EU-HANKKEIDEN OSARAHOITUS ON TÄRKEÄ, MUTTA EDELLYTTÄÄ RAKENTEELLISIA HELPOTUKSIA – ERITYISESTI ESR-HANKKEISSA JA ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN NÄKÖKULMASTA

Kannatamme jaoston ehdotusta siitä, että valtionapuviranomaiset osarahoittavat järjestöjen EU-hankkeita nykyistä laajemmin vuodesta 2026 alkaen. Tämä vahvistaa kansalaisyhteiskunnan osallistumista EU-rahoitteiseen kehittämistyöhön. Samalla korostamme, että ilman rakenteellisia muutoksia monet järjestöt, erityisesti pienet ja alueelliset toimijat, jäävät rahoituksen ulkopuolelle. Keskeiset haasteet:
• Monimutkaiset hallinnolliset vaatimukset
EU- ja erityisesti ESR-hankkeiden hallinnointi on raskasta pienille toimijoille. Lainsäädännön ja raportoinnin monimutkaisuus vaatii
resursseja, joita kaikilla ei ole.
• Pitkät maksatusten viiveet
Hitaat maksatuspäätökset aiheuttavat kassavirtaongelmia, jotka voivat estää osallistumisen kokonaan, vaikka sisältö ja osaaminen
olisi kunnossa.
• Omarahoitusosuuden vaatimus estää osallistumista
Useilla järjestöillä ei ole taloudellista mahdollisuutta kattaa vaadittavaa omarahoitusosuutta. Tämä rajoittaa erityisesti alueellisen
kehittämistyön toteutumista.
Lisähuomio: Omarahoitusosuuden poistaminen alueilla
Esitämme, että harkitaan mahdollisuutta poistaa järjestöiltä omarahoitusosuus tietyillä alueilla tai erityistilanteissa.
Omarahoitusvaatimus estää rahoituksen hyödyntämistä paikallisiin kehittämistarpeisiin, vaikka tarve ja potentiaali olisivat selvästi
olemassa. Tämä on erityisen tärkeää niillä alueilla, joilla järjestökenttä on heikommin resursoitu mutta toiminnallisesti merkittävä.
Ehdotuksemme:
• Laaditaan selkeät valtakunnalliset linjaukset EU-hankkeiden valtion osarahoituksesta.
• Kehitetään joustavia malleja, joissa osarahoitus voidaan myöntää ennakkoon tai vaiheittain.
• Mahdollistetaan omarahoitusosuuden poistaminen alueilla, joilla se estää kehittämistyön toteutumista.

EU-rahoituksen mahdollisuudet ovat merkittäviä, mutta niiden hyödyntäminen järjestöissä edellyttää konkreettisia rakenteellisia tukitoimia. Ilman hallinnollisten esteiden purkamista ja joustavampaa rahoitusmallia EU-hankkeista tulee helposti vain suurten toimijoiden kenttä. Tasa-arvoisen osallistumisen ja alueellisen kehittämisen näkökulmasta osarahoitusmallien selkeyttäminen ja omarahoitusosuuden poistaminen tietyissä tapauksissa on välttämätöntä.

Kannatamme osarahoituksen saamista EU-hankkeisiin. Suomalaiset kulttuurialan toimijat ovat pääsääntöisesti niin pieniä, että EU-rahoitusta on ollut vaikea saada ja kulttuurialalle suunnattujen hakujen rahat päätyvät isoille ammattikorkeakoulujen kaltaisille hanketoimijoille. Se pitää kulttuurialan kiinni pienuuden ekonomiassa. Varsinkaan tässä tilanteessa kulttuurijärjestöt eivät pysty EU-hankkeita tekemään, koska monet toimijat nyt lomauttavat pientä henkilökuntaansa akuutissa kassakriisissä.

Nuorisoala ry yhtyy jaoston näkemykseen, jonka mukaan valtionavustusten myöntäminen EU-hankkeiden osarahoittamiseksi voi lisätä
Suomen EU-saantoa ja kannustaa yhä useampaa järjestöä hakemaan hankerahoitusta Euroopan unionin varoista joko yksin tai yhdessä muiden kumppaneiden kanssa. Nuorisoala ry kuitenkin painottaa, että toteutuakseen tämä tavoite tarvitsee ennen kaikkea uusia avustusmäärärahoja kanavoitavaksi nimenomaan EU-hankkeiden osarahoittamiseen - jatkuvan toiminnan avustusmäärärahojen sitominen EU-hankkeiden osarahoittamiseksi tosiasiallisesti saattaisi kaventaa avustuksen saajien omaa harkintavaltaa.

Nuorisoala ry yhtyy jaoston arvioon, että järjestöt eivät tällä hetkellä hae tai hyödynnä EU:n rahoitusmahdollisuuksia niin paljon kuin mahdollista. Jaosto on ansiokkaasti tunnistanut, että sitä ei pelkästään selitä hankkeissa vaadittavan omarahoituksen puute vaan myös järjestöjen puutteelliset haku- ja hallinnointivalmiudet, jotka heikentävät järjestöjen hankehakemusten laatua. EU-rahoituksen hyödyntämisen kasvattaminen tarvitsee valtionhallinnolta tuekseen siis myös muitakin toimenpiteitä kuin yksinomaan vain rahoitusta hankkeiden osa- tai vastinrahoituksen kattamiseksi.

SOSTEn mielestä tämä on tärkeää, jos halutaan kanavoida enemmän EU-rahoitusta järjestöille Suomeen. Suurin haaste EU-rahoituksen osalta on kuitenkin se, että uusien toimijoiden mukaan pääsy rahoituksiin on edelleen hankalaa. Hankerahan saajat ovat hyvin vakiintuneita ja näillä toimijoilla on yleensä vankka kokemus EU-rahoitushankkeiden hallinnoinnista ja käytöstä. Tähän viitataan myös raporttiluonnoksessa ehdotuksen arvioinnissa. EU-hankkeet ovat yleensä hyvin raskaita hallinnollisesti, eivätkä näin ollen vähentäisi järjestöjen hallinnollista taakkaa.

EU-hankkeiden osarahoitusta tulisi olla mahdollista hakea useammin kuin kerran kalenterivuodessa.

-

Hyvä whdotus, mutta sen toimivuuden parantamiseksi, olisi hakuaikoja yhtenäsitettävä ja EU-hankkeiden osalta olisi kehitettävä maksatusjärjestelmiä.

Näkövammaisten liitto toteaa, että uusien toimijoiden pääsy tällaisten hankerahoitusten piiriin on vaikeaa. EU-hankkeiden hallinto on raskas, joten monilla järjestöillä ei ole mahdollisuuksia osallistua näihin hankehakuihin.

Pelastakaa Lapset yhtyy jaoston näkemykseen, jonka mukaan valtionavustusten myöntäminen EU-hankkeiden osarahoittamiseksi voi lisätä Suomen EU-saantoa ja kannustaa yhä useampaa järjestöä hakemaan hankerahoitusta Euroopan unionin varoista. EU-hankkeiden osarahoituksen lisääminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että Suomalaiset järjestöt pystyisivät hakemaan EU-rahoitusta entistä enemmän. EU-hankkeet ovat yleensä hyvin raskaita hallinnollisesti, ja pelkkä hakeminen vaatii erityisosaamista ja resursseja.

Allergia-, iho- ja astmaliitto kannattaa ehdotusta valtionavustusten myöntämisestä järjestöjen EU-hankkeiden osarahoittamiseen. Tämä vahvistaa kansalaisyhteiskunnan osallistumista EU-rahoitteiseen kehittämistyöhön ja voi lisätä Suomen EU-saantoa.
Jotta osarahoitus olisi aidosti saavutettavissa, tarvitaan rakenteellisia helpotuksia. EU-hankkeiden hallinnointi on monimutkaista ja vaatii resursseja, joita kaikilla toimijoilla ei ole. Pitkät maksatusten viiveet ja omarahoitusosuuden vaatimukset estävät monien järjestöjen osallistumisen, erityisesti alueellisessa kehittämistyössä.
Ehdotamme:
- Selkeitä valtakunnallisia linjauksia EU-hankkeiden osarahoituksesta
- Joustavia malleja, joissa osarahoitus voidaan myöntää ennakkoon tai vaiheittain
- Mahdollisuutta poistaa omarahoitusosuus tietyillä alueilla tai erityistilanteissa

EU-rahoituksen hyödyntäminen edellyttää myös hallinnollisten esteiden purkamista ja maksatusjärjestelmien kehittämistä. Ilman näitä toimenpiteitä EU-hankkeet jäävät helposti vain suurten ja vakiintuneiden toimijoiden ulottuville.