Pääsykokeita ei pitäisi yhdistää. Pääsykokeet toimivat nykyisenä mallina hyvänä. Yhdistäminen tuo ainoastaan pakkoa opiskella asioita, mitkä ei liity omaan alaan mitenkään. Esimerkiksi haluaa alalle x, ja opiskeli sitä varten sopivia aineita lukiossa, mutta nytten päästäkseen alalle x tarvitsisikin pääsykokeessa osata myös päästä alalle y, minkä opintoja ei olekaan suorittanut. Tässä tilanteessa ei voisi yhtään mitään.

Pääsykokeita ei pitäisi yhdistää.

Näin eri alojen pääsykokeita ei tulisi yhdistää.

Yhteinen osa ei välttämättä mittaa oikeustieteelliseen osaamiseen ollennaisesti liittyvää päätöksentekokykyä. Sen vuoksi valintakoearvostelun painopiste tulisi olla oikeustieteelliseen pyrkivien eriytyvässä osiossa. Siihen vastaamista varten tarvittaisiin edelleen ennakkolukemista, jolla mitataan paitsi luetun ymmärtämistä myös motivaatiota lukea ammatissa laajoja oikeudellista kieltä sisältäviä tekstikokonaisuuksia. Ennakkoteksti on monelle ensimmäinen kokemus juridisesta kielestä. Jos sellaisia tekstejä lukee ensimmäistä kertaa vasta valintakokeessa, ei välttämättä kykene ymmärtämään kaikkia käsitteitä eikä niitä voi tarkistaa. Koe ei voi perustua vain monivalintoihin, vaan siellä tulisi olla myös oikeustapauskysymys, essee tai muu sellainen vastaustyyppi, jossa testataan kykyä tuottaa analyyttistä, johdonmukaista ja ratkaisukykyä osoittavaa tekstiä. Todistuksella valittavien prosenttiosuutta ei tulisi nostaa valintakoeuudistuksessa oikeustieteen osalta, sillä oikeudellisissa ammateissa tarvitaan eri väylistä tulleita ja mahdollisesti muista ammateista alalle siirtyneitä juristeja. Puhdas todistusvalinta tarkoittaisi sitä, että arvosanojen korottajien määrä lukioissa lisääntyisi merkittävästi ja että mahdollisesti sellaisia henkilöitä jäisi pois korkeakoulutuksesta, joilla on siihen erinomaiset edellytykset, mutta he eivät vielä lukio-opinnoissa olleet kypsiä opiskelemaan tai heillä ei ollut muutoin mahdollisuutta täysin keskittyä opiskeluun. Juristeiksi tulisi yhteiskunnassa päästä erilaisista taustoista, jotta oikeudenkäyttö voidaan yhteiskunnassa kokea oikeudenmukaiseksi. Tämän vuoksi tarvitaan edelleen arvostelussa painotettava oikeustieteen eriytyvä osio, ennakkolukemista ja valintakoe, joka mahdollistaa opiskeluväylän myös niille, jotka eivät syystä tai toisesta ole saaneet korkeimpia arvosanoja ylioppilaskuulustelussa.

Todistuksella valittavien määrää ei tulisi nostaa. Lukioaika ei kaikille määritä motivaatiota tulla juristiksi. Pääsykokeen läpäisee ahkeralla työllä ja oikeudellisella hahmotuskyvyllä, joten se on nykyisellään mahdollisimman yhdenvertainen kaikille.
Yhteinen osuus on huono idea. Ala ei ole muutenkaan sellainen, jota opiskellaan ohimennen jonkin muun aineen rinnalla ja katsotaan jos se riittää. Tuen myös Juristiliiton kannanottoa asiassa, joka oli perustellusti kielteinen koskien yhteistä koetta.

Yhteiskuntatieteissä yhtäältä ja historiassa toisaalta toteutetaan keväällä 2024 valtakunnallista valintakoeyhteistyötä. Historian valtakunnallinen valintakoe 2024 voi hyvinkin osoittautua parhaaksi malliksi kaikille GHI-oppialoille jatkossa; ei sitä kukaan ainakaan a priori voi tietää, että näin ei ole, joten asiaa tulisi tarkastella. Ehdotan, että GHI-oppialoilla järjestetään paitsi kullekin erillinen osio (esseetehtävin), myös konetarkasteinen osio, josta (nk. "yhteisestä") osiosta on yhtä monta versiota kuin haettavaa alaa (kuten historia; samaa alaa opetetaan monessa hakukohteessa, jotka eivät siis järjestäisi erillisiä valintakokeita) ja kukin vastaa siihen versioon jolle alalle ensisijaisesti hakee. Näin "yhteinenkin osio" voi testata asioiden hallintaa (esimerkiksi historian lukion oppimäärän; filosofian lukion oppimäärän jne; muilla kuin lukioaloilla hyvissä ajoin ilmoitettavan pääsykoekirjan hallintaa). Valtakunnallinen yhteistyö tuo kaikki tavoiteltavat hyödyt ilman niitä haittavaikutuksia joita liittyy siihen, että kokeisiin ei voi valmistautua perehtymällä johonkin aineistoon (kuten lukion oppimäärään): on merkittävä vaikutus uusien opiskelijoiden motivaatioon ja keskeyttämistä ehkäisevään ymmärrykseen alaa koskien, että alaan perehdytään etukäteen. Ehdotan siis että GHI - aloilla konetarkasteinenkin osuus jakautuu esimerkiksi viiteen eri versioon. Tämä on teknisesti toteutettavissa, välttää huonoja puolia ja sisältää hyvät puolet - ja tätä testataan käytännössä esimerkiksi historian kevään 2024 valtakunnallisessa yhteisvalinnassa.

Valintakoe G on kokonaisuus, jossa ei ole päästy testaamaan yhteistyötä ja nyt yhteistyötä pyritään saamaan aikaiseksi isojen alojen kesken. Tämän kokeen osalta aikataulu on haastava osio, sillä nykyisestä yhteistyön kehittämistä ei olla vielä saatu tuloksia. Tästä syystä on erittäin vaikea ennustaa yhteistyön onnistumista. Tämän valintakokeen osalta on olemassa riski siitä, että kokeesta muodostuu liian geneerinen. Kokeissa tulisi huomioida alojen erityispiirteet ja -vaatimukset tarkemmin.

Yhteiskuntatieteissä opiskelijavalinnat voidaan vuonna 2025 toteuttaa valtakunnalliseksi yhteisvalinnaksi ehdotetun G-mallin mukaisesti. Tarvittaessa/haluttaessa kokeeseen voidaan sisällyttää pieni kirjoitustehtävä, mutta monivalinta on edustamani tutkinto-ohjelman näkökulmasta riittävä.

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta: Sosiaalityön valintatyöryhmä toimittaa kommenttinsa erikseen
hankkeelle. Yhteisen valintakokeen suunnittelussa tulee huomioida tänä vuonna ensimmäistä kertaa toteutettavan laajan yhteiskuntatieteiden valintakokeen kokemukset. Tästä johtuen uudistuksen aikataulu on liian kireä ja uudistus olisi parempi tehdä aikaisintaan keväällä 2026.
Tampereen ylioppilaskunta: Valintakoe G on osio, jossa ei ole päästy testaamaan yhteistyötä ja nyt yhteistyötä pyritään saamaan aikaiseksi isojen alojen kesken. Tämän kokeen osalta aikataulu on haastava osio, sillä nykyisestä yhteistyön kehittämistä ei olla vielä saatu tuloksia. Tästä syystä on erittäin vaikea ennustaa yhteistyön onnistuvuutta. Tämän valintakokeen osalta on olemassa riski siitä, että kokeesta muodostuu liian geneerinen. Kokeissa tulisi huomioida alojen erityispiirteet ja -vaatimukset tarkemmin.
Johtamisen ja talouden tiedekunta: Keskusteluissa on noussut esiin tarve käydä vielä läpi
mahdollinen yhteiskuntatieteiden eriytyvä osio, joka antaisi mahdollisuuden arvioida hakijoiden
kykyä osoittaa analyyttisiä valmiuksiaan (esimerkiksi soveltamalla ennakkoaineistoa kokeessa
jaettavaan osioon). Osiolla ei mitattaisi kirjoitustaitoa, vaan ajattelun jäsentämistä.
Yhteiskuntatieteiden mahdollista yhteistä osiota suunniteltaessa tulee aikataulun sallimissa rajoissa huolellisesti analysoida yhteiskuntatieteellisen alan valintakoepilotista saadut kokemukset.
Valintakokeen G osalta esitettiin toive hidastaa käyttöönottoa vuoteen 2026. Yhteiskuntatieteelliselle alalle ehdotetaan eriytyvää osiota.

Valintakokeen yhteisessä osiossa haasteena on toisistaan erilaisille aloille (esim. viestintätieteet, sosiaalitieteet ja oikeustiede) tarvittavan osaamisen mittaaminen.

Koemme, että näiden alojen yhdistäminen on hyvin hankalaa ja näille yhteisen osion tekeminen kaikille aloille sopivaksi on aika epätodennäköistä.