Pääsykokeita ei pitäisi yhdistää. Pääsykokeet toimivat nykyisenä mallina hyvänä. Yhdistäminen tuo ainoastaan pakkoa opiskella asioita, mitkä ei liity omaan alaan mitenkään. Esimerkiksi haluaa alalle x, ja opiskeli sitä varten sopivia aineita lukiossa, mutta nytten päästäkseen alalle x tarvitsisikin pääsykokeessa osata myös päästä alalle y, minkä opintoja ei olekaan suorittanut. Tässä tilanteessa ei voisi yhtään mitään.

Valintakokeen kirjallinen aineisto tulisi saada pyydättäessä paperisena. Tätä ei ole mahdollista saada amk-valintakokeessa, ja se hankaloittaa tiedon omaksumista ja vastauksia täyttämistä erilaisella oppijalle. Olisi syytä ottaa paperisen materiaalin myöntäminen koetilanteessa huomioon, kun yliopiston valintakokeeseen muutoksia.

Isojen tekstimassojen ymmärtäminen ja merkintöjen teko papereihin auttaa tiedon omaksumisessa, jota tarvitaan esimerkiksi monivalintatehtävien ratkaisemiseen. Kun aineistoa joutuu lukemaan pitkään näytöltä se on hankalaa ja vaivalloista, varsinkin kun sivua pitää ns. skrollata ylös-alas.

Tällä hetkellä yleisin tarjottu myönnetty yksilöllinen järjestely valintakokeissa on lisäaika, mutta lisäaikaa tarkoittaa yksilölle myös kuormittavaa koetilanne kauemmin aikaa. Yksilö joutuu siis olemaan kauemmin näyttöpäätteellä. Näyttöpäättellä tehty ylimääräinen tunti ei ole kaikissa tapauksissa paras tapa parantaa yksilön koesuoritumista. Siksi olisi tärkeää, että hakija voisi käyttää ajan materiaalin lukemiseen paperisesta materiaalista.

Nykyisissa yliopiston valintakokeissa paperisten koemateriaalinen on myönnetty yksilöllisissä järjestelyissä esimerkiksi lukivaikeuksisille hakijoille.

Näkisin yhdenvertaisuuden kannalta tämän paperisen aineiston saannin tärkeänä mahdollisuutena edistää kaikkien mahdollisuutta eri taustoista osallistua valintakokeeseen. Paperisen materiaalin käyttö voi yksilöllisissa järjestelyissä voi myös tukea ihmisten lukemista, joille on neurologisia haasteita lukea sisältöä näyttöpäätteltä, ihmisiä, jotka tekevänä valintakokeen vieraskielisestä aineistosta sekä ihmisillä jolla on lukemisen ja kirjoittamisen haasteita.

On hyvä, että kasvatustieteet on otettu omaksi osiokseen. Kuten taustamateriaalissa todetaan, psykologian ja logopedian yhdistäminen kasvatustieteiden kanssa samaan kokeeseen olisi ollut hyvin haastavaa.

Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta: Kasvatustieteiden osalta nähdään tärkeänä, että
kasvatusalan koe pysyy omana kokeenaan. Myös Tampereen ylioppilaskunta piti lausunnossaan
hyvänä, että kasvatustieteet on otettu omaksi osiokseen.
Lausunnossaan kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta totesi lisäksi, että vaikka itse koetta ei ole tarpeen muuttaa, on silti hyvä tarkastella nykyistä VAKAVA-koetta kriittisesti niin sisältöjen kuin formaatinkin osalta. Uuden/päivitettävän valintakokeen suunnittelussa olisi tärkeä huomioida laajemmin kasvatusala, eikä niin vahvasti opettajakoulutuksena pelkästään. Näin myös aikuiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen teematkin olisivat paremmin identifioitavissa samaan kokeeseen. Nykyisin ELOKAS (elinikäinen oppiminen ja kasvatus) -opiskelijat valitaan
näyttöreittivalinnalla ja tiedekunnassa pohditaankin nyt kyseisen valintaväylän tulevaisuutta.
Valintakokeen E osalta ei esitetty toiveita hidastaa käyttöönottoa vuodesta 2025.

BMOL ry kannattaa yhteistyötapaamisen koosteessa esiin nostettua näkemystä, jossa esitetään kestävyyteen liittyvien teemojen lisäämistä.

Pidämme tärkeänä, että kasvatustieteellisillä aineilla yhdessä liikuntapedagogiikan kanssa on oma koe. Näin on mahdollista hyödyntää VAKAVA-kokeesta saatua pitkää valtakunnallista yhteistyökokemusta. Kokeessa mitattavia asioita voisi vielä hieman valtakunnallisessa yhteistyössä muokata data ja graafien ymmärtämisen osalta täsmentämällä sen tarkoitusta. Ylipäätään näemme soveltavien tehtävien merkityksen keskeiseksi kokeessa.

Vastannee nykyistä VAKAVAa. Siitä on jo hyvät kokemukset.

Valintakoeuudistuksen toteuttamisen ja uudistuksesta etukäteen tiedottamisen AIKATAULU on liian nopea ja sellaisenaan johtaa hyvin kohtuuttomaan ja epäreiluun lopputulokseen monelle jatko-opiskelupaikkaa hakevalle. Uudistus pitäisi toteuttaa samanlaisella aikataululla kuin todistusvalintauudistus, jossa lukiolaisilla on aikaa sopeuttaa opiskeluvalintansa uuden pääsykokeen mukaisesti (tiedotus uudistuksesta useampi vuosi ennen sen voimaantuloa). Keväällä 2025 jatko-opintoihin pyrkii paljon opiskelijoita, jotka ovat valmistuneet esim. lukiosta vuosien 2022-2024 aikana, ja jotka eivät käytännössä pysty enää keväällä 2025 vaikuttamaan mitenkään lukio-opintoihinsa. Lisäksi nämä opiskelijat ovat jo tehneet vuosina 2022-2024 valintoja sen suhteen, miten ottavat opintopaikkoja vastaan/miten päättävät yrittää vielä valintakokeen kautta opiskelupaikan saamista ilman mitään tietoa tästä tulevasta uudistuksesta. Tämä viivästys valintojen tekemisessä tai aikaisempiin pääsykokeisiin osallistumisessa ei ole oma valinta monessa tapauksessa; esim. vuoden mittainen varusmiespalvelus (pakollinen, ei juurikaan mahdollisuutta itse vaikuttaa palveluksen alkamisaikaan tai kestoon) sekoittaa tehokkaasti miespuolisten hakijoiden suunnitelmat yo-kirjoituksia seuraavien muutaman vuoden aikana. Tämän johdosta mahdollisen pääsykoeuudistuksen tulisi tulla voimaan aikaisintaan keväällä 2026 (samanaikaisesti todistusvalintauudistuksen kanssa) ja siten, että tulevasta uudistuksesta tiedotetaan selkeästi ennen kevään 2024 yhteisvalintaa.

Oulun yliopisto toteaa, että yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemoina voisi lisätä koulutuksen tulevaisuuden sekä vastuullisuuden ja kestävän kehityksen pohtimisen. Mainitut teemat ovat keskeisiä tämän päivän yhteiskunnallisessa keskustelussa ja siten merkityksellisiä opettajan yhteiskunnallisen vaikuttamisen osalta.

Pyydämme myös huomioimaan musiikkikasvatuksen osalta, että Vakava-kokeen lisäksi järjestetään erillinen 2. vaiheen soveltuvuuskoe koulutuksen hakuvaiheessa. Vakava-koe testaa geneerisiä taitoja, jotka hyödyttävät esim. tutkimusopintoja ja akateemisia taitoja yleisesti. Soveltuvuuskoe puolestaan testaa substanssin hallintaa. Tämä on hyvä ottaa huomioon valintakokeiden aikataulutuksessa.

Åbo Akademi föreslår att urvalsprov D och E slås ihop till en helhet. Åbo Akademi ifrågasätter argumentet att urvalsprovet inte skulle fungera pga. olika söktryck för t.ex. psykologi å ena sidan och å andra sidan småbarnspedagogik. I vårt eget gemensamma ÅA-urvalsprov idag har vi utbildningar med väldigt olika söktryck och det vållar inte problem för provet. Ett urvalsprovs viktigaste funktion är att rangordna sökande. För att kunna göra det behöver urvalsproven vara uppbyggda så att det blir tillräcklig spridning i poängen. Ur sökandes synvinkel är det bra om man med samma prov kan söka till flera närliggande områden. Detta uppnås ur Åbo Akademis synvinkel bäst genom att slå ihop provhelheterna D och E så att sökande till psykologi, logopedi, hälsovetenskap och pedagogik söker med samma prov.

Gällande urvalsprov D/E behöver i tidtabellen beakta också lämplighetsbedömningens genomförande. Dock så att urvalsprovet ordnas under samma vecka/veckor som överiga prov men genast i början av provperioden.