Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset -kysely

Aika mukavasti esitetty kokonaisuus.

Vanhemmille pitää järjestää tilaisuuksia, missä heille esitetään suositukset ytimekkäässä muodossa samoin kuin muille kohderyhmille.

Tavoiteosioiden alle on selkeästi kirjattu kullekin toimijataholle tekoja tavoitteen saavuttamiseksi.

Jokaisen kohdan jälkeen selkeät konkreettiset ohjeet lasten kanssa aikaansa viettäville aikusille.

Perustelut ovat selkeät ja pohjautuvat tutkimukseen.

Tiivistelmä on selkeästi kirjoitettu ja kuvauksien esittely on konkreettinen.

Ilmaisu ytimekästä ja selkeää, hyvin luettavaa.

S

Ovatko käsitteet "varhaisvuodet" ja "fyysinen aktiivisuus" riittävän selkeä käsite suurelle yleisölle ja aivan tavallisille ihmisille, Matti ja Maija Meikäläisille, olivatpa 20-vuotiaita tai 70-vuotiaita, lapsellisia tai lapsettomia? Olisiko esimerkiksi 0-7-vuotiaat tai alle 8-vuotiaat selkeämpi ilmaisutapa kohderyhmälle? Liikunnallinen kehittyminen alkaa jo äidin kohdussa ja jatkuu heti syntymästä eteenpäin ilman taukoja! Pitäisikö yleisestä motoriikasta erottaa määritelmiksi karkeamotoriikka ja hienomotoriikka? Plussaa aikuisen ja aikuisten vastuun korostaminen joka kohdassa!

Suosituksissa on erityisesti jaettu laatikot vanhemmat, varhaiskasvattajat ja seuratoimijat, jotka selkeyttävät tätä asiaa

Lapset liikkuvat nykyään ja tulevaisuudessa koko ajan yhä vähemmän. Asiaan on hyvä puuttua varhaisessa vaiheessa. Liikunta vaikuttaa lasten tulevaan terveyteen ja hyvinvointiin.

Motoristen taitojen ja esim. koulumenestymisen välistä korrelaatiota voisi korostaa, koska se ei ole kaikille tuttu asia. Tutkimustulokset, joihin ko. suositukset perustuvat, voisivat olla luetteloituna lopussa, jos joku olisi niistä kiinnostunut.

Lapset tekevät sen, mitä heidän vanhempansa tekevät innostuneesti.

Oppimisen ja motoristen perustaitojen yhteyttä pitäisi korostaa ja kertoa tästä selkeästi

Enemmän asiaa voisi vanhemmille perustella, että varmasti ymmärtäisivät miten tärkeää riittävä liikunta lapsille on.

Kyllä. Perusteluja riittävän monipuolisesti. YK:n lasten oikeudet hyvin esillä!

Selkeät perustelut ja aiheellinen huoli.

Erittäin hyviä konkreettisia esimerkkejä siitä miten tavoitteisiin voidaan päästä. Lapsen oikeutta liikkumiseen, kasvamiseen ja kehittymiseen ei voi koskaan liikaa pitää esillä. Pidän siitä, että luonnoksessa lapsen oikeudet tulevat esiin selkeästi.

Liikunnan aikaansaamia fysiologisia muutoksia lapsen kehossa olisi hyvä tuoda esille myös (esim. luuston lujittuminen, sydän- ja verenkiertoelimistön vahvistuminen).

Tutkittu tieto tärkeää perusteluissa. Sopisiko sinne myös tieto siitä, että aikuisetkaan ei liiku riittävästi ja siksi aloitettava muutos lapsista, että saadaan Suomi liikkumaan.

Suositus tuskin voi kattaa kaikkia tapoja liikkua ja harjoittaa liikkumista, toki esimerkkejä on hyvä olla. Kaikilla pihoilla ei voi olla kiipeilytelineitä tms. joten yhteistyön merkitystä kannattaa korostaa. Tulevaisuudessa koulukeskukset, joiden läheisyydessä myös päiväkodit ovat, voivat tarjota hyvinkin monipuolisia ympäristöjä liikkumiseen.

Ohjeistus on hyvä. Haasteena on saada se toimimaan käytännössä.

Lisää esimerkkejä helposta liikunnasta - ei tarvita välineitä - metsät, pyöräily, vahmepien kanssa retkeily yms

Kun kyseessä suositukset, ei ole tarkoituksenmukaista konkretisoida ohjeistusta enempää. Varhaiskasvattajien tulee kyetä kehittämään toimintaa suositusten pohjalta. Oleellista tulee olemaan keskustelu, jossa tarkastellaan liikkumisen mahdollisuuksia mahdollisuuksien, ei esteiden kautta!

Ohjeissa oli paljon vinkkejä mitä voi tehdä, eri asuinpaikat huomioiden. Uskon että kaikki löytävät oma polkunsa, jos vain jaksavat ja viitsivät panostaa.

Ehkä selkeän, mutta ei toteuttamiskelpoisen. Ainakin haja-asutusalueelta katsottaessa harmillisen kaukana arjen realiteeteista liikutaan, kun suositellaan päivähoitomatkojen kulkemista julkisilla tai kävellen yms. Jos aikuisen työmatkat+päivä = 10h autollakin, niin eipä siinä 12h lepoajan lisäksi lapselle juuri liikuntakokemuksia kotona järjestellä. Jälleen yksi syyllistämiseen tähtäävä suositus ilman mitään yritystä puuttua yhteiskunnan ongelmallisiin rakenteisiin.

Motoriset perustaidot voisivat olla jollain tapaa listattuna näkyviin suosituksiin, jotta taitojen monipuolisuus korostuisi ja kaikki kiinnittäisivät huomiota tuleeko esim. ohjatussa liikunnassa huomioitua ja harjoitettua kaikkia perustaitoja.

Lasten omaehtoisen toiminnan ja liikkumishalun osuutta voi tuoda selkeämmin esille.

Hyviä esimerkkejä, jotka auttavat aikuisia tukemaan liikunnallisen elämäntavan syntymistä.

Voisi olla esimerkkejä liikunnan sisällöstä, esim. motoristen taitojen osalta, käsittelytaidot, tasapainoilutaidot tms.

Luettelonomaisesti voisi olla esim. rasittavuudeltaan erilaisia toimintoja.. vartin piiloleikki, tai tunnin majanrakennus ja risujen kerääminen.. paljonko ja minkälaista liikuntaa erilaisissa toiminnoissa tapahtuu? Kaikilla ei ole tietoa erilaisten liikuntamuotojen rasittavuudesta.

Liikuntamahdollisuuksia on paljon. Valitettavan usein ne tyssäävät vanhempien kipurajan ylittämiskynnykseen.

Varhaiskasvatuksen näkökulmasta ei mielestäni tarvita tämän enempää konkreettisia ohjeita. Huoltajia ajatellen voisi olla tarkempaakin "listausta" tai ainakin linkkejä yoedon äärelle.

Kuvitus, mitä kyllä ilmeisesti on tulossakin, on hyvä toteuttaa niin, että kuvien ideoiden avulla voisi toteuttaa monipuolisen perheen liikuntahetken kotona, pihalla, puistossa tai luonnossa.

Ohjeistus on riittävällä tasolla. Lapset itse eivät niistä ymmärrä ja liikkuvat miten haluavat kunhan saavat siihen mahdollisuuksia.

Lisää - vaihda - vähennä jaottelu on selkeä, hyvä ja konkreettinen.

Tee se itse välineet voisi mainita (esim. sanolehtisählymailat, maitopurkki kartiot, itsetehdyt häntäpallot) välineet innostavat -kohdassa. Ne löytyvät liitteistä, mutta vanhemmat eivät ole näitä hoksaa ja kenellekkään ei ole rahasta näiden tekeminen kiinni. Linkivinkit eri toimijoiden sivuille, joista voi katsoa vinkkejä liikkumiseen oman lapsen kanssa.

Ohjeissa tilaaväljyydelle ja luovuudelle, jotta säilyy liikunnan ilo eikä liikkumisesta tule suorittamista.

Ehkä enemmänkin ohjeita teoriassa. Voisi olla hyvä ohjata lapsiperheiden sivuille, joissa liikunta-/leikkiohjeita. Entä, jos lapsi vaan ei ole pienestä pitäenkään liikkuja tyyppi. On kiva leikkiä paikallaan, selata kirjaa, ..... kaikki lapset eivät vaan ole liikkuvia. Tähän näkökulmaan ajatuksia olisi hyvä saada. Ei paikallaolo ikävystytä kaikkia lapsia. Kotipihan turvallisuusideat olisi hyvä mainita, vaikkakin pääajatus on olla suojelematta ja varomatta liikaa, kuten tekstissä käy ilmi.

Konkretiaa kaipaan työssäkäyvän pikkulapsiperheen arkeen, jossa taloudellinen tilanne on tiukka. Lapsen vaatteet saattavat olla päiväkodin iltapäiväulkoilun jäljiltä märät suojautumisesta huolimatta, on käytävä kaupassa, tehtävä ruoka, syötävä, tiskattava, siivottava, hoidettava pyykit, tehtävä iltapala, käytävä iltapesuilla ja mentävä nukkumaan - kaikki klo 18-20 välillä arki-iltoina. Toki ohjelmaan voi aamulla ja illalla sisältyä myös koiran lenkitystä, satoipa vettä tai olipa 30 astetta pakkasta ja olipa pimeää tai ei. Tällaisille perheille tulisi olla kodin lähellä (kävelymatkan päässä) tarjolla maksuton tai lähes ilmainen mahdollisuus viikonloppuisin, vapaapäivinä ja yleisinä loma-aikoina mutkattomaan liikuntaan itsenäisesti tai toisten lapsiperheiden kanssa yhdessä. Siitä voisi ammentaa ideoita ja voimia arkeenkin - tai intoutua itsekin mukaan toimimaan ja järjestämään toimintaa!

Käy sääliksi lapsia jotka eivät ole luonnostaan kovin liikunnallisia, lapsuus muistuu mieleen. Pitäisi olla enemmän joustavuutta ja huomioida että ihmiset - myös lapset - ovat erilaisia. Kolmen tunnin ulkoilua on hankalaa järjestää erityisesti talvella.

Liikunta kuuluu jokaiseen päivään. Sisälläkin voi ja saa liikkua. Tanssia, leikkejä, hyppyä, tasapainoilua, yms.

Yleensä päiväkodit ovat kiinni iltaisin. Seurojen ja liikuntakerhojen pitäisi voida käyttää liikuntasaleja iltaisin alueensa lasten liikunnan lisäämisen mahdollistamiseksi.

Paljon eri variaatioita ja kilpailu julki "paras pihaleikki" tai "meidän perheen iltajumppa". Vanhemmat on saatava myös liikkuun. Esimerkin voima!

Ehkä liikkumisen motivointiin liittyviä vinkkejä.

Yhteiskuntarakenteen suunnitelusta vastaavat tahot on lähes unohdettu. Suosituksia siis niistä päättäville poliitikoille ja virkamiehille lisää, ei neuvoloille ja kouluille yksin omaan.

Tuntivaatimukset ovat hankalia. Enemmän voisi olla myötämieltä ja rohkaisua vanhemmille ja kasvattajille. Että normaali arkipuuhastelu, luonnossa liikkuminen, leikkipuistossa ulkoilu RIITTÄÄ. Eikö ennen tietokoneitakin oltu pihalla pelaamassa kirkonrottaa tai jalkapalloa? Kaikenlainen rohkaisu lapselle on tietysti tärkeää, ilman aikuisen tukea ei uskalla tai jos aikuinen jopa jarruttaa. Myös harrastusmahdollisuudet EIVÄT ole kaikille yhtenevät! Vrt.syrjiminen. Enemmän pitäisi olla sekä mainostaa vanhemmille edullisia/ ilmaisia harrastekerhoja!

Johdannon jälkeen on esitelty lyhyesti eri suositukset. Kokoava kaavio suosituksen ydinajatuksista auttaisi lukijaa hahmottamaan kokonaisuuden vielä paremmin ja nopeammin.

Omaehtoisuuden ja sen edellytysten esille tuonti on tärkeää. Tarvitaan otolliset olosuhteet ja mahdollisuudet siihen. Järjestämällä järjestettävä liikkuminen ei ole todennäköinen ratkaisu vähenevään liikkumisen määrään.

Olisi hyvä selkeyttää vielä enemmän sitä, että kolmen tunnin liikkuminen koostuu kaikesta aktiivisuudesta päivän aikana, aikuisen valinnoista lapsen parhaaksi ja mallioppimisesta. Kolme tuntia liikkumista päivässä ei tarkoita kolmea tuntia ulkoilua.

Luonnokseen tulee aina paljon asiaa. Toivon mukaan siitä tehdään tiivistelmä. Päättäjät mukaan näyttämään esimerkkiä.

Mielestäni tekstiä on ihan sopivasti varhaiskasvattajalle. Mietityttää hieman miten huoltajat / muut toimijat kokevat tekstin määrän. Saisiko tekstistä koottia huoneentaulun?

Kapulakieltä helposti. Toisaalta hyvä että tulee toistoa usein.

Kovin yksityiskohtainen ohjeistus ei mene jakeluun vanhemmille. Selkeät yleispiirteiset ohjeet antavat pelitilaa ja mahdollisuuksia luovuudelle. Yksityiskohtaisuus sopii opettajakoulutukseen paremmin kuin vanhempien valistukseen.

Teksti on selkeää ja johdonmukaista. Kuvat, luoettelot ja taulukot rikastuttavat ulkoasua.

Tekstiä on melko paljon. Hyvä ja pirteä taitto antaa hyvän lukukokemuksen. Saisiko yhden koonti sivun, josta yhdellä silmäyksellä näkisi keskeiset asiat: suositusten kohderyhmän, keskeiset tavoitteet ja keinot. Lyhyesti, vaikka otsikko tasolla. Upeaa työtä työryhmältä!

Saman tapaisia osioita esiintyi. Jako ohjeisiiin eri toimijoille oli hyvä.

Lisää kuvia mukaan. Onkin varmaa tulossa

Kun osat on jaoteltu kasvattaja, vanhemmat yms... Lukija voi valita osat mitkä koskettavat juuri häntä.

Kuvitusta odotellessa. Toivottavasti suositukset huomioivat myös eri kulttuuritaustaiset maahanmuuttajat selkokielisesti ja ymmärrettävästi!

Huomioikaa että kaksi tuntia on jo paljon, kolme tuntia voi joillekin lapsille tuntua liioitellulta, pahimmillaan voi saada elinikäisen kammon kaikkea urheilua ja liikuntaa kohtaan.

Asumisympäristöihin ja kotikasvatukseen tulee vaikuttaa enemmän. Väärä signaali annetaan siinä, että päivähoito ja koulu pystyvät homman hoitamaan.

Ei pidä säikähtää suurta kolmen tunnin määrää koska tarkoitushan on laskea no. mukaan monipuolinen toiminnallinen tekeminen. Kyseinen aika ei tarvitse siis olla hikipäässä juoksemista koko ajan.

Monesti sisällä autoilla leikkiessä lapset ovat hikipäässä, kyykistyvät ja nousevat paikkaa vaihtaessaan useita kertoja. Jos hoitajan kanssa käydään viikoittain kirjastossa tai puistoissa/leikkikentillä, jo pelkästään kävelyistä tulee monta tuntia. Temppuratoja voi tehdä sisälle olemassaolevien huonekalujen avulla. Metsäretket ja muut kohteet, joissa lapset saavat kierrellä erilaisissa, ja jopa vaikeakulkuisissa ympäristöissä ovat usein paikkoja, johon lapset haluavat mennä aina uudestaan (vaikka siihin pitäisikin kävellä jopa muutaman kilometrin matka!)

Vaativa tehtävä kokonaisuutena. Pentuna ja nuorempana 50-70 luvuilla paahdettiin aamusta iltaan. Pallokentillä oli ruuhkaa. Nykyisin lähiökentät ovat tyhjillään oli ilma mikä tahansa. Kaikkea hyvää projektille.

On tuotava selkeästi esiin, että ei tarkoiteta, että päivittäin pitäisi liikkua 100 lasissa 3 tuntia!!!!!!!

Hyvähän nuo olisi jos olisi nykyaikana aikaa edes olla lasten kanssa, jos jo pakotetaan ottamaan työtä puolentoistatunnin matkan päästä, niin jo melkein 12 tuntialasten päivästä menee päiväkodissa, joten eipä siinä enää jää aikaa lapsia ulkoiluttaa, kun suoraan iltapalalle, pesulle ja nukkumaan, näissä pitäisi ottaa huomioon ajat jotka vanhemmat edes lapsiaan näkee..

Yhdessä hyvässä kasvatuskumppanuudessa vanhempien kanssa onnistuu kyllä.

Jättäkää digihömpötykset kouluihin. Varhaiskasvatuksessa täytyy lasten liikkua ja treenata hienomotorisia taitoja sekä sosiaalisia taitoja eikä istua paikallaan ja pelata ipadejä.

Väittäisin, että luistelu ei ole vain keskiraskasta, ja trampoliinihyppely puolestaan on vain keskiraskasta.