Korjaus-muutostöiden Energiatehokkuuden selvitykset ja toimenpide-ehdotukset perusparannuksiin pohjaksi, E- lukulasklemat

Uudisrakennusten energiaselvitys on vuosien aikana saanut paljon kritiikkiä siitä, että toteutuneet kulutukset eivät kohtaa energiaselvityksen kulutusten kanssa likimainkaan. Tehdyissä vertailuissa ja mittauksissa kaukolämmön kulutus uudessa
asuinkerrostalossa voi olla 200% suurempi kuin energiaselvityksen tulos. Toki tiedämme, että energiaselvityksen tarkoitus on ohjata rakentamista ja tehdä rakennuksista vertailukelpoisia keskenään. Nyt kun vakioitu käyttö asetetaan tarkastelun alle, voisi olla hyvä tarkastella kriittisesti vakioidun käytön ja todellisten kulutusten kohtaavuutta lähemmäs toisiaan, vaikka vertailukelpoisuuden säilyttäminen on edelleen tärkein asia.

Toisena tärkeänä asiana pidän sisäolosuhteiden huomiointia, päivänvalon riittävyyttä ja ilmastonmuutokseen varautumista sisälämpötilojen osalta

Tämä on täyttä PASKAA !

Painopisteenä tulisi olla passiiviset keinot ja helppohoitoinen tekniikka ja niihin kannustaminen estämään ylilämpenemistä ja vähentämään lämmitystarvetta, jotta talotekniikan rooli ei kasva liian suureksi. Jo nykyisin talotekniikan korkea hinta sekä huollon, ohjauksen ja säädön osaamisvaje ja osaajapula hidastavat kehitystä, jolloin energiatehokkuus isossa määrin tekniikan varassa ei ole paras, nopein eikä ympäristöystävällisin keino. Myös järjestelmien ylläpidon hinta tulee merkittävään rooliin pienemmissä yksiköissä ja kauempana suurista kaupungeista ja lisää tarvetta erilaisiin avustuksiin. Laitevalmistuksen hiilijalanjälki tulee myös ottaa huomioon.

E-lukuvaatimukset niin uudis- kuin korjausrakentamiseen, korjaamisessa velvoittavat kynnysarvot kiinnittävät varmasti paljon huomiota. Kustannusoptimaaliset korjaustavat eri käyttötarkoitusluokkiin toimivat esimerkkeinä, niitä kaivataan. Energiatodistukset menevät uusiksi, miten kokonaisuus hoidetaan?

Ei tarpeettomia remontteja ja uusia kustannuksia nostavia raportointeja.

Rakennus itsessään ei tuota päästöjä, mutta sen ylläpitoon tarvittava energia kylläkin. Jos meillä on päästötöntä energiaa, niin meillä on päästöttömiä rakennuksia.
Sähköautojen latausta ei tulisi vaatia asuinrakennuksilta, ne ovat liikenteen haasteista ja päästöjä, eivätkä kuulu millään tavalla asuinrakennuksille.
Lisääntyvät vaatimukset rakennusten automaatiolle monimutkaistavat järjestelmiä ja varsinkin lisäävät niiden huollon ja seurannan tarvetta. Tämä lisää elinkaari kustannuksia ja aina kun käytetään rahaa, syntyy päästöjä.
Vaikka kuinka hyvän rakennuksen tekee, niin käyttäjä kuitenkin lopulta tekee päätökset ja vaikuttaa omalla toiminnallaan ja valinnoillaan rakennuksen toimintaan ja tähän ei voida vaikuttaa.

Energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet eivät saa heikentää sisäympäristön laatua ja asumisterveyttä. Tämä tulee huomioida jo energiatehokkuutta parantavin toimenpiteiden suunnittelussa.
Energiatehokkuutta parantavissa toimenpiteissä on tärkeää huomioida tekninen apu ja rahoitustoimenpiteet heikossa asemassa oleville kotitalouksille.

- kansallinen tuki remonttien tekemiselle määriteltävä ja mekanismin on oltava helppo ja kohdistuvan laajasti kansalaisiin jotta vaikutukset ovat riittäviä
- ehdotamme kotitalousvähennys mekanismiin omaa laajennuserää joka kohdistuisi kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen (vrt. Ruotsin malli Grön Teknik erä)
- tukimekanismien oltava tekniikkaneutraaleja (mm. myös lisäeristäminen, ikkunoiden ja ovien uusiminen ja muut energiatehokkuutta parantavat remontit oltava mukana, ei vain lämmönlähteen uudistaminen ja muuttaminen)
- rakennettavat tukimekanismit tulisi kohdistaa riittävällä suuruudella ja riittävän pitkälle aikajaksolle, jotta kuluttajat voivat suunnitella omat remonttinsa järkevästi ja oikea-aikaisesti
- sähköautojen latausinfraan kohdistuvat vaatimukset kiinteistöille tulisi kohdistaa järkevästi ja kohdistua käytön mukaan (ei turhia investointeja kiinteistöille)

Direktiivi lisää kiinteistönomistajille pakollisia tarkastuksia, jotka lisäävät vuosittaisia kustannuksia. Tämä nostaa erityisesti pienten asunto-osakeyhtiöiden asumiskustannuksia, koska tarkastusmaksut eivät jakaannu isolle määrälle osakkaita. Vaikka direktiivissä on monessa artiklassa kehotettu huomioimaan vähävaraisten ihmisten asumiskustannukset, tulle koko energiadirektiivi eniten vaikuttamaan tavallisten, keskituloisten ihmisten asumiskuluihin. Asumiskulut tulevat nielemään entistä isomman siivun tuloista. On lapsellista olettaa, että energiansäästö tulisi kattamaan energiatehokkuuden parantamisen tuomat lisäkulut.