurssit.

Valintakokeen kirjallinen aineisto tulisi saada pyydättäessä paperisena. Tätä ei ole mahdollista saada amk-valintakokeessa, ja se hankaloittaa tiedon omaksumista ja vastauksia täyttämistä erilaisella oppijalle. Olisi syytä ottaa paperisen materiaalin myöntäminen koetilanteessa huomioon, kun yliopiston valintakokeeseen muutoksia.

Isojen tekstimassojen ymmärtäminen ja merkintöjen teko papereihin auttaa tiedon omaksumisessa, jota tarvitaan esimerkiksi monivalintatehtävien ratkaisemiseen. Kun aineistoa joutuu lukemaan pitkään näytöltä se on hankalaa ja vaivalloista, varsinkin kun sivua pitää ns. skrollata ylös-alas.

Tällä hetkellä yleisin tarjottu myönnetty yksilöllinen järjestely valintakokeissa on lisäaika, mutta lisäaikaa tarkoittaa yksilölle myös kuormittavaa koetilanne kauemmin aikaa. Yksilö joutuu siis olemaan kauemmin näyttöpäätteellä. Näyttöpäättellä tehty ylimääräinen tunti ei ole kaikissa tapauksissa paras tapa parantaa yksilön koesuoritumista. Siksi olisi tärkeää, että hakija voisi käyttää ajan materiaalin lukemiseen paperisesta materiaalista.

Nykyisissa yliopiston valintakokeissa paperisten koemateriaalinen on myönnetty yksilöllisissä järjestelyissä esimerkiksi lukivaikeuksisille hakijoille.

Näkisin yhdenvertaisuuden kannalta tämän paperisen aineiston saannin tärkeänä mahdollisuutena edistää kaikkien mahdollisuutta eri taustoista osallistua valintakokeeseen. Paperisen materiaalin käyttö voi yksilöllisissa järjestelyissä voi myös tukea ihmisten lukemista, joille on neurologisia haasteita lukea sisältöä näyttöpäätteltä, ihmisiä, jotka tekevänä valintakokeen vieraskielisestä aineistosta sekä ihmisillä jolla on lukemisen ja kirjoittamisen haasteita.

Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta: Valintakokeen B yhteiseen osioon esitettyjä aloja
yhdistää vaatimus biologian ja kemian osaamisesta. Koulutusalojen tulisi kuitenkin tietää
luonnoksessa esitettyä tarkemmin millaiseen valintakoetoteutukseen ollaan sitoutumassa. Isojen yhteisvalintojen toimivia rakenteita ja toimintatapoja tulee hyödyntää uusien valintakokeiden organisoinnissa ja laadinnassa. - Koekokonaisuuden tulee vastata eri koulutusalojen/hakukohteiden vaatimuksiin. Valintakokeessa B on hyvin eri hakupaineen aloja ja kokeen erottelevuudesta on huolehdittava tämä huomioiden. - Kokeen yhteisen osion tulee olla tehtävien määrältään ja kestoltaan riittävä ja suhteessa eriytyvän osion kestoon. - Valintakokeen toteuttaminen pelkästään monivalintakysymyksillä ei katsota parhaaksi mahdolliseksi toteutustavaksi.
Pedagogisesta näkökulmasta pelkästään monivalintatehtävinä toteutettu koe ei mittaa hakijoiden riittävää osaamista valintakokeen B aloilla. Avotehtävillä testataan hakijan tekstin tuottamisen kykyä ja se on samalla myös viesti hakijoille, että tällaisia taitoja alalla tarvitaan. Huolena on, että pelkästään monivalintakysymyksillä toteutettu valintakoe saattaa suosia tietyn tyyppisiä hakijoita, päättelykikkailua ja valintakoevalmennuskurssien käyneitä. Monivalintatehtävissä painottuu kokeen tekninen laadinta, esim. kaksoisnegaatioita ei tehtävissä saa olla. - Hakukohteiden rajauksia ei ole
esitetty luonnoksessa ja ne tulee ottaa huomioon (esim. lääketieteellisten alojen yhteisvalinnassa voi tällä hetkellä hakea vain joko lääketieteen tai hammaslääketieteen hakukohteisiin, mutta hakurajaus
ei koske eläinlääketieteen hakukohdetta). - Huolena on, että hakupainealoille hakeneet, mutta ei
valituksi tulleet opiskelijat ”saturoivat” muut samassa kokeessa olevat valintakohteet.
Valintakokeen B osalta ei esitetty toiveita hidastaa käyttöönottoa vuodesta 2025.

BMOL ry kannattaa, että kaikilta hakijoilta mitataan biologian osaamista, sillä se on keskeistä kaikilla kokeessa mukana olevilla aloilla.

Yhteinen osio koostuisi esitetyssä muodossa biologiasta ja kemiasta ja olisi kestoltaan 3 h. Biolääketieteen yhteisvalinta katsoo, että esitetty kesto on biolääketieteelle sopiva. Koeajan tulee olla riittävän pitkä, jotta kokeeseen saadaan monipuolisesti eri tehtävätyyppejä, niitä on määrällisesti riittävästi ja tehtävät kattavat lukion opetussuunnitelman mukaiset biologian ja kemian moduulit. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kolmea tuntia lyhyempi koeaika ei ole riittävä.

Biolääketieteen opiskelijavalinnan tavoitteena on valita opiskelijoita, joilla on valmiuksia koulutuksen myötä työskennellä mm. lääkekehitykseen liittyvissä tehtävissä ja asiantuntijana tutkimuslaitoksissa, virastoissa ja teollisuudessa. Työ edellyttää muun muassa laboratoriotaitojen hallintaa, tiedon soveltamisen taitoa, ongelmanratkaisukykyä ja poikkitieteellistä osaamista lääketieteestä ja kaikista luonnontieteistä. Siten valintakokeen B yhteisen osion tehtävillä tulee mitata biologian ja kemian lukio-osaamista mutta lisäksi myös ongelmanratkaisukykyä ja tiedon soveltamisen taitoa erityisesti ihmisen biologiaan liittyviin prosesseihin.

Sekä opinnot että käytännön työ edellyttävät tekstintuottokykyä. Valintakokeen B yhteisen osion toteuttaminen pelkästään monivalinnoilla ja muilla automaattitarkisteisilla tehtävätyypeillä ei mittaa hakijoiden osaamista riittävällä tavalla biolääketieteen tarpeisiin nähden. Avotehtävillä voidaan mitata hakijan tekstin ja tiedon tuottamisen kykyä ja laskujen johdonmukaista ratkaisutapaa. Avotehtävien käyttäminen on myös tärkeä viesti hakijoille näistä alalla tarvittavista taidoista. Avotehtävien käytön tulee olla mahdollista ja niiden osuuden laadintatyöryhmän päätettävissä.

Biokemian ja molekyylibiotieteiden valintakoeyhteistyössä pidetään tärkeänä, että kokeessa on jatkossakin mahdollisuus jakaa aineistoa.

Lääketieteen pääsykoe- ja todistusvalintapisteytys ajaa opiskelijat opiskelemaan ja kirjoittamaan psykologian seitsemäntenä aineena lukiossa. Todistusvalinnassa fysiikka ja psykologia antavat saman verran pisteitä, mutta niistä vain toinen huomioidaan. Valintakokeessa psykologian osaaminen ei ole vaatimuksena. Tämä uudistus ei vähennä nuorten uupumista lukiossa, vaan pikemminkin lisää sitä. Yhdistelmä, jossa opiskelija äidinkielen ja pitkän matematiikan lisäksi opiskelee lukiossa kemian, biologian, fysiikan ja psykologian on erittäin haastava. Aineet eivät mahdu lukujärjestykseen kolmessa vuodessa suoritettavaksi ja opiskelijan kuorma lisääntyy entisestään. Aineista kolme on saman tutkintopäivän kokeita, se lisää kiirettä. Lääketieteeseen pyrkivillä on muutoinkin kovat paineet menestyä. Valintakokeessa tulisi DI-valintakokeen tapaan olla mahdollisuus vastata joko tai: tässä tapauksessa joko fysiikan tai psykologian tehtäviin. Tästä keskusteltiin jo todistusvalinnan valmisteluvaiheessa: aineyhdistelmä voi johtaa siihen, että osalla ei ole mahdollisuutta hakea valintakokeella lääketieteeseen, kun valitsevat fysiikan sijasta lukiossa psykologian. Tämä johtaa osalla YO-kokeiden uusimiskierteeseen ja pahimmillaan useaan välivuoteen.