2. MONIVUOTISET YLEISAVUSTUKSET TUKEVAT JÄRJESTÖJEN VAIKUTTAVUUTTA – EDELLYTTÄVÄT RINNALLE LÄPINÄKYVÄT JA JOUSTAVAT RAKENTEET
Kannatamme raportissa esitettyä ehdotusta, jonka mukaan valtionapuviranomaiset kokeilevat kahden–kolmen vuoden mittaisten yleisavustusten myöntämistä järjestöille. Lisäksi esitämme, että kokeiluja laajennetaan myös neljän vuoden rahoituskausiin, erityisesti vakiintuneille ja vaikuttavuutensa osoittaneille toimijoille. Tämä vastaa järjestökentän pitkäaikaista toivetta ennakoitavammasta, vakaammasta ja vaikuttavammasta rahoituksesta. Monivuoriset yleisavustukset on paljon hyötyä :
• Ennakoitavuus ja suunnittelu
Monivuotinen rahoitus tukee järjestöjen strategista kehittämistä, pitkäjänteistä toiminnan suunnittelua ja yhteisöllisyyden
vahvistamista.
• Hallinnollisen työn väheneminen
Vuosittaisen hakemisen sijaan monivuotinen tuki vähentää hallinnollista kuormitusta sekä järjestöissä että viranomaisilla.
• Toiminnan vakaus ja jatkuvuus
Erityisesti pienille ja keskisuurille järjestöille monivuotinen avustus mahdollistaa henkilöstön palkkauksen ja toiminnan
pitkäkestoisuuden.
• Neljän vuoden rahoituskausi
Nelivuotinen tuki tarjoaa mahdollisuuden kehittää ja arvioida pitkäkestoisia, vaikuttavia toimintamalleja. Se soveltuu erityisesti
vakiintuneille toimijoille, jotka voivat osoittaa tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Väliarviointi (esim. kahden vuoden kohdalla) tukisi
vastuullista seurantaa.
Riskit ja huomioitavat asiat:
• Läpinäkyvyyden ja arvioitavuuden varmistaminen
Pitkän rahoituskauden tulee perustua tavoitteelliseen vaikuttavuuden seurantaan. Tarvitaan selkeät, realistiset arviointimallit.
• Rahoituksen lukkiutuminen
Rahoituksen monivuotisuus ei saa estää uusien tai innovatiivisten toimijoiden pääsyä mukaan. Osa rahoituksesta tulee jatkossakin varata vuosittain avoimeen hakuun. Ehdotamme myös lyhytaikaisen, esimerkiksi 6 kuukauden mittaisen, kokeiluluonteisen rahoitusmallin käyttöönottoa. Tällainen malli mahdollistaisi nopean reagoinnin äkillisiin kriiseihin tai muihin sosiaalisiin haasteisiin, kuten yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen tai syrjäytymiskehitykseen. Hyvä esimerkki tästä on STEAn COVID-19-pandemian aikana toteuttama erillisavustus poikkeusoloihin vastaamiseksi.
Monivuotiset, myös nelivuotiset, yleisavustukset ovat järjestökentälle tärkeä uudistus, joka mahdollistaa vaikuttavamman, pitkäjänteisemmän ja hallinnollisesti kevyemmän toiminnan. Uudistuksen onnistuminen edellyttää avoimuuden, arvioitavuuden ja joustavuuden varmistamista – jotta sekä vakiintuneet että uudet toimijat voivat toimia yhdenvertaisilla edellytyksillä ja tukea yhteiskuntaa monimuotoisesti.
Kannatamme kaksi- ja kolmivuotisia yleisavustuksia. Vuoden -24 leikkausten vaikutukset kulttuurijärjestöihin olivat Jyväskylän yliopiston selvityksen mukaan mm se, että se oli pois kehittämisestä ja kansainvälisyydestä. Vuoden -25 suurten leikkausten vaikutuksia emme edes tiedä. Kuitenkin kehittäminen ja kansainvälisyys olisi perusteltua kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanon kannalta. Jonkinlainen näkymä pitäisi nyt kulttuurijärjestöille antaa, että minkälaista työtä on mahdollista sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi kulttuurijärjestöissä tehdä.
Nuorisoala ry kannattaa monivuotisiin yleisavustuksiin siirtymistä ja kannustaa valtionapuviranomaisia kiirehtimään tällaista kehittämistyötä. Emme kannata erillisiä kokeiluita monivuotisiin yleisavustuksiin liittyen, sillä yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta on varsin kyseenalaista, mikäli yksi valtionapuviranomainen myöntää erimittaisia yleisavustuksia eri kohderyhmille. Esimerkiksi kokeilu liikunnan yleisavustusten monivuotisuudesta asettaa liikunta- ja nuorisojärjestöt keskenään epätasa-arvoiseen asemaan yksittäisessä valtionapuviranomaisessa.
Tällä hetkellä yleisavustusten vuosittainen hakeminen jatkuvaan toimintaan aiheuttaa nuorisoalan järjestöissä epävarmuutta sekä lisää hallinnollista työtä. Valtion nuorisoneuvoston tilaama ja Owal Groupin toteuttama opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisovastuualuetta koskevan valtionavustusprosessin arvioinnin raportissa (22.1.2019) todettiin, että (yleis)avustuksen epävarmuus vuosittaisten myöntöpäätösten takia heijastuu toimintaan ja muun muassa avainhenkilöstön palkkaukseen.
Avustusten yksivuotisuus on erityisen ongelmallista nuorisoalan järjestöjen kohdalla, sillä opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisovastuualueella ei ole käytössä useampivuotista ohjeellista avustussuunnitelmaa, joten nuorisoalan järjestöillä ei ole mahdollisuutta ennakoida yleisavustustensa kehittymistä. Siirtyminen monivuotisiin avustuksiin lisäisi nuorisoalan järjestöissä toiminnan ennakoitavuutta, jatkuvuutta ja strategisuutta. ja sitä kautta laatua ja vaikuttavuutta.
SOSTE tukee sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnan linjausta siitä, että myös yleisavustuksia ja kohdennettuja yleisavustuksia haettaisiin jatkossa kolmen vuoden välein, joka parantaisi ennustettavuutta sekä vähentäisi olennaisesti hallinnollista työtä. Vakiintuneen käytännön mukaisesti viranomainen antaisi kuluvan vuoden avustuspäätöksen lisäksi ohjeellisen avustussuunnitelman seuraavalle kahdelle vuodelle. Kolmen vuoden välein viranomainen arvioisi avustamisen tarpeellisuutta ja tasoa kunkin avustuskohteen osalta seuraavalle kolmen vuoden jaksolle. Toiminnan ennustettavuuden näkökulmasta lähtökohta tulisi olla, ettei ohjeellisesta avustussuunnitelmasta poiketa tänä aikana ilman erityisen painavaa syytä.
Monivuotiset yleisavustukset ovat tärkeä uudistus, joka mahdollistaa vaikuttavamman, pitkäjänteisemmän ja hallinnollisesti kevyemmän toiminnan. Yleisavustuksia ja kohdennettuja yleisavustuksia hakeminen kolmen vuoden välein parantaisi ennustettavuutta sekä vähentäisi olennaisesti hallinnollista työtä. Vakiintuneen käytännön mukaisesti viranomainen antaisi kuluvan vuoden avustuspäätöksen lisäksi ohjeellisen avustussuunnitelman seuraavalle kahdelle vuodelle. Kolmen vuoden välein viranomainen arvioisi avustamisen tarpeellisuutta ja tasoa kunkin avustuskohteen osalta seuraavalle kolmen vuoden jaksolle. Toiminnan ennustettavuuden näkökulmasta lähtökohta tulisi olla, ettei ohjeellisesta avustussuunnitelmasta poiketa tänä aikana ilman erityisen painavaa syytä.
Monivuotiset yleisavustukset helpottavat osaltaan toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua ja resursointia. Jokavuotinen yleisavustuksen hakeminen ja raportointi myös kuormittaa pieniä järjestöjä ja lisää hallinnollista taakkaa. Monivuotista yleisavustusta saaville järjestöillä tulisi kuitenkin tarjota mahdollisuus myös hakea lisäavustusta kesken avustuskauden, jos toiminnan laajuudessa tapahtuu merkittäviä muutoksia esim. toimialan tilanteen muutoksen myötä.
Kannatan. On sekä virkahenkilöstön että hakijaorganisaatioiden työn järkeistämistä että on mahdollista myöntää eduskuntaehdolla monivuotisia avustuksia. Se mahdollistaa laadukkaamman ja pitkäjänteisemmän työn sekä muun rahoituksen hankkimisen. Nyt moni organisaatio joutuu odottelemaan tietoa saman vuoden avustuksista pitkälle vuonna kun on käyttövuosi.
On kannatettavaa , että yleisavustukset myönnetään järjestöille useammakais vuodeksi. Se säästää hallinnollista taakaa ja edesauttaa osaltaan yhdistyksille edellytyksiä harjoittaa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa. .
Näkövammaisten liitto pitää hyvänä sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnan linjausta siitä, että yleisavustuksia ja kohdennettuja yleisavustuksia haettaisiin jatkossa kolmen vuoden välein. Muutos vähentäisi järjestöjen hallinnollista työtä ja lisäisi järjestöjen toimintaan ennustettavuutta. Tarkoituksenmukaista olisi, että kuluvan vuoden avustuspäätöksen ohella annettaisiin ohjeellinen avustussuunnitelma seuraaville kahdelle vuodelle. Kolmen vuoden jaksoissa periaatteena tulisi olla, ettei annetusta ohjeellisesta avustussuunnitelmasta poiketa kuin erittäin painavasta syystä. Mikäli järjestön toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia kolmen vuoden ajanjakson aikana, tulisi järjestöllä olla mahdollisuus hakea lisäavustusta.
Pelastakaa Lapset tukee sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnan linjausta siitä, että yleisavustuksia ja kohdennettuja yleisavustuksia haettaisiin jatkossa kolmen vuoden välein. Siirtyminen monivuotisiin avustuksiin lisäisi järjestöissä toiminnan ennakoitavuutta, jatkuvuutta ja strategisuutta, ja sitä kautta laatua ja vaikuttavuutta. UM:n ohjelmatuki kehitysyhteistyöjärjestöille on jo useiden vuosien ajan ollut 3-4 vuodelle kerrallaan, mikä on vahvistanut toiminnan ohjelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Lähtökohta monivuotisissa yleisavustuksissa tulee olla, ettei ohjeellisesta avustussuunnitelmasta poiketa ilman erityisen painavaa syytä.