Pääsykokeita ei pitäisi yhdistää. Pääsykokeet toimivat nykyisenä mallina hyvänä. Yhdistäminen tuo ainoastaan pakkoa opiskella asioita, mitkä ei liity omaan alaan mitenkään. Esimerkiksi haluaa alalle x, ja opiskeli sitä varten sopivia aineita lukiossa, mutta nytten päästäkseen alalle x tarvitsisikin pääsykokeessa osata myös päästä alalle y, minkä opintoja ei olekaan suorittanut. Tässä tilanteessa ei voisi yhtään mitään.

Valintakokeen kirjallinen aineisto tulisi saada pyydättäessä paperisena. Tätä ei ole mahdollista saada amk-valintakokeessa, ja se hankaloittaa tiedon omaksumista ja vastauksia täyttämistä erilaisella oppijalle. Olisi syytä ottaa paperisen materiaalin myöntäminen koetilanteessa huomioon, kun yliopiston valintakokeeseen muutoksia.

Isojen tekstimassojen ymmärtäminen ja merkintöjen teko papereihin auttaa tiedon omaksumisessa, jota tarvitaan esimerkiksi monivalintatehtävien ratkaisemiseen. Kun aineistoa joutuu lukemaan pitkään näytöltä se on hankalaa ja vaivalloista, varsinkin kun sivua pitää ns. skrollata ylös-alas.

Tällä hetkellä yleisin tarjottu myönnetty yksilöllinen järjestely valintakokeissa on lisäaika, mutta lisäaikaa tarkoittaa yksilölle myös kuormittavaa koetilanne kauemmin aikaa. Yksilö joutuu siis olemaan kauemmin näyttöpäätteellä. Näyttöpäättellä tehty ylimääräinen tunti ei ole kaikissa tapauksissa paras tapa parantaa yksilön koesuoritumista. Siksi olisi tärkeää, että hakija voisi käyttää ajan materiaalin lukemiseen paperisesta materiaalista.

Nykyisissa yliopiston valintakokeissa paperisten koemateriaalinen on myönnetty yksilöllisissä järjestelyissä esimerkiksi lukivaikeuksisille hakijoille.

Näkisin yhdenvertaisuuden kannalta tämän paperisen aineiston saannin tärkeänä mahdollisuutena edistää kaikkien mahdollisuutta eri taustoista osallistua valintakokeeseen. Paperisen materiaalin käyttö voi yksilöllisissa järjestelyissä voi myös tukea ihmisten lukemista, joille on neurologisia haasteita lukea sisältöä näyttöpäätteltä, ihmisiä, jotka tekevänä valintakokeen vieraskielisestä aineistosta sekä ihmisillä jolla on lukemisen ja kirjoittamisen haasteita.

Kauppatieteiden alalla on pitkä kokemus valtakunnallista valintakoeyhteistyöstä. Nykyinen ehdotus mahdollistaa sen toimivuuden myös jatkossa.

Kannatamme luonnoksessa esitettyä valintakoetta yhteisten osioiden osalta.

Koemme kuitenkin, että valintakokeessa tulisi olla yhteinen eriytyvä osio tuotantotaloudelle ja tietojärjestelmätieteelle. Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan edustajien kesken nousi huoli siitä, että tuotantotalous ja tietojärjestelmätiede mukautuu liikaa kauppatieteisiin, jos näillä aloilla olisi täysin samanlainen valintakoe. Eriytyvä osio mittaisi paremmin juuri näissä opinnoissa tarvittavia taitoja.

BMOL ry: Ympäristökysymykset ja kestävä kehitys ovat ajassamme keskeisiä kaikilla valintakokeen F hakualoilla ja erityisesti Ympäristö- ja elintarviketaloudessa. Ehdotamme, että teema otetaan vahvasti mukaan valintakokeeseen (Yhteiskunta-, kauppa-, ympäristö- ja taloustieteellisen tiedon omaksuminen ja soveltaminen).

Turun kauppakorkeakoulu toivoo, että nykyinen kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan toimintamalli pystyttäisiin säilyttämään valintakoe F:ssa yhteistyön pohjana. Yhteisvalinnan mielestä valintakokeeseen liittyvien osioiden teknisessä toteutuksessa pitäisi kuulla valintakoetyöryhmää, jolla olisi viime kädessä päätäntävalta.

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta: Valintakoe F on tällaisenaan toimiva (kyllä)

Aalto-yliopisto pitää tärkeänä, että valintakoe F perustuu kahteen tai muutamaan lukiokurssiin. Kokeeseen tarvitaan matematiikkaan liittyviä kysymyksiä, joten joku matematiikan kurssi on perusteltu. Matematiikan kurssi voi olla tilastomatematiikan tai talousmatematiikan kurssi. Asian voi jättää valintakoeryhmän päätettäväksi. Lisäksi on perusteltua rakentaa kysymyksiä yhteiskuntaopin kurssin materiaalin pohjalle.
Kokeessa voidaan jakaa lisämateriaalia. Tätä tapaa on käytetty menestyksellä jo nykyisessä kauppatieteen kokeessa.

Tämä lausunto on laadittu yliopistossa 16.4 ja 18.4 käytyjen keskustelujen perusteella ja lausunto käsittää Hankenin yhteisen näkemyksen ehdotetusta valintakoemallista vuodelle 2025. Valintakokeen perustehtävä on varmistaa, että myös valintakokeen perusteella valituilla on samat valmiudet ja edellytykset menestyä opinnoissaan kuin todistusvalinnan perusteella valituilla. Valintakokeen rooli on vähentynyt mutta se on edelleen keino päästä yliopistoon.

Hanken näkee edelleen yhteistyön mahdolliseksi ehdotetun mallin pohjalta. Kaikki ehdotetut valintakoeosiot ovat tärkeitä kauppa- ja taloustieteiden kannalta, ja aiemmin ehdotetut analyyttiseen ja kriittiseen ajatteluun liittyvät muutokset ovat otettu huomioon nyt ehdotetussa mallissa. Keskeiset näkemykset kokeen sisällöstä löytyvät alta.

- Hankenille on ratkaisevaa, että ruotsinkielisen valintakokeen laatu on verrattavissa suomenkieliseen valintakokeeseen. Pohjana käytettävät materiaalit täytyvät olla ruotsinkielisten opiskelijoiden saatavilla, ja terminologian on oltava verrattavissa mahdollisiin valintakokeen perustana oleviin oppimateriaaleihin/materiaaleihin. Pelkkä käännös ei riitä, vaan laatu on varmistettava monikielisten testien laadunvarmistusmenetelmillä. Kielikysymys ei saa laittaa hakijat eriarvoiseen asemaan. Ruotsinkielisen valintakokeen laadun varmistamiseksi ruotsinkielistä edustusta tulevassa valintakoekehittämisryhmässä tulee varmistaa.

Valintakoeuudistuksen toteuttamisen ja uudistuksesta etukäteen tiedottamisen AIKATAULU on liian nopea ja sellaisenaan johtaa hyvin kohtuuttomaan ja epäreiluun lopputulokseen monelle jatko-opiskelupaikkaa hakevalle. Uudistus pitäisi toteuttaa samanlaisella aikataululla kuin todistusvalintauudistus, jossa lukiolaisilla on aikaa sopeuttaa opiskeluvalintansa uuden pääsykokeen mukaisesti (tiedotus uudistuksesta useampi vuosi ennen sen voimaantuloa). Keväällä 2025 jatko-opintoihin pyrkii paljon opiskelijoita, jotka ovat valmistuneet esim. lukiosta vuosien 2022-2024 aikana, ja jotka eivät käytännössä pysty enää keväällä 2025 vaikuttamaan mitenkään lukio-opintoihinsa. Lisäksi nämä opiskelijat ovat jo tehneet vuosina 2022-2024 valintoja sen suhteen, miten ottavat opintopaikkoja vastaan/miten päättävät yrittää vielä valintakokeen kautta opiskelupaikan saamista ilman mitään tietoa tästä tulevasta uudistuksesta. Tämä viivästys valintojen tekemisessä tai aikaisempiin pääsykokeisiin osallistumisessa ei ole oma valinta monessa tapauksessa; esim. vuoden mittainen varusmiespalvelus (pakollinen, ei juurikaan mahdollisuutta itse vaikuttaa palveluksen alkamisaikaan tai kestoon) sekoittaa tehokkaasti miespuolisten hakijoiden suunnitelmat yo-kirjoituksia seuraavien muutaman vuoden aikana. Tämän johdosta mahdollisen pääsykoeuudistuksen tulisi tulla voimaan aikaisintaan keväällä 2026 (samanaikaisesti todistusvalintauudistuksen kanssa) ja siten, että tulevasta uudistuksesta tiedotetaan selkeästi ennen kevään 2024 yhteisvalintaa.