För den språkspecifika delen gäller samma kommentar som den nyss efterfrågade. När utbildningen försiggår på svenska är den del av urvalsprovet som faktiskt görs på svenska den enda som har verkligt värde som urvalsverktyg. Delar som testar allmän textanalys, motivation eller akademiska färdigheter är givetvis relevanta som mätare, men om språkförmågan saknas förlorar de all relevans.

Osa joutuu vastaamaan useaan eriytyvään osioon, joten mahdollisimman pitkä koe on tarpeen.

Eriytyvässä osassa on oltava mahdollisuus esseevastauksiin. Kirjoitustaito ja asioiden jäsentämisen taito ovat ensisijaisia taitoja yliopisto-opiskelijalle, ja näitä taitoja on testattava valintakokeessa! Emme halua yliopistoissa ryhtyä opettamaan kirjoitustaitoa heille, jotka ovat hoksaavaisia ja saattavat menestyä monivalintakokeessa, mutta sitten asioiden esittämisen kirjallinen taito onkin jotain toista. Hankkeen esittämä tutkimus monivalintatehtävien ja esseetehtävien suhteesta on liian yksipuolinen perustelu sille, että monivalintatehtävissä pärjäävät ne, jotka pärjäävät myös esseetehtävissä. Esimerkiksi oikeustieteen ja kirjallisuutieteen valintakoekysymykset ovat siinä määrin erilaisia, että tämä vertailu tuntuu perustelemattomalta.
Todistusvalinnassa sisään tulevat opiskelijat on testattu kirjoitus- ja lukutaidossa ylioppilaskokeen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeessa, ja näitä tehtäviä lukevat lukuisat sensorit. Miksi yliopistoissa ei voi käyttää samankaltaista menetelmää esseetehtävien osalta, vaan vaaditaan konetarkistettavia kokeita?

Yhteiskuntatieteissä yhtäältä ja historiassa toisaalta toteutetaan keväällä 2024 valtakunnallista valintakoeyhteistyötä. Historian valtakunnallinen valintakoe 2024 voi hyvinkin osoittautua parhaaksi malliksi kaikille GHI-oppialoille jatkossa; ei sitä kukaan ainakaan a priori voi tietää, että näin ei ole, joten asiaa tulisi tarkastella. Ehdotan, että GHI-oppialoilla järjestetään paitsi konetarkasteinen osio, myös kullekin erillinen osio (esseetehtävin). Tästä osiosta on yhtä monta versiota kuin haettavaa alaa (kuten historia; samaa alaa opetetaan monessa hakukohteessa, jotka eivät siis järjestäisi erillisiä valintakokeita) ja kukin vastaa siihen versioon jolle alalle ensisijaisesti hakee; ja jos hakee useammalle GHI-alalle saa lisäaikaa vastatakseen useampaan. Näin voidaan testata asioiden hallintaa (esimerkiksi historian lukion oppimäärän; filosofian lukion oppimäärän jne; muilla kuin lukioaloilla hyvissä ajoin ilmoitettavan pääsykoekirjan hallintaa). Valtakunnallinen yhteistyö tuo kaikki tavoiteltavat hyödyt ilman niitä haittavaikutuksia joita liittyy siihen, että kokeisiin ei voi valmistautua perehtymällä johonkin aineistoon (kuten lukion oppimäärään): on merkittävä vaikutus uusien opiskelijoiden motivaatioon ja keskeyttämistä ehkäisevään ymmärrykseen alaa koskien, että alaan perehdytään etukäteen. Ehdotan siis että GHI - aloilla konetarkasteisen osion lisäksi esseeosuus, jonka laatimisen ja tarkastamisen toteutukseen voidaan käyttää esimerkiksi historian kevään 2024 valintakoeyhteistyön toimiviksi osoittautuvia käytäntöjä ja huonoja puolia parantaen. Näin koe jakautuu esimerkiksi viiteen eri versioon. Tämä on teknisesti toteutettavissa, välttää huonoja puolia ja sisältää hyvät puolet - ja tätä testataan käytännössä esimerkiksi historian kevään 2024 valtakunnallisessa yhteisvalinnassa.

Yksi tärkeimpiä asioita opinnoissamme on kirjoitustaito. Meillä ei ole aikaa opinnoissa opettaa peruskirjoitustaitoa vaan keskitymme akateemisten tekstien tuottamisen harjoitteluun. Sellaisissa opintosuunnissa, joissa ei ole kovin paljon hakijoita (esimerkiksi juuri Suomen kieli ja kulttuuri), pitäisi ehdottomasti olla kirjoitelman kirjoittaminen yhtenä tehtävänä.

Kirjallisuustieteellä tulee säilyä eriytyvä oppialakohtainen osio (kuten nykyluonnoksessa) ja mahdollisuus tulkinta- ja analyysitaitojen sekä luku- ja kirjoitustaidon mittaamiseen. Kirjallisuuden tulkintataito on välttämätön lähtötaito kirjallisuustieteen opiskelijalle. Humanististen alojen erityspiirteet tulee ottaa huomioon valintakoeuudistuksessa. Useimmat humanistis-yhteiskuntatieteelliset alat eivät voi valita opiskelijoita pelkkien konekorjattavien tehtävien perusteella. Erityisesti tulkintatieteet (kirjallisuustiede, filosofia, historia, taiteidentutkimus) tarvitsevat eriytyviä osioita ja esseemuotoisia tehtäviä. Ennakkomateriaalin edellyttämiselle ja esseevastauksille ei pidä rakentaa esteitä.

Kielten ja kirjallisuuden kokeen pituuden pitää olla riittävä (ainakin 4 tuntia), jotta hakijat voivat tehdä haluamansa koeosiot ja hakea useammalle alalle samalla kokeella. Yhteisen osuuden pituus voisi olla 1 tunti. Kokeet tulee aikatauluttaa niin, että yhtenä päivänä on vain yksi koe. Kahden kokeen tekeminen samana päivänä on hakijalle kohtuuttoman raskasta.

Teksintuottotaidot nähdään näissäkin aloissa edelleen tärkeinä osa-alueina yliopistossa pärjäämiseen.

Eriytyvien osioiden osalta huoleksi aiheutuu valintakokeeseen käytettävä aika ja miten hakija ehtii suorittamaan kaikki osiot. Jos hakija on esimerkiksi halukas suorittamaan useamman kielen kokeen, pystyykö hän panostamaan kaikkiin tasapuolisesti.

De sökmålsspecifika delarna av urvalsprovet ska vara möjliga att vikta mer än de gemensamma delarna.
I mindre sökmål måste det vara möjligt att ha produktionsuppgifter som bedöms manuellt, t.ex. en essä. Det går utmärkt att bedöma essäer relativt objektivt med hjälp av en bedömningsmatris (jfr studentexamen).
Förhandsmaterial är viktigt. Några alternativ till texterna som ska analyseras eller användas som underlag för en essä kan ges på förhand för det mäter den sökandes motivation om hen läser dem och det kan minska stressen i provsituationen.
Urvalsprovet till sökmålet nordiska språk (svenska som det andra inhemska språket) ska vara helt på svenska, dvs. även anvisningstexterna ska vara på svenska.
Urvalsprovet till sökmålet nordiska språk och nordisk litteratur (svenska som modersmål) behöver testa både språkvetenskaplig och litteraturvetenskaplig kunskap. I detta prov behöver vi också kunna testa de sökandes förmåga att skriva text på svenska

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta: Kirjallisuustieteellä tulee säilyä eriytyvä oppialakohtainen osio
(kuten nykyluonnoksessa) ja mahdollisuus tulkinta- ja analyysitaitojen sekä luku- ja kirjoitustaidon mittaamiseen. Kirjallisuuden tulkintataito on välttämätön lähtötaito kirjallisuustieteen opiskelijalle.
Humanististen alojen erityspiirteet tulee ottaa huomioon valintakoeuudistuksessa. Useimmat
humanistis-yhteiskuntatieteelliset alat eivät voi valita opiskelijoita pelkkien konekorjattavien
tehtävien perusteella. Erityisesti tulkintatieteet (kirjallisuustiede, filosofia, historia,
taiteidentutkimus) tarvitsevat eriytyviä osioita ja esseemuotoisia tehtäviä. Ennakkomateriaalin
edellyttämiselle ja esseevastauksille ei pidä rakentaa esteitä. Kielten ja kirjallisuuden kokeen
pituuden pitää olla riittävä (ainakin 4 tuntia), jotta hakijat voivat tehdä haluamansa koeosiot ja hakea useammalle alalle samalla kokeella. Yhteisen osuuden pituus voisi olla 1 tunti. Kokeet tulee aikatauluttaa niin, että yhtenä päivänä on vain yksi koe. Kahden kokeen tekeminen samana päivänä on hakijalle kohtuuttoman raskasta
Tampereen ylioppilaskunta: Eriytyvien osioiden osalta huoleksi aiheutuu valintakokeeseen käytettävä aika ja miten hakija ehtii suorittamaan kaikki osiot. Jos hakija on esimerkiksi halukas suorittamaan useamman kielen kokeen, pystyykö hän panostamaan kaikki tasapuolisesti