Sosiaalitieteet, oikeustiede ja viestintä ovat hyvin erilaisia aloja, eivätkä sovi samaan kokeeseen. Opiskelen itse sosiaalitieteitä, eikä voisi kuvitella tekeväni valintakoetta, jossa olisi myös oikeustieteen asioita. Tästä on vaikea saada paketti, joka toimii.

Tämä on liian laaja kokonaisuus. Oikeustiede ja viestintä ovat jo niin kaukana toisistaan oppisisältöinä ja aloina, että on vaikeaa nähdä mitään järkevää pointtia keksiä niitä yhdistäviä tekijöitä yhteiseen osuuteen.

Oikeustieteen pääsykoe tulee säilyttää erillisenä pääsykokeena. Nykyinen oikeustieteen pääsykoe, jossa hakijat perehtyvät ja sisäistävät lyhyessä ajassa suuren määrän oikeustieteellistä materiaalia mittaa erinomaisesti hakijoiden kykyä sisäistää laajoja kokonaisuuksia sekä motivaatiota päästä opiskelemaan oikeustiedettä. Näitä taitoja tarvitaan myös oikeustieteen opinnoissa menestymiseksi. Lisäksi oikeustieteellisen pääsykokeen mitatessa hakijan todellista kiinnostusta alaa kohtaan, lisää pääsykokeiden yhdistäminen riskiä opintojen keskeyttämiselle.

Oikeustiede poikkeaa muista alan normatiivisuuden vuoksi. Oikeustiede ei voi tyytyä vain havainnointiin oikeudellisessa päätöksenteossa. Sen vuoksi oikeustiede ei välttämättä sovellu kovin hyvin samaan valintakokeeseen yhteiskuntatieteiden kanssa.

Jos kullekin tulee oma eriytyvä osuus, niin samassa kokeessa olemisen merkitys ei ole niin suuri.

Oikeustieteen siirtäminen omaksi osiokseen kasvatustieteiden tavoin voisi helpottaa kokeen valmistelua, varsinkin kun kyseessä on hakupaineala.

Oikeustiede ei kuulu nähdäksemme tähän valintakokeeseen, vaan voisi olla omana kokeenaan.

Oikeustieteellisen alan yhteisvalinta: Valintakoe G on mahdollista valintakokeeseen luonnosteltujen alojen kesken (kyllä)
- Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa nähdään, että esitetyssä mallissa oikeustieteet on mukana oikeassa laatikossa (valintakoe G) ja yhteistyö koetaan mahdolliseksi muiden alojen kanssa.
- Oikeustieteellisen alan yhteisvalintaan kuuluu tällä hetkellä Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lapin yliopisto sekä Turun yliopisto, ja yhteisvalinnalla on vahva kokemus oikeustieteiden hakukohteiden yhteistyöstä. Ruotsinkielisten oikeustieteiden hakukohteiden (Helsingin yliopisto ja Åbo Akademi) liittäminen mukaan yhteisvalintaan on käynnissä. Yhteisvalinnassa ei koeta, että yhteistyökyky heikkenisi valintakoeuudistuksen myötä.

Sosiaalityön yhteisvalinta: Valintakoe G on mahdollista valintakokeeseen luonnosteltujen alojen kesken (kyllä)

Juristiliitto katsoo, että oikeustieteen tulisi jatkossakin olla nykyisen mukainen koulutusyksiköiden yhteistyössä tekemä valintakoe. Oikeustieteellä on jossain määrin rajapintoja julkisoikeuden, hallintotieteiden ja yhteiskuntatieteiden osalta, mutta viestintä- ja sosiaalitieteiden kanssa yhdistävien tekijöiden määrä on vähäinen. Huomioida täytyy, että aloilla olennaiset tiedot ja taidot eroavat ja kullakin alalla ovat omat erityisluonteensa ja -tarpeensa. Oikeustieteissä tällaisena korostuvat esimerkiksi oikeudellisten normien tulkinta, yleisten ja erityisten oikeusperiaatteiden ymmärtäminen, oikeudellinen päättely- ja päätöksentekokyky sekä ratkaisukeskeisyys. Oikeustieteissä esimerkiksi korostuvat erilaiset tulkinnan taidot, kun tilastojen sijasta tulkinnan kohteena ovat lainopilliset tekstit.

Lisäksi kun otetaan huomioon oikeustieteen rooli hakupainealana ja nyt käytössä oleva ensikertalaisten kiintiö, ei yhdistäminen muiden valintakokeiden yhteyteen tule lisäämään hakijoiden kiinnostusta muita aloja kohtaan. Niin oikeustieteissä kuin muillakin hakupainealoilla hakijat keskittävät tosiallisesti hakunsa vain niihin kohteisiin, jotka heitä tosiasiallisesti kiinnostaa ja ns. hakupakko täytetään niillä valintakokeilla, joihin heillä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta päästä sisään esim. aikaisempien ainevalintojen vuoksi. Todennäköinen kehityskulku tällaisessa tilanteessa onkin se, että he jättävät hakematta näille aloille, jotta tosiasiallista vaaraa ensikertalaisuuden menettämiseen ei ole.

Helsingin yliopisto katsoo, että ehdotetut alat ovat oikeassa kokeessa.