Det har framställts så att prov I har tre delar: två gemensamma, en sökmålsspecifik. Det har sagts att alla urvalsprov ska vara tvåspråkiga - det har inte framgått men verkar troligt att man fritt väljer om man skriver provet på finska eller svenska. Det är gott och väl i sig, men frågan blir då: Hur tar man hänsyn till de utbildningar där undervisningen ges på svenska? Ett urvalsprov som skrivs på finska är ingen hjälp om det viktigaste att få reda på är om den sökande är kapabel att följa undervisning, läsa kurslitteratur, göra kursarbete på svenska. Det har sagts (på webinarium 21.3) att de tre delarna i urvalsprovet kan viktas olika i poängräkningen. För sökmålet nordiska språk (som andraspråk) skulle man alltså vilja tänka sig en viktning på 20-20-60 %, eller till och med 10-10-80% om man så vill. Då får den del som mest visar kompetensen i svenska störst betydelse. För sökmålet nordiska språk (som modersmål) kan man tänka sig viktningen 30-30-30% - om man förutsätter att modersmålssvenska sökande gör provet på svenska. Att svenskspråkiga medborgare som söker att läsa t.ex. engelska vet att undervisningen pågår på finska kan man anta. Att en finskspråkig medborgare inser att studier i nordiska språk kräver en faktiskt fungerande svenska är inte lika självklart att anta. Problemet ställer sig därför annorlunda för svenskspråkiga universitetsutbildningar i Finland än för utbildningar i de övriga språken (vieras kieli). Man kan också tänka sig en annan lösning på detta problem än en "pieni muutos" i viktningen av provets delar.
Pääsykokeita ei pitäisi yhdistää. Pääsykokeet toimivat nykyisenä mallina hyvänä. Yhdistäminen tuo ainoastaan pakkoa opiskella asioita, mitkä ei liity omaan alaan mitenkään. Esimerkiksi haluaa alalle x, ja opiskeli sitä varten sopivia aineita lukiossa, mutta nytten päästäkseen alalle x tarvitsisikin pääsykokeessa osata myös päästä alalle y, minkä opintoja ei olekaan suorittanut. Tässä tilanteessa ei voisi yhtään mitään.
Hakukohteiden pitää saada valita, millä kielellä yhteinen osio tehdään.
Yhteiskuntatieteissä yhtäältä ja historiassa toisaalta toteutetaan keväällä 2024 valtakunnallista valintakoeyhteistyötä. Historian valtakunnallinen valintakoe 2024 voi hyvinkin osoittautua parhaaksi malliksi kaikille GHI-oppialoille jatkossa; ei sitä kukaan ainakaan a priori voi tietää, että näin ei ole, joten asiaa tulisi tarkastella. Ehdotan, että GHI-oppialoilla järjestetään paitsi kullekin erillinen osio (esseetehtävin), myös konetarkasteinen osio, josta (nk. "yhteisestä") osiosta on yhtä monta versiota kuin haettavaa alaa (kuten historia; samaa alaa opetetaan monessa hakukohteessa, jotka eivät siis järjestäisi erillisiä valintakokeita) ja kukin vastaa siihen versioon jolle alalle ensisijaisesti hakee. Näin "yhteinenkin osio" voi testata asioiden hallintaa (esimerkiksi historian lukion oppimäärän; filosofian lukion oppimäärän jne; muilla kuin lukioaloilla hyvissä ajoin ilmoitettavan pääsykoekirjan hallintaa). Valtakunnallinen yhteistyö tuo kaikki tavoiteltavat hyödyt ilman niitä haittavaikutuksia joita liittyy siihen, että kokeisiin ei voi valmistautua perehtymällä johonkin aineistoon (kuten lukion oppimäärään): on merkittävä vaikutus uusien opiskelijoiden motivaatioon ja keskeyttämistä ehkäisevään ymmärrykseen alaa koskien, että alaan perehdytään etukäteen. Ehdotan siis että GHI - aloilla konetarkasteinenkin osuus jakautuu esimerkiksi viiteen eri versioon. Tämä on teknisesti toteutettavissa, välttää huonoja puolia ja sisältää hyvät puolet - ja tätä testataan käytännössä esimerkiksi historian kevään 2024 valtakunnallisessa yhteisvalinnassa.
Kun yhteistä osiota laaditaan, olisi tärkeää muistaa, että joukossa on myös kasvava joukko hakijoita, joiden äidinkieli ei ole suomi. Ei ainoastaan Suomen kieli ja kulttuuri -opintosuuntaan vaan myös muihin kieliaineisiin. Olisi tärkeää, että esimerkiksi yhteisen osion tehtävänannot olisivat hyvin selkeitä ja yksitulkintaisia. Tehtävänannoissa tulisi välttää vaikeita lauserakenteista kuten partisiippeja ja lauseenvastikkeita sekä idiomaattisia ilmaisuja. Tämä koskee tietysti laajemminkin valintakokeita. Yhteisessä osiossa kielen analysointikykyä mittaavat tehtävät (esim. keksityn kielen analysointi) toimivat hyvin myös ei-äidinkielisille. Sen sijaan hiukan huolestuttava on suunniteltu toinen osio, joka mittaisi kykyä lukea erilaisia tekstilajeja ym. Näitä tekstilajejahan me vasta harjoittelemme opinnoissa. Monella kansainvälisellä hakijalla ei ole käsitystä akateemisista tekstilajeista (tai ne vähintäänkin eroavat suomalaisesta tekstitraditiosta). Tekstit ja tehtävät tulisi harkita hyvin tarkasti ja jonkun S2-ammattilaisen olisi syytä olla aina mukana laatimassa tehtäviä. Tai ainakin ne olisi hyvä luetuttaa jollakulla S2-opettajalla ennen kokeen lopullisen version tekoa. Toki yleisen osion merkitsevyyttä voi sitten prosenteilla vähentää. Olen myös sitä mieltä, että jokin ennakkoon luettava materiaali tätä osiota varten helpottaisi ei-äidinkielisiä. Heille lukeminen kuitenkin on hitaampaa.
Ehdotamme, että kokeen nimi on kuvaavampi, esimerkiksi Kielten ja kirjallisuuden koe (ei valintakoe I). Yhteisen osion tehtävät on laadittava huolellisesti ja siten, ettei kummastakaan yhteisen osion osasta tule liian vaikea ja hakijoita karkottava. Huolellinen valmistelu vaatii riittävästi aikaa. Uuden koekokonaisuuden käyttöönoton aikataulu on liian kireä, jos kokeet otetaan käyttöön jo keväällä 2025. Uudet kokeet voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan keväällä 2026.
Nykyaikataululla vajaan vuoden aikana pitäisi muodostaa valintakokeiden laatijaryhmät, laatia täysin uudenlaiset ja osittain konekorjattaviin tehtäviin perustuvat kokeet, ottaa käyttöön digitaalinen koealusta ja tiedottaa hakijoille uudenlaisesta valintakokeesta. Ehdotamme, että uudistusta lykätään vähintään vuodella.
Yhteisen osion teemat ovat varmasti taitoja, joita tulee mitata kaikilla aloilla.
Den gemensamma provdelen ska tas fram parallellt på svenska och finska av L1-talare, så att uppgiftstyperna, svarsalternativen, de språkliga exemplen och materialen fungerar på båda språken. Provet kan inte översättas utan textexemplen för läsförståelsen/texttolkningen ska vara sådana, att de finns i både finsk och svensk språkversion.
Vi ska inte förvänta oss att alla sökande kan finska, svenska eller engelska och vi ska inte förvänta oss att alla sökande är bekanta med den finländska kontexten. Provet måste fungera också för sökande med en annan kulturell och språklig härkomst än finländsk.
Det är viktigt att urvalsprovet ses som en alternativ väg till universitetsstudier och det ska inte basera sig på och motsvara de finländska gymnasiekurserna och nuvarande finländska studentproven, utan utvärdera sökandes faktiska kunskaper, färdigheter och intresse för ämnet.
Att ge en del av provmaterialen på förhand kan minska sökandes stress i provsituationen.
Det ska vara möjligt att vikta den gemensamma delen mindre och den sökmålsspecifika delen (eriytyvä osio) mer, eftersom språkfärdigheten i ämnet man vill studera är ett mycket viktigt urvalskriterium för språkstudier.
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta: Vähintään neljän tunnin koeaika. Lyhyen
ennakkoaineiston tarve: säästää koeaikaa, kun materiaalia ennalta, hakijalla jonkinlainen
mahdollisuus valmistautua kokeeseen.
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta: Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelman kannanotto
valintakoeuudistukseen: Yhteisen osion tehtävät on laadittava huolellisesti ja siten, ettei
kummastakaan yhteisen osion osasta tule liian vaikea ja hakijoita karkottava. Huolellinen valmistelu vaatii riittävästi aikaa. Uuden koekokonaisuuden käyttöönoton aikataulu on liian kireä, jos kokeet otetaan käyttöön jo keväällä 2025. Uudet kokeet voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan keväällä 2026.
Nykyaikataululla vajaan vuoden aikana pitäisi muodostaa valintakokeiden laatijaryhmät, laatia täysin uudenlaiset ja osittain konekorjattaviin tehtäviin perustuvat kokeet, ottaa käyttöön digitaalinen koealusta ja tiedottaa hakijoille uudenlaisesta valintakokeesta. Ehdotamme, että uudistusta lykätään vähintään vuodella.
Tampereen ylioppilaskunta: Yhteisen osion teemat ovat varmasti taitoja, joita tulee mitata kaikissa kielissä.
Valintakokeen I osalta esitettiin toive hidastaa käyttöönottoa vuoteen 2026
Yhteinen osio hyvä sellaisena kuin sitä on mietitty, sis. kielitietoisuutta, monilukutaitoa. Pohdittava, millä kielillä yhteinen osio on mahdollista suorittaa ja vaikuttaako oikeakielisyys sen arviointiin.