Pääsykokeita ei pitäisi yhdistää. Pääsykokeet toimivat nykyisenä mallina hyvänä. Yhdistäminen tuo ainoastaan pakkoa opiskella asioita, mitkä ei liity omaan alaan mitenkään. Esimerkiksi haluaa alalle x, ja opiskeli sitä varten sopivia aineita lukiossa, mutta nytten päästäkseen alalle x tarvitsisikin pääsykokeessa osata myös päästä alalle y, minkä opintoja ei olekaan suorittanut. Tässä tilanteessa ei voisi yhtään mitään.

Kemian oleminen yhteisenä osa-alueena maantieteessä ja geotieteissä on hyvin kyseenalainen. Yhdistäminen tuo pakkoa opiskella asiaa, joka ei monella maantieteen osaajalla ole vahvuus tai mielenkiinnon kohde. Biologian roolin voi jossakin määrin ymmärtää, mutta ei sekään suoraan hyödytä maantieteeseen pyrkiviä.

On outoa, kuinka paljon kemiaa painotetaan kokeessa jolla pitäisi päästä opiskelemaan maantieteitä. Biologian joistain osa-alueista on jonkun verran hyötyä, mutta biologian rooli on myös todella suuri.

Valintakokeen kirjallinen aineisto tulisi saada pyydättäessä paperisena. Tätä ei ole mahdollista saada amk-valintakokeessa, ja se hankaloittaa tiedon omaksumista ja vastauksia täyttämistä erilaisella oppijalle. Olisi syytä ottaa paperisen materiaalin myöntäminen koetilanteessa huomioon, kun yliopiston valintakokeeseen muutoksia.

Isojen tekstimassojen ymmärtäminen ja merkintöjen teko papereihin auttaa tiedon omaksumisessa, jota tarvitaan esimerkiksi monivalintatehtävien ratkaisemiseen. Kun aineistoa joutuu lukemaan pitkään näytöltä se on hankalaa ja vaivalloista, varsinkin kun sivua pitää ns. skrollata ylös-alas.

Tällä hetkellä yleisin tarjottu myönnetty yksilöllinen järjestely valintakokeissa on lisäaika, mutta lisäaikaa tarkoittaa yksilölle myös kuormittavaa koetilanne kauemmin aikaa. Yksilö joutuu siis olemaan kauemmin näyttöpäätteellä. Näyttöpäättellä tehty ylimääräinen tunti ei ole kaikissa tapauksissa paras tapa parantaa yksilön koesuoritumista. Siksi olisi tärkeää, että hakija voisi käyttää ajan materiaalin lukemiseen paperisesta materiaalista.

Nykyisissa yliopiston valintakokeissa paperisten koemateriaalinen on myönnetty yksilöllisissä järjestelyissä esimerkiksi lukivaikeuksisille hakijoille.

Näkisin yhdenvertaisuuden kannalta tämän paperisen aineiston saannin tärkeänä mahdollisuutena edistää kaikkien mahdollisuutta eri taustoista osallistua valintakokeeseen. Paperisen materiaalin käyttö voi yksilöllisissa järjestelyissä voi myös tukea ihmisten lukemista, joille on neurologisia haasteita lukea sisältöä näyttöpäätteltä, ihmisiä, jotka tekevänä valintakokeen vieraskielisestä aineistosta sekä ihmisillä jolla on lukemisen ja kirjoittamisen haasteita.

BMOL ry: Mielestämme luonnoksen ehdotus on toimiva maantieteen osalta. On hyvä, että hakijalla on valittavissa maantieteen monitieteisen luonteen mukaisesti eri tehtäväkokonaisuuksia, jotka sisältävät sekä luonnon- että ihmismaantieteen näkökulmat.

Pidämme luonnoksen ehdotusta onnistuneena myös biologian osalta.

Kiinnitimme huomiota termiin ”multimodaalinen”, joka ei ole yleisesti tunnettu. Hakijaviestinnässä termi on tärkeää avata huolellisesti. Voisiko selitteessä olla mukana/esimerkkinä tunnetumpi geomedia-termi?

Erittäin looginen ja hyvä valinnaisten tehtävien osio, jolla on helppo mitata hakijoiden tietoja ja taitoja. Kaikkien valinnaiset osiot ovat hyödyllistä ja keskeistä asiaa valintakokeen C alojen kannalta, mutta on kuitenkin hyvä, että hakija voi itse valita 2 vastattavaa osiota. Voisi kuitenkin vielä tarkentaa, mihin LOPS-moduuleihin näillä viitataan, esim. "luonnonmaantieteellinen ja geotieteellinen tehtävä (lukion moduuli GE2)", "yhteiskunta ja ympäristö (lukion moduuli GE3)" jne.

Valinnaisten tehtävien osion tehtävät tulee olla keskenään mahdollisimman vertailukelpoiset vaatimustasoltaan ja keskimäärin annetuilta pistemääriltään. Tämä asia on kriittinen, jotta koe on toimiva eri hakukohteiden välillä.

Lisäksi joidenkin maantieteen yhteisvalinnan hakukohteiden ihmismaantieteen ja ympäristöpolitiikan henkilökunnalta on tullut yllä olevien, yhteisvalinnan näkemysten lisäksi kommentteja siitä, että valintakoe C ei ole tällaisenaan toimiva. Heidän mielestään valintakoe on tällä hetkellä fokusoitumassa liiaksi luonnontieteisiin ja kvantitatiiviseen tiedonhallintaan, joten valintakoetta on tarpeen tasapainottaa yhteiskunnallisen, alueellisen ja laadullisen tiedonhallinnan ja osaamisen suuntaan. Heidän kommenttinsa lainausmerkeissä seuraavien valintakoetta C koskevien kysymysten vastauksissa:
”Arvio: osio on liian luonnontieteellisesti ja kvantitatiivisesti suuntautunut. Ehdotus: Valintakokeen yhteisen osion tehtävän olisi testattava sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tiedonhallintaa ja tiedon kriittistä arviointikykyä.
Perustelu: Valintakokeeseen osallistuvien yhteiskunnallisempiin oppialoihin olisi päästävä opiskelemaan osoittamalla kyvykkyytensä myös laadullisen ymmärtämisen, tiedon kriittisen arvioinnin, sekä lukiossa hankitun humanistis-yhteiskuntatieteellisen yleissivistyksen kautta. Tähän päästään osin sillä, että yhteinen tehtävä olisi esimerkiksi valmiiden tilastollisten aineistojen tulkintaa ja lukutaitoa mittaava, eikä varsinaisesti tilastomatemaattinen. Lisäksi osion olisi hyvä sisältää laadullisen tiedon arviointitaitoa.”

Maantieteen opiskelijavalintaa palvellakseen yhteiseen osioon olisi hyvä sisällyttää myös laadullisia, kriittistä arviointikykyä mittaavia tehtäviä.

Arvio: Osio on liian luonnontieteellisesti ja kvantitatiivisesti suuntautunut.

Perustelu: Oppiaineemme ympäristöpolitiikka sekä yhteiskuntamaantiede ovat yhteiskuntatieteellisiä ja siitä näkökulmasta valintakoe on tällä hetkellä fokusoitumassa liiaksi luonnontieteisiin ja on painottunut kapea-alaisesti kvantitatiiviseen tiedonhallintaan. Laadullisesti ja yhteiskunnallisesti orientoituneet hakijat eivät löydä tästä versiosta vielä paikkaansa eikä mahdollisuutta läpipääsyyn. Ympäristöpolitiikan ja yhteiskuntamaantieteen läpipääsyyn tarvittaisiin siis liikaa osaamista näiden alojen kannalta ei-tarpeellisista oppialoista. Tämä heikentää haun motivaatiota ja suuntaa hakijat muualle, jolloin menetämme oppiaineisiimme soveltua hyviä hakijoita. Käsittääksemme valintakokeen C muillakin aloilla olisi tarvetta yhteiskunnallisen ja alueellisen tietämyksen mukaanottamiseen.

Muutossuunta: Valintakokeen yhteisen osion tehtävän olisi testattava sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tiedonhallintaa ja tiedon kriittistä arviointikykyä.

Ehdotus: Mielestämme valintakoetta on tarpeen tasapainottaa yhteiskunnallisen, alueellisen ja laadullisen tiedonhallinnan ja osaamisen suuntaan. Hakijan tulisi siis pystyä valintakokeessa valitsemaan tekeekö hän yhteiskunnallisemmin vai luonnontieteellisemmin suuntautuvan kokonaisuuden; ja tämä valinta riippuisi tietenkin myös hakukohteesta. Tämä tarkoittaisi, että luonnontieteellinen tehtävä ei olisi pakollinen/karsivassa roolissa maantieteen ja ympäristöpolitiikan opiskelijavalinnassa.

Valintakokeeseen osallistuvien yhteiskunnallisempiin oppialoihin olisi päästävä opiskelemaan osoittamalla kyvykkyytensä myös laadullisen ymmärtämisen, tiedon kriittisen arvioinnin, sekä lukiossa hankitun humanistis-yhteiskuntatieteellisen yleissivistyksen kautta. Tähän päästään osin sillä, että yhteinen tehtävä olisi esimerkiksi valmiiden tilastollisten aineistojen tulkintaa ja lukutaitoa mittaava, eikä varsinaisesti tilastomatemaattinen. Lisäksi osion olisi hyvä sisältää laadullisen tiedon arviointitaitoa.

Tämä lienee ollut yksi haastavin koepaketti tehdä. Näin esitettynä koe kuulostaa ehkä vähän liiankin monipuoliselta, mutta tehtävien vaikeusaste sen ratkaisee. Jokainen lukiolainen lukee kemiaa ja fysiikkaa. Niitä voi ihan hyvin perustasoisena testata valintakokeessakin.