Pääsykokeita ei pitäisi yhdistää. Pääsykokeet toimivat nykyisenä mallina hyvänä. Yhdistäminen tuo ainoastaan pakkoa opiskella asioita, mitkä ei liity omaan alaan mitenkään. Esimerkiksi haluaa alalle x, ja opiskeli sitä varten sopivia aineita lukiossa, mutta nytten päästäkseen alalle x tarvitsisikin pääsykokeessa osata myös päästä alalle y, minkä opintoja ei olekaan suorittanut. Tässä tilanteessa ei voisi yhtään mitään.

Alat sopivat yhteen ja psykologia ja logopedia ovat jo olleet yhdessä, eikä terveystieteet tuo tähän merkittäviä muutoksia, kun alalla on paljon samoja teemoja. Logiikan osio on tuttua jo tästä kokeesta ja voi pysyä sellaisenaan. Yhteisessä osiossa ongelma on kuitenkin tilastotieteen, datan ja graafien ymmärtämisen ja soveltamisen osio. Logopedian ja psykologian pääsykokeesta poistettiin jo kerran tilastotieteen osuus, joka ei perustu ennakkomateriaaliin. Tästä ei olisi mitään hyötyä palauttaa sitä takaisin, sillä suuri osa pääsee yo todistuksella, jolloin osa päässeistä olisi huomattavasti parempia tilastotieteessä. Tietenkin tämän osion voi sisällyttää, jos se perustuu ennakkomateriaaliin. Muutoin tämä osio vaatii aiempaa tietopohjaa, jota ei esim. lukion käyneillä ole eli perustelut siitä, ettei pääsykoe vaadi enää niin suurta valmistautumista, romuttuvat. Kokeeseen tulisi ehdottomasti sisällyttää ennakkomateriaali, sillä täten voidaan mitata hakijan motivoitumista alalle ja moni saa näin käsitystä myös alan aiheista. Koe, johon ei voi valmistautua ennakkoon asettaa hakijat epäedulliseen asemaan, sillä omaan koesuoritukseen ei voi vaikuttaa ennalta parantavasti. Psykologiassa on vain kaksi tilastotieteen kurssia, joten olisi perustellumpaa sisällyttää valintakokeeseen aiheita, joissa on myös opinnoissa eli artikkeleja. On hyvin harmillista, jos hakijat eivät saa lukea itseään kiinnostavia aiheita pääsykokeeseen valmistautuessa. Itseäni pelottaa myös se korostuuko nyt tulevassa koeluonnoksessa jopa liikaa analyyttiset, loogiset ja tilastotieteeseen liittyvät taidot eli enemmän matemaattinen puoli, kun suurin osa aloille hakevista eivät ole kovin lahjakkaita matematiikassa ja ovat kiinnostuneempia aivan muista asioista. Myös kokeessa annettavaa materiaalia on syytä miettiä tarkasti, sillä nyt neljä osiota vaikuttaa hyvin paljolta, jos koeaika pysyy kolmen tunnin mittaisena. Koeosioiden ja materiaalien pituus on katsottava tarkkaan, sillä ennakkomateriaaleja koskeviin kysymyksiin on ollut nopeampaa vastata, jolloin tällaista osiota ei voi verrata aikamäärältään esiteltyihin neljään osioon. Olen itse osallistunut psykologian ja logopedian valintakokeeseen 2 kertaa ja opiskelen yliopistossa psykologiaa sivuaineena, joten perustan tietoni aiheesta tähän kokemukseen.

Eli pääsykoe toimii hyvin nykyisellään ja pienin muutoksin saisi hyvän kokeen vaikka lisäämällä terveystieteistä muutaman ennakkoartikkelin. Voisi myös mahdollisesti vähentää ennakkomateriaalien määrää ja lisätä kokeessa jaettavan aineiston, mutta ennakkomateriaaleja ei pidä poistaa ja tilastotieteen roolia ei pidä lisätä.

Pääsykokeita pidetään jo tällä hetkellä toimivana mallina. Uudistuksen myötä, jos haluaa alalle x joutuisi opiskelemaan alaan y liittyviä opintoja, koska alojen x ja y pääsykoe olisi sama. Tämän takia joutuu painottamaan lukio-opiskelussa asioita, jotka eivät olisi välttämättömiä sinne alalle minne hakee. Nykyisen pääsykoejärjestelmän hyvänä puolena pidetään myös sitä, että sen avulla saa tietää, onko oikeasti kiinnostunut alasta tarpeeksi harjoitellessaan pääsykokeisiin. Uudistus ei varmaankaan myöskään lisäisi välttämättä hyvinvointia, koska uudistuksen myötä saattaa joutua opiskelemaan asioita, jotka eivät liity siihen alaan, joka itseä kiinnostaa. Uudistuksen pitäisi tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2027, koska silloin opiskelijat osaisivat jo toisella asteella valita ensimmäisenä vuotena oikeat opinnot ja panostaa niihin opintoihin, jotka eivät liity siihen alaan, jota haluaa opiskella, mutta sisältyvät pääsykokeeseen.

Valintakokeen kirjallinen aineisto tulisi saada pyydättäessä paperisena. Tätä ei ole mahdollista saada amk-valintakokeessa, ja se hankaloittaa tiedon omaksumista ja vastauksia täyttämistä erilaisella oppijalle. Olisi syytä ottaa paperisen materiaalin myöntäminen koetilanteessa huomioon, kun yliopiston valintakokeeseen muutoksia.

Isojen tekstimassojen ymmärtäminen ja merkintöjen teko papereihin auttaa tiedon omaksumisessa, jota tarvitaan esimerkiksi monivalintatehtävien ratkaisemiseen. Kun aineistoa joutuu lukemaan pitkään näytöltä se on hankalaa ja vaivalloista, varsinkin kun sivua pitää ns. skrollata ylös-alas.

Tällä hetkellä yleisin tarjottu myönnetty yksilöllinen järjestely valintakokeissa on lisäaika, mutta lisäaikaa tarkoittaa yksilölle myös kuormittavaa koetilanne kauemmin aikaa. Yksilö joutuu siis olemaan kauemmin näyttöpäätteellä. Näyttöpäättellä tehty ylimääräinen tunti ei ole kaikissa tapauksissa paras tapa parantaa yksilön koesuoritumista. Siksi olisi tärkeää, että hakija voisi käyttää ajan materiaalin lukemiseen paperisesta materiaalista.

Nykyisissa yliopiston valintakokeissa paperisten koemateriaalinen on myönnetty yksilöllisissä järjestelyissä esimerkiksi lukivaikeuksisille hakijoille.

Näkisin yhdenvertaisuuden kannalta tämän paperisen aineiston saannin tärkeänä mahdollisuutena edistää kaikkien mahdollisuutta eri taustoista osallistua valintakokeeseen. Paperisen materiaalin käyttö voi yksilöllisissa järjestelyissä voi myös tukea ihmisten lukemista, joille on neurologisia haasteita lukea sisältöä näyttöpäätteltä, ihmisiä, jotka tekevänä valintakokeen vieraskielisestä aineistosta sekä ihmisillä jolla on lukemisen ja kirjoittamisen haasteita.

Aloilla on jo yhteistyötä opiskelijavalintojen osalta. Malli vaikuttaisi toimivalta.

Pääsykoe ei vastaa samoja painotuksia, jotka ovat lukiosta ylioppilastodistusten perusteella valituilla opiskelijoilla. Suurimpana erona (ja ongelmana) on tilastotieteen, datan ja graafien ymmärtämisen ja soveltamisen vahva painopiste. Ehdotuksessa tämä osio ei pohjaa ennakkomateriaaliin, jolloin pääsykokeessa painottuu matemaattinen ajattelu. Mikäli tilastotiedettä vaativa osuus painottuisi ennakkomateriaaliin, olisi opiskelijalla mahdollisuus valmistautua kyseisten tilastotieteellisten asioiden tulkintaan. Logopedian opiskelijat ovat usein kiinnostuneita ja lahjakkaita kielissä ja reaaliaineissa. Tätä on pyritty huomioimaan myös muuttamalla lukion ylioppilastodistusvalinnan arvosanojen painotusta. Ala vaatii erityisesti hyvää äidinkielen hallintaa sekä kykyä muistaa, omaksua ja soveltaa luettua reaalitietoa. Kokeen tulisi mitata sitä, mitä opinnoista suoriutuminen edellyttää. Nämä samat asiat eli hyvä äidinkielen taito sekä reaalitiedon omaksuminen ja soveltaminen, ovat myös puheterapeutin työelämässä keskeisiä.

Ennakkomateriaalin sisällyttäminen kokeeseen on välttämätöntä opiskelijoiden motivaation mittaamiseksi. Opiskelijan motivaatio on erittäin keskeisessä roolissa siinä, suorittaako vai keskeyttääkö opiskelija opintonsa. Motivaatiolla on myös tärkeä rooli psyykkisen jaksamisen kannalta sekä opintojen aikana että myöhemmin työelämässä. Hyvin valitun ennakkomateriaalin lukeminen antaa myös opiskelijalle alaan liittyvää tietoa ja voi entisestään herättää (tai sammuttaa) kiinnostuksen opiskeltavaa alaa kohtaan.

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta: Yhteisen koeosuuden suunnitteleminen toimivaksi kaikille
mukanaoleville ohjelmille on äärimmäisen tärkeää. Psykologia ja logopedia edustavat
hakupainealoja, joissa ennakkomateriaali on tärkeä erottelevuuden kannalta. Täydellinen
ennakkomateriaalin poisto muokkaisi kokeen luonnetta huomattavasti. Ennakkomateriaali avaa myös hakijalle sitä, millaiselle alalle hän on hakeutumassa. Toisaalta tässä uudessa kokeessa halutaan mitata myös mm. tiedon omaksumista, soveltamista, analyyttisyyttä ja kriittisyyttä, joita olisi hankala mitata vain kokeessa jaettavalla materiaalilla.
Lisäksi on huomioitavaa, että pitää olla ajoissa selvillä, minkälaista materiaalia kokeessa voidaan esittää, onko esim. tilastollisten kuvaajien näyttäminen jatkossakin mahdollista. Psykologian ja logopedian valintatyöryhmä toimittaa erikseen omat kommenttinsa hankkeelle. On esitetty, että koe pohjautuisi nykyiseen psykologian ja logopedian valintakokeeseen, josta on kokemuksia jo usealta vuodelta. Terveystieteiden mukaantuloon on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska nykyinen psykologian ja logopedian valintakoe on suunniteltu hakupainealoille ja on nykyisessä muodossaan melko raskas. Osa tehtävistä ja materiaalityypeistä ei välttämättä sellaisenaan sovellu terveystietieteille. Terveystieteet toivovat omaa eriytyvää osiota/osioita, jossa voisi olla esim. laadullinen painotus.
Huolena on löytääkö yhteiskuntatieteellisesti orientoituneet opiskelijat terveystieteet ja kuinka
motivoituneita he ovat osallistumaan valintakokeeseen. Terveystieteille on tärkeää saada myös
laadullisesti ja yhteiskuntatieteellisesti orientoituneita opiskelijoita.
Valintakokeen D osalta ei esitetty toiveita hidastaa käyttöönottoa vuodesta 2025. Terveystieteet
toivovat omaa eriytyvää osiota valintakokeeseen.

BMOL ry esittää, että terveystieteisiin ja hoitotieteisiin hakeville lisättäisiin oma syventävä osio, jossa voisi valita joko terveystiedon tai biologian lisätehtävän (BG-kursseista 4-5). Perustelemme ehdotusta sillä, että näin koe mittaisi paremmin ko. alojen monitieteisen sisällön hallintaa, jonka yksi olennainen osa on perustieto ihmiskehon toiminnasta sairauksien mekanismien ymmärtämiseksi.

Valintakokeessa D tulisi testata myös lukion psykologian, terveystiedon ja anatomian/fysiologian (biologian moduuli BI5) osaamista.

Hoitotiede: Yhteisen osion mitattavat osa-alueet ovat erittäin hyvin hoitotieteen valintakokeeseen sopivat. Hoitotieteen näkökulmasta liika matemaattisuus ei ole toivottavaa, eikä tarpeellista hoitotieteen hakijoiden kannalta. Mietityttää toki se, miten näiden mitattavien osa-alueiden painotukset ovat olleet ja tulevat olemaan. Yhteisten keskustelujen perusteella psykologialla + logopedialla on ison hakupaineen vuoksi vahva oma näkemys kokeesta. Hoitotieteen edustajina toivomme, että hoitotieteen edustajillakin on sanansa sanottavana kokeen laadinnassa. On myös mahdollista, että hoitotieteeseen tarvitaan oma eriytyvä osio. Vastustamme myös voimakkaasti ennakkomateriaalia, koska se aiheuttaa sosiaalista epätasa-arvoa ja vaikeuttaa monen hakijan mahdollisuutta osallistua valintakokeeseen. Hoitotieteen aiemman kokemuksen mukaan valintakoe on hyvinkin erotteleva, vaikka materiaali jaettaisiinkin vasta valintakokeessa.