Kysely: Kansalaisten tekoälyosaamisen viitekehys

Janne Okkonen

Emmi-Liisa Arnberg

Virpi Loikkanen

Alli H

Kari Kivinen

Anne Tuosa

Mirva Saarinen

Elina Johansson

Jarno Oranen

Anna Rossi ja Tommi Tiittala

Tietojohtamisen verkosto ry.

Keski-Pohjanmaan liitto

Savonlinnan lyseon lukio

Edustan itseäni

Edustan itseäni tässä yhteydessä

Etelä-Karjalan Koulutuskuntayhtymä

Edustan itseäni tässä yhteydessä

Edustan itseäni

Edustan itseäni

Helsingin kaupunki, Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Rakenne on selkeä ja johdonmukainen, mutta pitkiä virkkeitä voisi pilkkoa luettavuuden parantamiseksi. Viitekehys hyödyntää DigComp-mallia, mikä auttaa ymmärrettävyyttä.

Sisällöt ovat selkeitä suhteessa otsikoihin, mutta voisiko lauseita lyhentää ja käyttää enemmän konkretiaa tai listamaista menetelmää?

Puolipisteiden käyttö ikään kuin luettelomerkkeinä ei ole kovin toimivaa. Jos tehdään luettelo, niin jokin vakiintunut luettelomerkkien käyttö olisi selkeämpi ratkaisu. Muutamissa kohdissa esiintyy lauseenvastikkeita, jotka voisi purkaa joko rinnakkaisiksi päälauseiksi tai sivulauseiksi, koska lauseenvastike on aina vaikeampi ymmärtää kuin tavallinen lause.

Aika pitkät kuvailut, saisi selkiyttää vielä.

DigComp 3.0 tulevassa digitaalisessa viitekehyksessä tekoälyosaaminen on olennainen osa digitaalista osaamista. Kehyksessä tekoälyosaaminen joko sisältyy digitaalisiin osaamiskuvauksiin, tai on oma erityinen tekoälyosaamiskuvaus.
Kun poimitaan laajasta ja monipuolisesta kehyksestä pelkästään tekoälyosaamiskuvaukset, niin otos jää jotenkin vaillinaiseksi ja puutteelliseksi.
Olisikin suositeltavaa suomentaa/soveltaa/valita kompetensseja vähän laajemmin.

Taulukko on jostain syystä yritetty ahtaa yhteen sivuun. Siksi se on erittäin vaikealukuinen. Lisäksi osaamiskuvaukset on lisätty perä-perää yhteen pötköön, joka vaikeuttaa hahmottamista. Suosittelen lämpimästi luettavampaa taittoa lopulliseen tuotokseen.

Kaipaisin tiivistämistä. Monimutkaisia lauseita, jotka ehkä saataisiin tiivistettyä lyhyiksi ja ytimekkäiksi - mitä vaaditaan.

Pitkät ja moniosaiset lauseet, jolloin on vaikea hahmottaa pääpointteja nopeasti. Abstrakti kieli, termistö, kuten neutraali teknologia tai heijastaa lähtökohtia voivat olla epäselviä ilman kontekstia. Miten määritellään esim. räikeät manipulaatioyritykset?
Monia käsitteitä yhdessä kohdassa ja ymmärtäminen vaatii jo hyvää taustatietoa tekoälystä ja sen vaikutuksista.
Lukija ei välttämättä hahmota, mitä tämä tarkoittaa käytännössä, konkreettiset esimerkit valaisevat asiaa.

Taulukko on sinänsä selkeä ja järkevän oloinen, mutta jos se on tosi iso ja täynnä tekstiä, sitä on raskas lukea. Jos haluaa nopeasti nähdä “missä itse on menossa” ja “mitä vaaditaan seuraavalle tasolle”, taulukko toimii ihan ok. Arjessa siitä olisi kuitenkin enemmän hyötyä, jos olisi myös joku kevyempi, tiivistetty versio rinnalla.

Taulukko on selkeä ja sitä on helppo lukea.

Taulukko ei vielä ole kovinkaan sujuva, eikä luettava. Tekstikokonaisuudet ovat raskaita ja jäsentelemättömiä, puolipisteiden käyttä ei toimi tässä. Esimerkit käyttötapauksista ja osaamisista avaisivat asiaa kansalaiselle. Liian asiantutijmaista kieltä ja termejä tulisi tässä välttää, koska tekoäly ja sen käsitteet eivät ole vielä tuttuja läheskään kaikille kansalaisille.

Toimiiko taulukko muotona tässä parhaiten, vai voisiko tätä kuvata esimerkiksi sisäkkäsillä ympyröillä/kehillä, jollooin havainnollistuu se että korkeampaan tasoon sisältyvät toki myös jo aiemmat osaamiset.

Tasokuvaukset vastaavat hyvin kunkin tason vaatimuksia perustasolta (ohjeiden seuraaminen) erittäin edistyneeseen tasoon (innovointi ja johtaminen). Mitään keskeistä taitoa ei näytä puuttuvan.

Osaamistasot vastaavat hyvin vaativuutta.

Osaamistasojen vaativuudet ovat osuvia.

Missä on taso 0? Oletan että kansakunnasta osa ei ulotu alimmalle orrelle,

Vaatimustasojen erojen luominen on hankala tehtävä. Siinä on onnistuttu melko hyvin. Perustason osaamiskuvaukset ovat kaikkein tärkeimmät - mitä kansalaisten tulisi osata ja tietää tekoälystä, jotta he tuntisivat sen toiminnan peruskäsitteet ja osaisivat käyttää sitä turvallisesti ja eettisesti ja ymmärtäisivät, miksi generatiivisten tekosovellusten tuotoksiin tulee suhtautua terveen kriittisesti.

Itse myös kaipaan tuota 0 kenttää, koska heitäkin on. Muuten osaamistasot ok.

Vaativuuden porrastus on looginen ja osuva. Jokainen taso lisää selkeästi syvyyttä ja vastuullisuutta. Haasteena on kuitenkin kielen abstraktius ja esimerkkien puute, mikä voi vaikeuttaa ymmärtämistä erityisesti perustasolla ja keskitasolla.

Vastaavat hyvin, paitsi että alimman tason alla voisi olla vielä helpompi taso.

Osaamistasot ovat muuten hyviä, mutta kuten moni maininnut, niin puuttuu se 0 taso, koska on paljon jotka ei yllä tämän hetkiselle alimmalle tasolle.

Osa kansalaisista ei identifioidu vielä edes perustasolle. Tulisiko olla alkuun vielä "nolla-taso"? Jokaisen tulisi kuitenkin omaa kehittymistään pohtiessaan pystyä paikantamaan oma lähtötilanteensa kuvausten avulla.

* "0-taso", aloittelija
* Peruskäyttäjä
* Keskitason käyttäjä
* Edistynyt käyttäjä
* Ammattilais (-asiantuntija tms.) käyttäjä

"Tekoälyn tunteminen ja ymmärtäminen" --> "Tekoälyn tunnistaminen ja toimintaperiaatteiden ymmärtäminen"
Kolmijako itsessään hyvä ja toimiva.

Huomiona edeltävät kommentit puuttuvasta "0-tasosta".

Tekoälyn tunnistaminen (tunteminen) -osuus on sinänsä hyvä ja oikealla tavalla kasvava.
Tekoälyn vaikutusten arvioiminen -osuus sinänsä hyvä.
Tekoälyn käyttäminen ja soveltaminen -osuus. Mitä ovat "ohjeet" joiden mukaan kansalainen käyttää tekoälysovelluksia? Voisi vielä korostaa kykyä valita oikeanlainen tekoälytyöväline kulloiseenkin tehtävään.

Tietosuojan ja -turvan kysymykset tulisi huomioida vielä paremmin ja näkyvämmin.

Kolme tekoälyosaamisen komponenttia kattavat ydintaidot (ymmärtäminen, vaikutusten arviointi, käyttö) kokonaisvaltaisesti. Eettiset ja kestävän kehityksen näkökulmat on integroitu kaikkiin osa-alueisiin, mikä tekee rakenteesta yhtenäisen.

Sisältö on johdonmukaista ja linjassa otsikoiden kanssa.

Sisällöt ovat johdonmukaisesti laadittuja.

Nämä toimivat, jos teksti vielä kirkastuu. Mietin sitä että käytön vaikutus lainmukaisesti toimintaan ja ehkä lakien muutostarpeiden tunnistamiseen voisi nousta vielä esille.

Mielestäni pois jätetyn osa-alueen (eettiset, vastuulliset ja kestävään kehitykseen liittyvät näkökulmat) olisi voinut toteuttaa omana sarakkeenaan, vaikka ymmärräkin ajatuksen soveltaa niitä mahdollisimman moneen kohtaan.

Sisällöt ok

Tekoälyn tunteminen ja ymmärtäminen: Painottuu teoreettiseen tietoon ja käsitteisiin. Osio on tärkeä, mutta ilman käytännön esimerkkejä voi jäädä irralliseksi. Eheys on hyvä, mutta abstrakti kieli voi vaikeuttaa ymmärtämistä.
Tekoälyn vaikutusten arvioiminen: Sisältö laajenee perustasolta virheellisen tiedon tunnistamisesta yhteiskunnallisiin ja eettisiin näkökulmiin. Osio on vahva kokonaisuus, mutta vaatii laajaa yleissivistystä ja kriittistä ajattelua jo varhaisessa vaiheessa.
Tekoälyn käyttäminen ja soveltaminen: Käytännönläheisin sarake. Kehittyy ohjeiden mukaisesta käytöstä innovointiin. Eheys on hyvä, mutta vaatimukset kasvavat nopeasti – erityisesti siirtymä keskitasolta edistyneeseen. Kuitenkin kolme komponenttia muodostavat loogisen kokonaisuuden: tieto → arviointi → soveltaminen. Tasojen sisällöt tukevat toisiaan ja etenevät johdonmukaisesti. Suurin ongelma on, että painotus on epätasainen – ensimmäinen sarake on teoreettinen, kolmas käytännönläheinen, toinen vaatii laajaa yhteiskunnallista ymmärrystä. Ongelmana on, että oppimispolusta tulee liian haastava ilman selkeitä esimerkkejä ja konkreettisia tehtäviä.

Tekoälyosaamisen eri osa-alueet ovat kokonaisuutena ihan järkeviä ja selkeitä: ensin ymmärretään, mitä AI on, sitten osataan arvioida sen vaikutuksia ja lopuksi käytetään sitä oikeasti. Ne muodostavat loogisen ketjun, eikä mikään tunnu “irtopalalta”.
Ainoa miinus on se, että erot tasojen välillä ovat joskus aika isoja — etenkin vaikutusten arvioinnissa. Siellä hypätään aika nopeasti perusymmärryksestä aika vaativaan eettiseen pohdintaan. Mutta muuten kokonaisuus pysyy ehjänä ja etenee luonnollisesti askel askeleelta.

Johdonmukaisia.

Kolme pääotsikkoa kattavat aieen hyvin., tasoista onkin jo kommentoitu ylempänä. Sisällöt eivät ole vielä kielellisesti eheitä ja ovat paikka paikoin vaikeasti ymmärrettäviä etenkin silloin, jos ollaan vasta tutustumassa tekoälyyn ja sen mahdolliseen käyttöön.

Viitekehys on johdonmukainen, mutta termien selkeyttä voi parantaa. Esimerkiksi yksityisyys ja tietoturva voisivat tulla esiin eksplisiittisemmin (nyt implisiittisesti "oikeuksissa"). Joitakin käsitteitä (esim. “yhteisösuhteen muodostuminen”) kannattaa avata.

Tarvitaanko enemmän konkretiaa; esimerkkejä ja käsitteiden avaamista.

Osa ilmauksista ja käsitteistä on melko yleisluontoisia tai sisällöltään epämääräisiä. Tietosuoja voisi olla selkeämmin esillä.

Tekijänoikeudet?

En ota kantaa puutteisiin enkä epäloogisuuksiin. Yritän esittää rakentavia vaihtoehtoisia tai kokonaisuutta täydentäviä osaamiskuvauksia perus- ja keskitasolle:

Perustaso : tunteminen ja ymmärtäminen
Tunnistaa tekoälyn käyttötapoja eri ympäristöissä; (vaihtoehto: tuntee ja ymmärtää tekoälyjärjestelmiin liittyvät peruskäsitteet ja -tekniikat (DigComp 3.0)
(lisäys) Tunnistaa tekoälyn toiminnan ja vaikutuksen eri yhteyksissä (AILITFrame)
ymmärtää tekoälyn voivan vaikuttaa ihmisten toimintaan (Vaihtoehto: ymmärtää tekoälyn voivan vaikuttaa omaan ja muiden ihmisten toimintaan (AILITFrame)

Keskitaso:
ymmärtää ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutuksen peruspiirteet ja tarkastaa aina tekoälytuotosten oikeellisuuden (Human agency lisäys loppuun).

(lisäys: ymmärtää, että tekoäly käsittelee tietoa, muttei ymmärrä sitä (AILITFrame)

(lisäys: erottaa tekoälyjärjestelmien ja muiden hakutyökalujen pääominaisuudet ja toiminnot toisistaan. (DigComp 3.0)

Tekoälyn vaikutusten arvioiminen: Perustaso
( Korvaava ensimmäinen osaamiskuvaus: Tunnistaa väärän tiedon, disinformaation, valeuutisten, syväväärennösten ja vinoumien käsitteet ja esimerkit. ( DigComp 3.0)
TAI
huomioi tekoälyn mahdolliset virhepäätelmät ja vinoumat sekä niiden vaikutukset (OPH:n suositukset)

Keskitaso
Tekee perusteltuja päätelmiä ja arvioita tekoälyn tuotosten luotettavuudesta; (pieni lisäys)

Tekoälyn käyttäminen ja soveltaminen: Perustaso
Käyttää valmiita tekoälysovelluksia vastuullisesti noudattaen annettuja ohjeita. (pieni korjaus)
harkitsee, milloin tekoälyn käyttö on tarkoituksenmukaista ja tunnistaa sovellusten rajoituksia; (alla kaksi korvaavaa ehdotusta)
(vaihtoehto: Arvioi, minkälaisiin tehtäviin tekoälyä on tarkoituksenmukaista käyttää ja millaisiin tehtäviin se ei sovellu (AILitFrame )

(osa 2: Tunnistaa tekoälyn sovellusten mahdollisuuksia ja rajoituksia (AILitFrame)

hakee yhteisöstään tukea tekoälyn soveltamiseen. (vaihtoehto: hakee yhteisöstään tukea ja apua tekoälyn käyttöön ja sen soveltamiseen.)

(Lisäys: käyttää tekoälyä vastuullisesti ihmiskeskeisten periaatteiden pohjalta ( oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, avoimuus ja turvallisuus).

OPH:n velvoitteissa ja suosituksissa koulutuksen järjestäjille oli huomioita esim. tekijänoikeuskysymykset paljon paremmin.

Kaikki osaamiskuvaukset tulisi vielä muokata selkokielisiksi ja helposti ymmärrettäviksi ja jalkautettaviksi.

Kuten jo edellä mainitsin, selkokielistämistä - lyhyempiä ja napakampia kuvauksia

Vaikka eettisyys mainitaan, tietosuoja ja kyberturvallisuus eivät näy selkeästi, jotka ovat kuitenkin keskeisiä tekoälyn käytössä. Yksityisyys ja tietoturva ovat nyt piilossa ”oikeuksissa”, mikä ei ole riittävän näkyvää. Ne tulisi nostaa omiksi osaamiskuvauksiksi, koska ne ovat kriittisiä kansalaistaitoja. Osa kuvauksista on liian yleisiä (esim. ”ymmärtää tekoälyn voivan vaikuttaa ihmisten toimintaan”).
Kuvaukset tulisi muuttaa toimintalähtöisiksi: mitä osaaja tekee konkreettisesti. Se helpottaisi osaamisen arviointia ja jalkauttamista. Esim. ”ymmärtää vaikutukset” → ”osaa tunnistaa, miten tekoäly vaikuttaa omiin päätöksiin (esim. hakutulokset, suositukset)”.

Pientä tiivistystä, konkreettisempia esimerkkejä ja tasojen väliin selkeämpiä askelmia voisi siis olla hyvä lisätä, jotta kokonaisuus tuntuisi vähän käytännönläheisemmältä ja vähemmän teoreettiselta.

Kuvauksia voisi hieman tiivistää ja lisätä konkreettisia esimerkkejä.

Oleelliset puutteet ja epäloogisuudet on jo kirjattu aiemmissa kohdissa.

Viitekehys linjautuu DigComp 3.0 -luokitteluun ja kansainvälisiin suosituksiin. Erotuksena mm. UNESCOn malleihin etiikkaa ei käsitellä erillisenä osa-alueena vaan sisältyy kaikkiin, mikä on perusteltua ja nykysuuntauksen mukaista.

- Viitekehys täyttää käytettävyys- ja soveltuvuusvaatimukset hyvin. Se on riittävän yleinen sovellettavaksi laajasti, mutta riittävän konkreettinen ohjatakseen opetusta.
- Ehdotetut parannukset (kielellinen selkeys, muutaman teeman korostaminen) ovat toteutettavissa helposti viilaamalla tekstiä – rakenteellisia muutoksia ei tarvita.
- Viitekehys on yhdenmukainen kansainvälisten standardien kanssa ja paikoin kekseliäästi integroinut eri kehyksissä erillään olleita aiheita (esim. etiikan integrointi, keskusteluun osallistumisen mukaanotto).
- Mikäli viitekehystä päivitetään jatkossa, voidaan huomioida uudet DigComp 3.0 -julkaisut ja UNESCO/OECD-kehykset, mutta nykyiselläänkin kehys näyttää olevan tulevaisuuden kestävällä pohjalla. Se huomioi uudet trendit (generaattorit, yhteiskunnallinen vastuu, kestävyys) ja antaa suunnan kansalaisten tekoälylukutaidon kehittämiseen.

Tämä arvioni toivottavasti auttaa viimeistelemään Kansalaisten tekoälyosaamisen viitekehystä ennen sen mahdollista julkaisua tai käyttöönottoa. Kokonaisuus on siirtymää myönteiseen suuntaan tekoälyn käyttämiseksi ja kansalaisten tekoälylukutaidon vahvistamiseksi. – Koen toteutetun kehityksen asiantuntevaksi, kattavaksi ja tarpeelliseksi. Parannusehdotukseni keskittyvät vahvistamaan jo olemassa olevia hyviä piirteitä (esim. tuomalla ne selvemmin esiin) ja varmistamaan, että viitekehys on mahdollisimman selkeästi ymmärrettävissä laajassa käyttäjäkunnassa. Totean; viitekehys on valmis hyödynnettäväksi strategisena työkaluna ja se asettaa Suomen eturintamaan kansalaisten tekoälyvalmiuksien edistämisessä.

Sisältö on selkeä ja rakenteeltaan johdonmukainen, mutta tekstit ovat melko pitkiä ja sanasto paikoin raskasta. Selkokielisempi ja tiiviimpi ilmaisu parantaisi luettavuutta, erityisesti perustasolla.

Mihin tätä käytettäisiin?

On hienoa, että kaikilla on mahdollisuus kommentoida ehdotettuja osaamiskuvauksia. Tämä kommentointiapa on tosin mahdollisimman epäkäytännöllinen vastaajien kannalta (PDF lausekkeiden kommentoiminen pienten vastausluukkujen kautta) . Lisäksi, tästä konsultoinnista ei ole juurikaan jaettu tietoa ja vastausaika on erittäin tiukka.

-

Tulevan käyttötarkoituksen täsmentäminen auttaisi kohdentamaan kielen ja esimerkit oikein. Onko tämä ensisijaisesti opetuksen suunnittelun työkalu, kansalaisten itsearvioinnin väline, vai strateginen ohjausdokumentti? Viitekehys on hyvä, mutta sen käyttöönotto ja osallistava kehitysprosessi eivät ole käyttäjäystävällisiä. Ja jos tavoitteena on laaja kansallinen käyttö, tarvitaan digitaalinen, interaktiivinen alusta, jossa osaamiskuvauksia voi kommentoida ja päivittää helposti. Puutteena on, että tämä viitekehys ei myöskään vielä eksplisiittisesti huomioi tekoälyn läpinäkyvyyttä ja selitettävyyttä (explainability), jotka myös ovat nousseet keskeisiksi EU:n ja OECD:n linjauksissa viime aikoina. Generatiivisen tekoälyn myötä tekijänoikeudet, lähdekritiikki ja datan alkuperän tunnistaminen pitäisi nostaa näkyvästi esiin jo perustasolla. Lisäksi tekoälyn ympäristövaikutukset (energiankulutus, kestävyys) ovat nousseet kansainvälisissä malleissa, nekin voitaisiin jo tässä huomioida selkeästi jo perustason esimerkeillä.

Näyttää siltä, että olemme nähneet sen mihin tästä teknologiasta on. Tulevat kielimallet ei näytä toimivan enää juurikaan paremmin. Lisäksi aineisto alkaa olla kovin saastunutta. Minusta olisi hienoa, jos keskityttäisiin huomattavasti enemmän uhkakuviin ja siihen miten pysyä turvasssa erinäisten tahojen vaikuttamisyrityksiltä, injektoinneilta jne, kuin tekoälyn käyttämiseen ja soveltamiseen.

On hyvä, että viitekehystä on mahdollista kommentoida. Tosin tämä kysely on vastaajan kannalta hankala, koska se on rajattu tavattoman suppeaksi.

Viitekehys kaipaa tuekseen orientaatioperustaa: mitä tekoäly on, mitä tekoälyllä tässä yhteydessä tarkoitetaan, missä tekoälyä on, miksi tämä on merkityksellistä kansalaiselle.

Esimerkiksi: Tekoälyllä tarkoitamme älykkäitä toimintoja mahdollistavia teknologioita, jotka suorittavat ihmisille tyypillisiä toimintoja, kuten päättelyä, oppimista ja puheen ymmärtämistä, ja osallistuvat monipuolisiin tehtäviin, kuten päätöksentekoon, tekstin- ja puheen tunnistamiseen sekä tuottamiseen sekä uusien kuvien ja sävellysten luomiseen. Nämä teknologiat kykenevät myös innovoimaan eli muodostamaan uusia, ennalta ohjelmoimattomia ratkaisuja ja luomaan uusia päättelysääntöjä.

Viitekehyksessä on hyvä huomioida, että merkityksellistä ja tavoitteellista toimintaa arjessa, oppimisessa ja työssä tukee se, että yksilöllä on perustiedot tekoälyn periaatteista, vaikutuksista ja turvallisesta käytöstä. Näiden taitojen hallinta vahvistaa myös mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan.
Viitekehyksessä käytettävää terminologiaa on tarpeen avata nykyistä tarkemmin. Esimerkiksi eettisiin kysymyksiin, kestävyyden eri ulottuvuuksiin, kestävyyden vaikutuksiin sekä turvallisuuteen liittyvät käsitteet kaipaavat selkeyttä: mitä niillä tarkoitetaan ja mitä ne sisältävät?
Viitekehystä olisi hyödyllistä täydentää myös osaamistasojen osalta, esimerkiksi lisäämällä tasot 0 (maailma ilman tekoälyä) ja 0,5 (aloittelijat), jotta polku olisi saavutettavampi ja kuvaisi paremmin kansalaisten todellisia lähtökohtia.
Nostaisimme pohdittavaksi myös, miten viitekehys suhteutuu olemassa oleviin kokonaisuuksiin, kuten tekoälylukutaitoon, medialukutaitoon ja monilukutaitoon.

On hyvä, että asiasta kuullaan eri tahojen näkemyksiä.