Kommentoi luonnosta! Mitä hyvää tai mitä parannettavaa? Onko erityisiä näkökulmia, jotka tulisi mielestäsi huomioida? Kerro mielipiteesi.

Mielestäni Pitkäjärvenrannan pääosin kevyen liikenteen käyttöön tarkoitettu reitti voitaisiin jättää sorapintaiseksi jotta tien vanha historiallinen miljöö säilyisi paremmin.

Minkä takia näitä teitä näin myllätään? Onko joku tällaista toivonut? Tällä ei todellakaan paranneta Jupperin ilmettä. Tällä tehdään Jupperista yhtä tylsä ja teennäinen tusinakaupunginosa kuin muistakin. Antakaa Jupperin olla ja polttakaa vaikka ne ylimääräiset rahanne, jos ette niille parempaa käyttöä keksi.

Peltotie toki tarvii jotain apua hulevesien hallintaan, mutta... Tiet auki siitä mistä on pakko, putket maahan, maata & kivituhkaa päälle ja siinä se. Asfalttia ei Jupperin rantakaduille tarvita. Ei myöskään teiden levennyksiä tai reunakiveyksiä.

Mutta erityisesti: Pitkäjärvenrantaan ei tulisi koskea.

Kannatan nimimerkin @tlindstr ehdotusta säilyttää hiekkapintaisuus kulttuurihistoriallisella alueella. Oma näkökulmani on kuitenkin kansanterveydellinen.

Laaksolahdessa, kuten muuallakin Espoossa on asvaltoitu lukuisi pieniä asuntokatuja. Samalla on tapettu kotiportin tuntumasta lähtevät hiekkapohjaiset ulkoilumaastot monilta asukkailta. Hiekkapohjaa kaipaavat ainakin sauvakävelijät ja lenkkeilijät. Aikuisetkaan lenkkeilijät eivät yleensä voi polviensa takia juosta asvaltilla, mutta erityisen vakava asia on kasvuikäisillä aktiivisilla nuorilla. Selkänikamien rasitusmurtumat syntyvät kovasta iskutuksesta ja tässä on merkittävä ero asvaltin ja hiekkatien välillä.

Vertailun vuoksi: kuntoportaat ovat hyvä juttu ja sillä osoitetaan kaupungin arvostusta omatoimista ulkoliikuntaa kohtaan. Paljon pienempi panostus olisi huolehtia hiekkapohjaisten katureittien säilymisestä espoolaisilla asuinalueilla. Hiekkapintaisia ulkoilureittejä ei siis pitäisi kutistaa vain virallisiin lenkkipolkuihin urheilupuistoissa, koska harva ihminen haluaa lähteä autolla lenkkeilemään - ja kasvuikäisillä nuorilla tätä mahdollisuutta ei edes ole.

Jos Pitkäjärvenranta on pakko asvaltoida, voisiko reunaan jättää 50 cm hiekkapohjaisen kaistaleen vaikka pilottityyppisenä kokeiluna, josta voisi saada hienon kynttilän Espoo liikkuu -kakkuun?

Suunnitelman tavoitteeksi esitetään "parannetaan Jupperin alueen kaupunkikuvaa". Kun kaikki väylät raivataan, levennetään ja asfaltoidaan ja lisäksi vielä aluelle rakennetaan useita uusia kevyenliikenteen väyliä, kyllä todella kaupunkikuva muuttuu. Mutta muuttuko paremmaksi ? Jupperin nykyiseen ulkoasuun kuuluu tietty huoleton kylämäisyys. Nykypäivän suunnittelunormit alittavat katujen leveydet eivät monenkaan mielestä taida olla haitta. Jos väylät levennetään, oiotaan viivottimella, asfaltoidaan ja rajataan reunakiveyksillä, paraneeko kaupunkikuva ?

Alueella on kiistaton tarve tulvimisen torjuntaan. Tulvimisherkkyyttä esiintyy Peltotie 5:n kohdalla ja ilmeisesti myös kiinteistöillä osoitteissa Peltotie 6, 8 ja 10.

Tämä tulvantorjunta pitäisi kaupungin kiireellisesti ratkaista. Kun tämä paikallisesti vain yhden korttelin alueella esiintyvä tulviminen on ratkaistu, voidaan myöhemmin erikseen arvioida, onko suunnittelijan ehdottamille kaupunkikuvan kohennuksille tarvetta.

Hankkeen minimirajaus puhtaasti tulvanorjuntaan käsittäisi hulevesiviemärit osuuksille
1. Peltotie 5 - Pellonpää - Pitkjärvenranta - viivytysalue ja purku
2. Peltotie 8 - Peltokuja - Rantatie - Pitkäjärvenranta - viivytysalue ja purku

Näillä kahdella hulevesiviemärilinjalla voidaan varmistaa huleveden tehokas poistuminen nykyisellään tulvivilta kiinteistöiltä ja katuosuuksilta.

Pitkäjärvenrannan varressa olevat ikimännyt ja kookkaat kuuset kuuluvat olennaisesti Pitkäjärven rantamijööseen ja myös historiallisena kohteena tunnistetun Kuninkaantien maisemaan. Esimerkiksi osoitteessa Pitkäjärventie 44 esitetään kuusiaita kokonaan poistettavaksi (se, mitä myrskytuhon jälkeen on jäljellä). Samoin kadun toisella puolella, missä ovat vanhan niittytontin kokonaisuuteen kuuluvat ulkorakennukset, esitetään tien laidassa olevat järeät männyt poistettaviksi. Tällä kohdalla poistettaviksi on merkitty 23 puuta, lähes kaikki täysikasvuisia järeitä runkoja. Säästettäväksi ei ole suunnittelualueella merkitty yhtäkään puuta. Poistettavaksi on merkitty myös osoitteessa Pitkäjärvenranta 46 ("Vantaan ranta") kadun toisella puolella oleva maisemallisesti merkittävä jättikokoinen lehtipuu.

Näillä esitetyillä toimilla muutettaisiin ratkaisevasti meidän kaikkien asumisympäristöä.

Koska Pitkäjärvenrantaa kehitetään kevyen liikenteen väylänä, jossa autolla ajoa rajoitetaan, ei liene mitään hyvää syytä väylän leventämiseen ja järeyttämiseen alkuperäisestä. Onhan tämä raitti jo vuosikymmeniä sitten aikoinaan kyennyt kantamaan esimerkiksi Helmisen liikenteen bussilinjan (suoraan Helsingin linja-autoasemalta). Tällä nyt esitetyllä katujen muokkaamisella alueen maisema muuttuu asuntomessualueeksi, jossa odotetaan vuosikymmeniä puuston kasvamista.

Peltotiellä on sama ongelma. Ylileveäksi kasvatettava katu vie mennessään Peltotien paikallismaisemaan olennaisesti kuuluvat kadunvarsipuut. Peltotie 6:n kohdalla suunnitelmaan on merkitty poistettavaksi 13 puuta, kaikki täysimittaisia runkoja, useimmat maisemallisesti tärkeitä koivuja. Säilytettäviksi on merkitty 2 puuta. Täysimittaisten koivujen poistaminen vähentää haihduntaa ja siten lisää pintavesiä kadun vaikeasti tulvivalla osuudella.

Peltokujalla poistettavaksi on merkitty kaikki suunnittelualueella olevat kadunvarsipuut, yhtäkään ei ole merkitty säästettäväksi. Peltokujan leventäminen 2-kaistaiseksi kaduksi muuttaa tämän kadun näkymiä ratkaisevasti ja samalla vähentää haihduntaa alueella tällä tulvimisherkällä osuudella.

Suunnitelmaselosteen mukaan "Nykyistä puustoa pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon". Suunnitelmakuvat puhuvat ihan muuta. Suunnitelman laatija ei ole kirjannut eikä huomioinut katuvarsilla olevan puuston merkitystä maisematekijänä, haihdunnan lisääjänä eikä myöskään niiden tarjoamaa varjostusta paahteelta antavana suojana.

Peltotie esitetään toteutettavaksi 2-ajokaistaisena 5 m leveänä (reuna-alueineen 8,5 m) ja välillä Jupperinaukio-Pellonpää olisi itäpuolella vielä 2,25 m leveä erillinen korotettu jalkakäytävä.

Ottaen huomioon, että Peltotie suunnitelman ehdotusten mukaan olisi päättyvä tie (ei läpiajoa Pitkäjärvenrantaan), onko todella tarpeen saada kaksi ajokaistaa. Pellonpään mutkasta laskien kadulle tuottaa ajoneuvokuormaa vain 18 kiinteistöä. Kohtaavan liikenteen tapaustiheys ei taida olla kovin suuri. Kaksikaistaisella kadulla ajelisimme lähes aina aivan yksinämme. Kadun nykyinen leveys riittää hyvin.

Peltokujalla ajoneuvokuormitus kertyy vain viideltä kiinteistöltä. Todella vaikea hahmottaa, milloin tällä kadulla voisi tapahtua ajoneuvojen kohtaaminen. Ja tähänkin esitetään 2-ajokaistaista katua. Tähän voisi paremmin sopia pihakatu, jossa satunnaisesti liikkuva ajoneuvo väistää kaikkea kevyttä liikennettä ja etenkin leikkiviä lapsia. Kadun nykyinen leveys 3 m riittänee.

Tähän samaan sarjaan ylimitoitettuja katulinjauksia on laskettava eri suunnitelmalla olevan Rantatien vahvistaminen. Rantatien vahvistamista perustellaan lisääntyvällä liikenteellä. Mikä liikenne lisääntyy ? Alueella ei ole mitään merkittävää asuntojen rakentamista meneillään. Lisäksi vähäinenkin läpiajo Pitkäjärvenrannan suuntaan lienee lakkaamassa, kun Pitkäjärvenranta muutetaan jk+pp-tieksi.

Suunnittelijat ilmeisesti kuvittelevat, että ehdotettu koirauimaranta kerää alueelle muualta kävijöitä. Mahdollisesti myös hiekkakentän kunnostamisen (tekonurmetus on joskus mainittu) ehkä kuvitellaan vetävän alueelle jalkapalloilijoita ja otteluiden yleisöjä. Joku voi myös ajatella, että kylän uimarannalle on käyttöpainetta (Mistä ? Odotetaanko Etelä-Espoon asukkaiden hakeutuvan tänne uimaan tai mahdollisesti Vantaan asukkaiden).

Ei taida olla Jupperin asukkaiden pyrkimys muokata kotikylästään vetovoimainen alueellinen vapaa-ajankeskus. Suunnitteluperusteena tulee olla alueella asuvat, jotka ulkoilevat ihan jalkaisin ja hyödyntäen muun muassa rantamaisemaa. Ei ole mitään tunnistettavaa aihetta liikennemäärän kasvulle.

Rantatien ja siihen kytkeytyvän pysäköintikapasiteetin lisäyksen toteuttaminen suunnitellussa vahvuudessa on ylimitoitettua, ellei kokonaan tarpeetonta, eikä tuota kaupunkikuvaan parannusta vaan pikemminkin asukasviihtyvyyden heikkenemistä.

Suunnitelmaan sisältyy Peltotien osuudelle Jupperinaukio-Pellonpää erillinen jalkakäytävä. Peruste tällaisen jalkakäytävän toteuttamiselle jää epäselväksi. Olisiko niin, että suunnittelija ennakoi huomattavaa kansainvaellusta Jupperinaukion suunnasta Pitkäjärvenrantaan erikseen ehdotetun uutena toteuttavan jk+pp-väylän (Pellonpää) kautta.

Kun järven rantakaistalle ei tiettävästi ole suunnitteilla suurempia alueellisia festareita, Peltotiellä harvakseen liikkuvat paikalliset jalankulkijat mahtuvat hyvin kulkemaan kunnostettavalla kadulla - ja ajoneuvot voivat vaivatta väistää tätä kevyttä liikennettä.

Erillisellä jalkakäytävällä turvotettuna Peltotien tämä osuus kasvaisi 10m leveyteen nykyiseen noin 5 m verrattuna.

Ei tarvita jalkakäytävää Peltotielle.

Suunnitelma esittää täysin uusia kevyen liikenteen jk+pp-väyliä.

Uusien väylien avaaminen vaatisi selkeän perustelun kunkin ehdotetun väylän funktiosta sekä huolellisen tarkastelun sellaisten väylien perustamisen haitoista tällaisten perustettavaksi ehdotettuihin väyliin rajautuville kiinteistöille.

Haitat ovat selvät. Jokaisen kiinteistön kannalta kyseisen kiinteistön rajalle toteutettava julkiseen aktiivikäyttöön tarkoitettu tila, kuten jk+pp-tie merkitsee kyseiselle kiinteistölle haitallista ympäristörasitetta. Lähtökohtaisesti tontit muodostetaan kadun varteen. Kadulta on tonttiliittymä. Ellei tontti sijaitse korttelin kulmassa, suorakulmion muotoisella tontilla on yhdellä sivulla vastassa kaikille avoin katutila. Jos tällaisen tontin toiselle reunalle toteutetaan jk+pp-tie, supistuu tontin se alue, joka on vapaa julkisen tilan välittömästä häiriöstä. Jos puolet alueelle muodostettujen melko pienten tonttien syvyydestä (kadulta tontin suuntaan mitattu etäisyys) on julkisen tilan (katualueen) häiriövaikutuksen piirissä, silloin jatkuvaan julkiseen käyttöön tarkoitetun jk+pp-tien sijoittaminen toiselle syrjälle rajaa häiriöstä vapaan osuuden vain 1/4 suuruiseksi osaksi tontin nurkassa.

Ehdotetuille uusille jk+pp-tie osuuksille esitetään myös valaistus. Tämä aiheuttaa lisää haittaa niille kiinteistöille, joihin uudet väylät rajautuvat. Muutama kiinteistö näyttäisi jäävän jopa kolmelta suunnalta katuvalaistujen väylien ympäröimiksi ja toisilla avautuu yhden sijasta kaksi valaistua särmää. Tarvitaan ikkunoihin tukevat verhot, jotta asunnoissa voi nukkua. Kaupunkikuvan kannalta ei voi pitää saavutuksena sitä, että myös Jupperin taajamassa alkaa tuntua samalta kuin ydinkeskustan ylivalaistuilla kaduilla.

Suunnitelma ei mitenkää huomioi tätä eikä arvio tällaisen haitan vaikutusta. Koska haitta on tuntuva, mitään uutta väylää ei tulisi toteuttaa ilman välttämättömiä tai selkeästi erittäin suuria julkisia arvoja sisältäviä perusteita. Tässä tapauksessa pitäisi arvioida, mitkä ovat Jupperin taajaman asukkaiden painavat tarpeet, jotka pakottaisivat tällaisten uusien väylien avaamisen siitäkin huolimatta, että niillä aiheutettaisiin paikallisesti suuret vahingot niihin rajoittuvilla kiinteistöillä.

Pellonpää

Sunnittelija lienee ajatellut, että olisi tavoiteltavaa lisätä kevyen liikenteen pääsyä Pitkäjärvenrantaan taajaman alueelta. Jos näin ajatellaan, olisi syytä arvioida, ketkä ovat ne, joiden rantaan pääsyä tällainen väylä olennaisesti helpottaisi. Peltotien alkuosuudella (Jupperinaukio - Pellonpää) asuvat saavuttavat rannan nykyisellään helposti jatkamalla Peltotietä. Koska kyseessä on yleensä kävelyretki, ei taida olla kenellekään suurta haittaa siitä, että järven rantaan päästään vasta Peltotien päässä. Toinen reitti on Jupperinaukiolta Tammipääntien kautta Rantatielle, josta luonteva kävely-yhteys pallokentälle ja surffirantaan.

Ne Jupperin asukkaat, jotka asuvat Tammipääntiellä tai sen itäpuolella saavuttavat helposti rannan etenmällä Tammipääntietä pohjoiseen järven rantaan tai käyttämällä Tammipääntieltä erkaantuvaa Rantatietä.

Kenelle tuottaisi tarpeellisen edun oikaisu esitetyn Pellonpään väylän kautta ? Kun selvää käyttötarvetta ei ole, väylää ei tule rakentaa.

Jupperinaukio

Tämä on ehdotettu uusi väylä, jonka epäonnistunut nimi viittaa jo olemassaolevaan aukioon. Tässä on kyse uudesta jk+pp-tie yhteydestä Peltokujalta suoraan aukiolle. Kuka tätä tarvitsee ? Luontevin perustelu olisi tarjota Peltokujan kiinteistöille tai Peltotien loppuosalla oleville kiinteistöille oikotie bussin päätepysäkille. Yhteyden teoreettisia käyttäjiä on enintään noin 10 kiinteistöä. Muilta alueen kiinteistöiltä pääsy Peltotien tai Rantatien kautta bussipysäkille nykyisellään on täysin toimiva ratkaisu.

Toinen seikka on, että bussi lähtee päätepysäkiltään useimmiten täysin tyhjänä. Bussipysäkkiin kohdistuva kevyen liikenteen paine taitaa olla aika marginaalinen.

Ei löydy perusteltavissa oleva hyötyvaikutusta tälle väylälle. Sitä ei tule toteuttaa.

Peltopolku

Tässä puhutaan ehdotetusta täysin uudesta jk+pp-väylästä Rantatien ja Peltokujan risteyksestä Peltotielle.

Mihin tätä väylää tarvitaan ? Sen ainoa ajateltavissa oleva käyttö olisi ilmeisesti kevyen liikenteen kanavointi Peltopolun loppuosan (nykyisin ajoneuvoliikenteen käytössä oleva Peltotien jatke) kautta Pitkäjärvenrantaan. Hyödyntääkseen tätä uutta väylää käyttäjien pitäisi olla tulossa Rantatietä myöten Tammipääntien suunnasta. Tämä liikenne jakautuu nykyisellään täysin luontevasti joko Peltokujan ja Peltotien kautta rantaan tai Rantatietä jatkaen suoraan pallokentälle ja surffirantaan.

Näiden kahden jo käytössä olevan reitin lisäksi tämän uuden lisäämisestä ei synny kulkijalle mitään havaittavaa etua, jolla voisi perustella tällaisesta uudesta väylästä syntyvät paikallisesti raskaat haitat.

Peltokujan, Peltotien, Pitkäjärvenrannan ja Rantatien rajaaman korttelin silpominen yhdellä uudella väylällä kahdeksi tuottaa sirpaloitunutta korttelirakennetta, joka alkaa muistuttaa kaupunkikeskustojen kortteleita. Tässä syntyisi kortteli, jossa on vain 4 kiinteistöä.

Suunnitelmassa ei ole lainkaan arvioitu Jupperin taajaman alueen maisemkuvaa muodostavia biotooppeja, niiden sijainteja ja niiden merkitystä lähiympäristön arvon rakentajina tai monimuotoisuuden lähteinä.

Ehdotut olevien katujen kunnostukset raivaten ne leveämmiksi tai uusien väylien rakentaminen nykysuunnittelustandardien mukaisin poikittaisprofiilin mitoituksin johtaa tuntuvaan maisemallisesti merkittävän puuston tai monilajisuutta rikastuttavan toissijaisen puuston ja pensaston menettämiseen.

Esimerkiksi ehdotettu Peltopolku on kiinteistöjen väliin jääneenä alueena tuottanut huomattavan pienmetsikön. Melkein kuin säästöpuuryhmän hakkuuaukiolla. Suunnitellun väylän alueella on 5 kpl järeitä kuusia, kymmenkunta pajua, lukuisia pihlajia, useita leppiä, useita tuomia, muutamia katajia ja luultavasti muutamia muitakin maallikolle vaikeasti tunnistettavia lajeja. Kaikki ovat joko täysikasvuisia tai hyvässä kasvussa olevia puita, ei mitään pusikkoa.

Tässä tiheikössä pesii ainakin yksi alueen sepelkyyhkypareista. Samassa tiheikössä viihtyy satakieli ja kuluvana kesänä on kuultu myös käen kukkuvan näissä puissa. Tiheikössä on myös todettu valkoselkätikka (siis se käpytikkaa paljon harvinaisempi otus). Moni varmaan myös huomasi tunnistettavasta lauluäänestä, että helmipöllö viihtyi talvella 2022 tässä tiheikössä. Alueen metsäjänikset löytävät helposti suojapaikkoja tästä metsiköstä.

Kaikesta tästä luovumme, jos annamme tähän laittaa asfaltoidun jp+pp-väylän.

Kysymys on niistä harvalukuisiksi käyneistä maapaloista, joissa vielä nytkin on havaittavissa alkuperäinen luonnonmetsän kuntta. Rakennetuilla tonteilla alkuperäisestä maapohjasta ei ole mitään jäljellä. Näillä kaupungin varaamilla alueilla, joita ei ole tähän mennessä kultivoitu, meillä on vielä jäljellä jotakin siitä, mitä tämä Jupperin niemi oli ennen sen rakentamista. Näistä viimeisistä jäänteistä olisi syytä pitää kiinni.

Toinen esimerkki olkoon Rantakulma. Tätäkin nurkkaa suunnittelijan silmä katsoo joutomaana, joka pitäisi kohentaa kaupunkikuvan parantamiseksi. Tuossa paikassa on myös koskematonta maapohjaa ja alkuperäistä luontaista puustoa. Tämä metsikkö palvelee olemassaolollaan jupperilaisten maiseman osana sekä biotooppina - ellei joku ajattelemattomuudessaan rakenna siihen pysäköintikenttää.

Tarjoan tähän pienen gallupin.
Esitetään väittämä "Haluan Jupperin tiet asfaltoitaviksi."

Jos olet sitä mieltä, että asfaltointi on ihan ok, laita peukku ylös.
Jos taas olet sitä mieltä, että alueen ilmeeseen sopivat paremmin sorapintaiset väylät, laita peukku alas.

Vielä toinenkin gallup:
"Haluan Jupperin väylille reunakiveykset."

Jos olet sitä mieltä, että reunakiveykset ovat ihan siisti juttu, laita peukku ylös.
Jos taas olet sitä mieltä, että luomureunat ilman reunakiviä on parempi, laita peukku alas.

Mistä ko. Ehdotelma on saanut alkunsa? Hulevesi ongelma on todellinen ja pitää korjata mutta miksi ihmeessä muut toimenpiteet?. Alajupperin uniikki vihätys lienee juuri näissä "liian" kaapeissa hiekkateissä ja epäkliinisessä puistomaisuudessa.
Toivon sydämestänin ettei hanke etene suuniteltuna.
Rannassa on vuosikymmeniä koirat uineet sulassa sovussa jos joita ei pysy omistajan hallinnassa ilman aitoja tarvitseeko sen pääsy uimaan? Ja tässäkin tapauksessa omistaja voi hankkia tarpweksi pitkän hihnan uittoa varten. Koiran omistajana ja paljasjalkaisena jupperilaisena en kaipaa tammipääntielle enkä alajupperiin yhtään ylimääräistä lisäliikennettä minkään houkuttimen merkeissä.... Ei pilata ihanan idyllistä alajupperia.

Jupperin (kunnostamattomilla) kaduilla kuultua: Rantatien kuulemisessa annetusta murskaavasta palautteesta huolimatta kaupungin toimijat ovat ilmoittaneet, että hanke toteutetaan muuttamattomana. Palautteella ei merkitystä ? Suunnitelman pohjana on kuulemma vuonna 1987 vahvistettu kaava.

Kaupungin toimet ovat menettäneet oikeutuksensa jättämällä toteuttamatta asianmukaisen kuulemisen ja lisäksi jättämällä huomiotta toteutuneessa vajavaisessa kuulemisessa annetun palautteen.

Meidän on noustava vastarintaan !
Kaupunginhallinnon mielivalta on pysäytettävä !
Kaikkien päättäväisyyttä tarvitaan nyt.

Suunnitelmat on kirjoitettava uudestaan siten, että niillä on toimien kohteena olevan yhteisön kannatus.

Rakentavana vastarintatoimena voisimme organisoida toimenpiteiden kohteena olevalla alueella kansanäänestyksen. Sillä voimme mitata kaupungin esittelemien toimien kannatuksen niiden joukossa, joihin toimet kohdistuvat.

Tämä menisi näin:
1. Määritellään asukkaat, joilla on äänivalta (helpointa olisi kai rajata katuosoitteen mukaan: Yksi ääni jokaiselle kiinteistölle, joka sijaitsee suunnittelualueella kaduilla Rantatie, Peltotie, Jupperinaukio, Peltokuja ja Pitkäjärvenranta).
2. Kutsutaan asukkaat rekisteröitymään vaaliluetteloon. Tarkistetaan, että kultakin kiinteistöltä on rerkisteröity enintään yksi äänivallan käyttäjä.
3. Esitetään kannanotto, jolle haetaan äänioikeutettujen kannatusta, esimerkiksi: "Esitettyjen suunnitelmien toimeenpano on välittömästi keskeytettävä ja uudet esiteltävä alueen asukkaiden arvioitaviksi ja hyväksyttäviksi. Kyllä/Ei/Tyhjää"
4. Organisoidaan äänestys ilmoitettavana päivänä ilmoitettavassa paikassa. Äänen antajan henkilöllisyys tarkistetaan ja verrataan vaaliluetteloon.

Organisoimalla tämän voimme osoittaa epäluottamusta hallinnon toimia kohtaan. Tällä voimme osoittaa, että emme usko hallinnon johtavan toimintaa asukkaiden eduksi.

Pistä peukkua, jos pidät tästä ajatuksesta.

Mielestäni aivan naurettavia suunnitelmia. Ymmärrän hulevesiongelman joissain paikoissa, mutta ei kai sen vuoksi tule koko Jupperin ihanaa kylätunnelmaa tarvitse pilata? Jos tällainen suunnitelma on tehty vuonna 1987, niin on ehkä hyvä miettiä nykytiedoilla asia uudelleen. Kaupungista monet haluavat muuttaa nykyään maalle. Ei tuhota tätä pientä maalaisidylliä keskeltä Espoota.

Asun Peltotiellä ja tulva ongelmat on ratkaistava, sen ymmärrän mutta kaikki muu on turhaa.
Peltotiellä liikku niin vähän porukka ettei millekään kävelytiellä/pyörätielle ole mitään tarvetta.
Pitkäjärven rantatie tulisi säilyttää sellaisenaan.

Alue on selvinnyt 40 vuotta ilman kaavassa olevia pyöräteitä yms niin miksi niitä nyt tarvitaan.

Omasta kodin pihasta lähtee tilaa pois ja en vaan jaksa hyväksyä tätä.
Olen ollut tästä kaikesta kovin murheellinen ja itku tuli kun näin suunnitelmat.

Vihaksi pistää!!!

This is such a waste of money... and will significantly lessen the area for us residents. Peltotie needs proper drainage and that's all.

A large car park will be filled with kids in cars and on mopeds all weekends. (They already race down Pitkäjärvenranta - tarmacing that will heighten this problem, and one day i fear a child or pet will be hit by a car.)

And what is the obsession with taking natural foliage and trying to make it man made? One of the absolute pleasures of Finland is that these areas that are a little wild are still existing within the capital region. Currently Peltotie has two rows of old trees which are lovely in both winter and summer - creating a picturesque avenue. Are these to be ripped out? Who benefits from this?

Is there some huge demand for these changes? And if so by whom? It seems the residents don't wont them.. and so the council are enforcing them onto us? How does this make sense?

Espoon kaupungilla on Salla Hänninen joka vastaa näistä suunnitelmista.
Sain hänen yhteystiedot kun soitin kaupungille ja kyseenalaistin suunnitelmat.

Mistä otetaan lisä metrit jos Peltotiestä tehdään kaksikaistainen ja lisäksi vielä kävelytie? Tämä on aivan turhaa. Useasti koiraa ulkoilutan ja usein on ettei Peltotiellä tule ketään muuta kulkijaa vastaan.

Peltoopolku on aivan turha. Pitkäjärvenrantatielle pääsee muuta kautta.

Mikä takia meidän ihanan rauhallinen alue pitää tällä lailla myllätä ja pilata?

Tämä on kuulostaa hyvin typerältä en ymmärrä kuka on tälläistä keksinyt! Ei yhtäkään puuta ja asfalttia joka paikkaan. Mielestäni se pitäisi jättää rauhaan ja pitää kauniit hyvät maisemat!

Sorry - still very angry at this!

I can not see how the removal of any trees can go with any logic of town planning in 2023. Unless they are in a dangerous condition, how would this even be considered? Maybe in the 80s these things looked very different, but to do this today - even to propose this- is an absolute disgrace.

How does the council claim to be 'green' or ecological and make plans that removes natural greenery (which is obviously the best habitat for a variety of insects/animals) and replace it with tarmac and manufactured green space???

Luettuani muita kommentteja, vaikuttaa siltä etteivät muutkaan tällä alueella asuvat kannata kyseisiä muutoksia. Kuka näitä siis edes tarvitsee?

Tulvaongelma on kyllä todellinen, mutta muita toimenpiteitä en tosiaan ymmärrä. Miksi kaunis ja luonnollinen ympäristö pitäisi muokata asfalttiteillä ja puiden kaatamisella?

Mielestäni Jupperin alue on viihtyisä juurikin puiden ja sorapintaisen Pitkäjärvenrannan reitin takia. Alue on rauhallista eikä täällä edes liiku kovin paljon ihmisiä, joten erillinen kävely-/pyörätie olisi aivan turha.

Lisäksi, kuten nimimerkki @tlindstr mainitsi, sorapintainen Pitkäjärvenrannan reitti tulisi säilyttää myös juurikin historiallisen miljöön takia.

Annetaan maiseman pysyä samanlaisena kuin ennenkin eikä pilata kaikkea luonnollista.

Ensinnäkin Peltotien alueella asuu lähes 20 alakouluikäistä koululaista, jotka tarvitsevat turvallisen koulutien joko jalkakäytävänä tai pyörätienä. Toiseksi alueella asuu paljon vanhuksia, joille hiekkateiden pöly aiheuttaa vakavia hengitystieoireita runsaan pölyn vuoksi. Alueen rakennukset kärsivät pölyhaitoista, kuka jaksaa pestä ikkunoita viikottain. Läpikulkuliikenne Peltotiellä on saatava poikki koska ulkokuntalaiset rynnistävät sitä kautta rannalle ,joka on tarkoitettu paikallisille asukkaille. Hulevedet on saatava pois alueelta ja puita on kaadettava, nykyään ne estävät katuvalaistuksen useassa paikassa Peltotiellä. Ihmettelen suuresti näitä englanninkielisiä kommentteja, ainakaan ne eivät ole meitä jotka kärsivät tällä alueella surkeista kaupunkiolosuhteista, vaikka alueen asukkaat taitavat olla Espoon parhaita veronmaksajia. Sitten noihin aluemenetyksiin, Osa asukkaista on ominut itselleen jo 90-luvulla kirjatut aluelunastukset väärään käyttöön ja käyttää niitä kuin omiaan, myös tämä on korjattava kaikkien osalta. Peltotien kulmassa oli aikoinaan polku rantaan ns Helmisen bussipysäkille, myös se tulee aktivoida, näin rantaraitin käyttö helpottuu, Asfalttia Peltotielle, mutta ei rantaan. Rannan liikenne poikki niin paljon kuin mahdollista pyöräilyä ja jalankulkua lukuunottamatta.

Nyt taitaisi olla tilausta vielä yhdelle gallupille.

Esitetään väittämä
"Haluan saada koko suunnitelman -leveämmät kadut, asfalttipinnat, jalkakäytävät, lisätyt väylät ja samalla tietty myös tulvantorjunta tulvaherkille tonteille ja katuosuuksille"

Jos olet sitä mieltä, että koko kattaus on hyvä juttu, laita peukkua ylös.
Jos taas olet sitä mieltä, että täsmätoimet tulvantorjuntaan riittävät, eikä maisemaan kosketa, laita peukkua alas.

Hulevesiongelma pitää toki ratkaista, mutta muuten ainutlaatuisen kaunis Jupperi pitää säilyttää ennallaan. Väyliä ei tarvitse leventää, eikä alueella tarvita uusia kevyen liikenteen väyliä. Puita ei pidä kaataa, vaan säilyttää kaunis miljöö ja suojella luonnon monimuotoisuutta.

No niin. Laitetaan sitten vastakkain kaupungin julkaisema suunnitelma koko laajuudessaan ja toisena vaihtoehtona rajattu hanke, jossa rakennetaan pelkästään hulevesiverkko ja kadut palautetaan alkuperäiseen asuunsa sorapinnoin.

Esitetään väittämä:
"Haluan saada kaupungin valmisteleman suunnitelman kokonaisuudessan."

Jos koko paketti on se, mitä haluat, laita peukku ylös.
Jos sen sijaan haluat pitää paikat ennallaan, mutta hulevesiviemärit rakennetuksi, laita peukku alas.

Useat kommentoijat ovat tuoneet esille vahvan tahtotilan Pitkäjärvenrannassa edelleen jatkuvan läpiajon tehokkaaksi eliminoimiseksi. Haittaa aiheuttaa tarpeettoman autoilun lisäksi myös laumaharrastuksena esiintyvä mopoilla hurjastelu. Mopolenkki näyttää kulkevan reittiä Tammipääntie - Pitkäjärvenranta - Rantatie - Tammipääntie ...

Alueen katuratkaisun osana voisi nyt toivoa, että läpiajo tällä kertaa estetään tehokkaasti. Esimerkiksi:
1. "Ajoneuvolla ajo kielletty" -merkki. Samaan tolppaan toiseksi merkiksi sininen "Jalankulku- ja pyörätie". Lisäkyltti "Kiinteistölle ajo ja huoltoajo sallittu":
- Pitkäjärvenrannan pohjoispäähän
- Peltopolun ja Pitkäjärvenrannan risteykseen
- Rantatien ja Pitkäjärvenrannan risteykseen
2. Näihin samoihin pisteisiin navigaattoreihin suljetun kadun merkki (rasti) osoittaamaan ajoyhteyden puuttuminen.
3. Päättyvän tien merkki
- Peltotien alkuun (Jupperinaukiolle)
- Rantatien alkuun (Tammipääntie)

Jos alueelle saadaan joskus liikenteen valvontaa, se voisi pysäyttää Pitkäjärvenrannassa liikkuvat ja varmistaa, että ajo on liikennemerkkiopastuksen mukaista.

Rauhoittuisiko tällä keinoin Rantatiekin siinä määrin, että erillinen jalkakäytävä kävisi tarpeettomaksi ?

Ottaen huomioon, että suunnitelmaan piirretylle uudelle jk+pp-väylälle Peltopolku välillä Rantatie - Peltotie ei näytä olevan mitään tunnistettavissa olevaa pakottavaa tarvetta, tämän väylän toteuttaminen poistettaneen suunnitelmasta. Tämä on suotavaa myös siksi, että kyseisen väylän reititys tuhoaisi kokonaisuudessaan yhden Jupperin harvoista alkuperäisistä biotyypeistä ja samalla laajan puulajikirjon metsikön, jota todetusti käyttävät suojapaikkanaan lukuisat suojeluamme ansaitsevat pienet ja vähän suuremmat eläimet.

Tämä antaa aiheen arvioida uudelta pohjalta myös hulevesiverkon reititystä tällä kohdalla. Olisi omituista, jos kyseiset lähiymäristöä rikastuttavat arvot tuhottaisiin pelkästään hulevesiputkien sijoittamista varten.

Korkeuserot ovat tällä kohdalla edullisesti varsin vähäiset. Tämä antaa mahdollisuuksia valita suunta, johon näiden kiinteistöjen purkamat hulevedet ohjataan. Suunnitellun Peltopolku - Rantatie reitin sijasta vedet tulisi nyt kääntää kulkemaan reittiä Peltotie - (oleva) Peltopolku - Pitkäjärvenranta.

Tätä haaraa hyödyntävät kiinteistöt osoitteissa Peltotie 16, 21 ja 23. Näille suunnitellun purkupisteen korkeusasema Peltotien kääntöpaikalla on 25,6. Peltotien ja (olevan) Peltopolun risteyksessä tarkastuskaivon korkeusasema on 26,5. Seuraavan tarkastuskaivon korkeusasema Pitkäjärvenrannassa on 23,8.

Peltotien päässä olevalle kääntöpaikalle sijoitettavat hulevesikaivot tulee reitittää (olevalla) Peltopolulla omassa putkessaan Peltotien toisesta suunnasta (pohjoisesta) tulevan haaran rinnalla yhdistettäviksi Pitkäjärvenrannan ensimmäisessä tarkastuskaivossa. Korkeusero kääntöpaikalta Pitkäjärvenrannan tarkastuskaivolle on vajaat 2 m ja se riittää hyvin pumppaamattoman virtauksen varmistamiseen.

Tarvittaessa Pitkäjärvenrannan osuuden korkeusasemaa voidaan ilman ongelmia edelleen alentaa, koska jäljellä oleva etäisyys putken purkualueelle on vain vajaat 20 m.

Kiinteistöt osoitteissa Peltotie 17 ja 19 tukeutunevat Pitkäjärvenrannassa edullisemmassa korkeusasemassa oleviin purkupisteisiin. Kiinteistöt osoitteissa Rantatie 11 ja Peltokuja 3 tukeutuvat luontevasti Rantatien reitityksessä oleviin purkupisteisiin.

Ymmärrän, että katuja pitää kunnostaa, mutta nyt on aivan ylimitoitetut suunnitelmat. Erityisesti harmittaa, jos vehreys vähenee puuston kaatamisella oleellisesti. Ymmärrän, että jalkakäytävä voi olla tarpeen erityisesti lapsia ajatellen, mutta kapeampikin tie riittää alueen tarpeisiin nähden. Kannatan täällä monen nostamia asioita, jotka tulisi huomioida ja tehdä uusi suunnitelma pienemmällä vaikutuksella ympäristöön.

Miekestäni nykyiset hiekkatiet ovat riittävät aleen liikennemäärille. Hulevesijärjestelmän luominen on tarpeen.

Fakkta 1
Espoon kaupunki otti tiemaksut perittäviksi kiinteistöverossa.

Fakta 2
Tiehoitokunnat lakkasivat olemasta. Nehän keräsivät tiemaksut, jotkia menivät nyt kaupungin pussiin. Resurssit hoitokunnan ylläpitämiseen loppuivat.

Fakta 3
Kaupunki ottaa haltuunsa vain valmiit tiet/kadut ja teettää niiden sekä kunnossapito että hoitotyöt,
Valmiita tiet / kadut ovat sitten, kun ne on ensin asvaltoitu

Fakta 4
Kaupunki ilmoittaa hoitavansa tiet mutta ei tee kunnossapitotöitä niille teille/kaduille, joita ei ole haltuunotettu.
so. hoitoa on vain lanaus ja auraus, jotka kaupunki teettää ei-haltuunotetuille kulkuväylille.

Fakta 5
Kaupunki ottaa mallikseen Vihdin käytännön ja sysää ei-haltuunotettujen teiden / katujen kunnossapidon Tiekunnille, Joita ei ole enää olemassakaan.

Asioihin ei tunnu vaikutavan sekään, että esim Jupperi 1 on kaavoitettu
Huomaa - hoito ja kunnossapito ovat eri asioita !

Kommenttini kaupungille :
Unohtakaa tiekunnat joita ei ole olemassakaan

Yhdenvertaistakaa haltuunotetut ja ei-haltuunotetut kulkuväylät, joita on kaavoitetulla alueella, jotta hoito ja kunnossapito olisi yhtenäinen koko alueella

Mikäli yhdenvertaistusta ei toteuteta. niin kannatan mahdollisimman monien katujen / teiden asvaltointitoimenpiteitä, jotta kulkuväyliä haltuunotettaisiin kaupungille samoin kuin tiemaksut siirrettiin kiinteitöveroihin.

Pitkäjärvenrantaan on suunniteltu liian leveä piennaralueiden nurmetus, se näyttää luonnottomalta. Hienoa, että autoliikennettä rajoitetaan (vain tonteille ajo sallittu) ja Pitkäjärvenranta muuttuu kävely-ja polkupyörätieksi. Pitkäjärvenranta on osa arvokasta historiallista Kuninkaantietä, näkymä pitäisi säilyttää mahdollisimman muuttumattomana, puita ei pitäisi kaataa kuin aivan välttämättömät ja turhan leveätä piennaralueen nurmetusta ei pitäisi rakentaa. Luonnon monimuotoisuutta pitäisi suojella kaikin tavoin säilyttäen miljöö mahdollisimman muuttumattomana.

On jäänyt epäselväksi, millä perusteilla hallinto on valikoinut alueen hankkeisiin organisoituihin 10 päivän pikakuulemisiin asianosaiset. Selvää sen sijaan on, että kuulemisten asianosaisten tunnistaminen on epäonnistunut. Joko välinpitämättömyyden vuoksi tai sitten ihan tarkoituksella asukkaat, joita esitetyt hankkeet koskevat, on jätetty asianosaiskuulemisen ulkopuolelle.

Esimerkiksi Rantatien hankkeesta ilmeisesti pidettiin jo jonkinlainen kuuleminen. Sen aineisto on kadonnut otakantaa.fi - sivustolta. Vaikuttaa siltä, että "asianosaisina" alkaneesta 10 pv kuulemisesta meni tieto niille, joiden katuosoite on Rantatie.

Mutta kaikille on selvää, että tuolla suunnitelmalla - johon kuuluu laajojen pysököintikenttien rakentaminen koko kylän virkistyskeitaan ytimeen - tärvellään kaikkien alueen asukkaiden ympäristö. Asianosaisia ovat kaikki ne, jotka säännönmukaisesti ulkoilevat Pitkäjärven rantakaistalla surffirannan ja kylän uimarannan välillä. Siis kaikki, joille kohde on 15 min kävelyn ulottuvilla.

Espoon osoitekarttaa selaamalla on selvää, että asianosaisia ovat ainakin ne, joiden osoitteena on Rantatie, Rantakulma, Pitkäjärvenranta, Peltotie, Peltokuja, Jupperinaukio, Tammipääntie, Tammipäänpolku, Tammipää, Peltorinne, Kulmatie, Pihakulma, Rinnetie, Mäkipolku, Mäkiportti, Mäkikuja, Harjumäentie, Kaivoskuja, Kaivostie, Kalliotie ja Kaivosmäki.

Koska tässä käsillä olevan "Jupperin kadut" -hankkeessa pinnassa ovat pääperiaatteet, joilla kyläympäristöämme muokataan, ja ne koskevat yhtä lailla ja erityisesti Rantatien lohkolle esitettyjä mullistavia muutoksa, on ilman muuta katsottava, että tässä meneillään oleva kuuleminen on samalla täydentävä osa puuttunutta Rantatien hankkeen asianosaiskuulemista.

Alueella ei tarvita jalkakäytäviä, nykyiset teiden leveydet riittävät hyvin. Alueella on erittäin vähän liikennettä, teitä on turhaa leventää. Suunnitelmassa olevat uudet kevyen liikenteen väylät Pellonpää ja Peltopolku ovat täysin turhia. Espoo voisi käyttää varat välttämättömiin kohteisiin ja luopua turhien kohteiden rakentamisesta. Alueen puut ja pensaat tulisi säilyttää, ainoastaan välttämättömät puut kaataa. Alueella on runsaasti eläimiä, joiden elinympäristöä tulisi suojella.

Eilen kävelyllä huomasimme Jupperin Rantatiellä, Vantaan Rannan kohdalla, puihin kiinnitettyjä lappuja molemmin puolin rantatietä missä kerrottiin kaupungin olevan aikeissa leventää tietä ja kaataa puita molemminpuolin sitä. Haluaisimme puolisoni Anna-Mari Walta:n kanssa kertoa oma näkemyksemme asiasta, joka on ettemme todellakaan toivoisi että rantatietä, tai mitään muitakaan alueen teitä, etenkään hiekkateitä, levennettäisiin, eikä että puita kaadettaisiin, eikä (ja tästä en tiedä onko aikeitakaan) päällystettäisiin asfaltilla. Se on enää viimeisiä pieniä alueita missä idyllinen ranta/ maalaismaisema on jätetty rauhaan lähitienoilla, joten älkää nyt ihmeessä menkö pilaamaan sitä - se on täydellinen muuten paitsi pienen alansa puolesta nykyisellään.

Toivottavasti kaupungilla luetaan näitä kommentteja, sillä kaikki kommentit yhtä lukuunottamatta on vastaan tuota suunnitelmaa. Hulevesiongelma pitää ilmanmuuta ratkaista, mutta siihen ei tarvita katualueiden levennyksiä, eikä asfaltointeja. Ainutlaatuisen kaunis Jupperi pitää säilyttää ennallaan. Väyliä ei siis tarvitse leventää, eikä alueella tarvita uusia kevyen liikenteen väyliä. Puita ei pidä kaataa, vaan säilyttää meidän kaikkien ilona.

Alue on todella mukava, rauhallinen ja viihtyisä asua. Rantamaisema on todella mukava ja viihtyisä, pääasiassa kaikki alueen asukkaat rakastavat kävellä, lenkkeillä, ulkoiluttaa kotieläimiään tai kävellä rattaiden kanssa tms. rauhallista idyllistä rantatietä - miksi tämä pitää tuhota?

Minkä takia alueen asukkailta pitää viedä pois heidän viihtyisä kotiympäristönsä. Tällä on hyvin vähän liikennettä, joten jalkakäytäville ei ole mitään tarvetta turvallisuuden takia, kaikki paikalliset älyvät ajaa rauhassa näitä meidän "pihateitä". Rantatiellä ei muutenkaan aja kukaan autolla pääasiassa, vaan se on käytännössä rauhallinen kävelykatu. Idyllinen maalaismaisema, jossa mieli ja silmä lepää. Paikka on todella mukava ja viihtyisä asua - ainakin vielä ennen tätä hanketta!

Järven toisella puolella kehä kolmen ja järven välissä ei asu ketään, eikö koirarantoja yms. voisi rakentaa sinne, jotta ei pilata asuinympäristöämme? (tai laaksolahden päähän missä on kaikki ulkoilumahdollisuudet muutenkin?)

Pyydän hartaasti, älkää tehkö tätä kotialueellemme!

Täältä naapurikaupungista huutelen, että älkää nyt ihmeessä menkö asfaltoimaan Jupperin rantatietä (Pitkäjärvenranta?)! Sehän on laajalla kaupunkialueella viimeinen henkireikä, jossa pääsee vähänkään vanhan maalaispitäjän tunnelmaan järvenrannan sorateineen.
Ja yleiskaavaankin merkittynä historiallisena tienä luulisi, ettei sitä tulisi rakentaa samalla perussapluunalla kuin kaikkia muita kaupungin katuja. Kyseessä ei taida olla edes pyöräilyn kannalta merkittävä reitti = pääreitti tms. vaan ennemmin paikallinen ulkoilureitti.

Viittaaminen 30 vuotta vanhaan asemakaavaan tuntuu hölmöltä (ainakin edellä kommenteissa oli jotain tämänsuuntaista mainittu). Ymmärrän, että rantatie on asemakaavassa pp-merkitty katualue, ja siten "päätetty asfaltoida". Mutta kun ei sitä -luojan kiitos- ole tähän päivään mennessä asfaltoitu, niin sanoisin että ennemmin se asemakaava pitäisi uusia eikä katua. Rantatien pitäisi olla osa ranta-alueen puistomerkintöjä (VL, VV, VP) ja niiden sisällä merkittynä ulkoilureittinä, mikä mahdollistaisi tien jättämisen sorapintaiseksi.

Jos nyt on aivan pakko päällystää historiallinen rantatie, niin käyttäkää edes jotain vähän innovatiivisempaa ratkaisua kuin jokapaikanperustylsä-asfaltti. Vaihtoehtoja on muitakin, esim. tämä: https://www.fidecol.fi/maisemarakentaminen/organic-lock/
En sano, että juuri tämä olisi hyvä kyseiseen paikkaan, mutta te ammattilaisina varmasti löydätte sopivan.

Sekin herättää ihmetystä, että jos/kun teillä on noin kaunis rantaraitti, joka vieläpä ollaan sulkemassa täysin autoilta (hyvä!), niin miksei suunnitelmassa ole esitetty penkkejä yms. pysähtymiseen ja oleskelemiseen, paikan kauneudesta ja järvimaisemasta nauttimiseen kannustavia toimintoja?

Älkää pilatko/tylsistyttäkö tätä helmeä!

Joku tiesi, että Jupperin pelikentälle olisi tulossa tekonurmikate. Ei kuulosta oikealta ratkaisulta.
Jos on väärää tietoa liikkeellä, joku paremmin tietävä voisi korjata.

Tekonurmi käytännössä rajoittaisi kentän käytön yksinomaan jalkapalloon. Nykyisellään kenttää käytetään vähintään yhtä paljon pesäpallon peluuseen. Voisi myös kuvitella, että tuollaisella hienolla hiekkakentällä olisi käyttöä myös kyläläisten petankkipeleissä. Mukavaa yhteistä tekemistä naapureiden kesken. Jalkapallokin on kautta aikojen sujunut hyvin hiekkakentillä. Jos tekonurmea tarvitaan, sellainen löytyy Laaksolahden urheilukeskuksesta.

Talvikäyttöä ajatellen veden ajaminen kentälle ja sen jäätyminen ihan pakkasen vaikutuksesta on tyylikäs ratkaisu. Joku katos ja pari penkkiä ehkä luistimien vaihtamiseen olisi kova juttu.

Ja sitten on tämä toinen puoli: Tekonurmipinnoite valmistetaan tietääkseni autonrengasjätteestä. Viisaammat ovat kertoneet, että tämä patja päästää (aluksi vai koko elinkaaren ajan) rankkoja kemikaaleja, joilla renkaita on valmistuksessa paranneltu. Lisäksi tällainen kumimateriaali kuulemma murenee ajan kuluessa ja päästää tolkuttomasti mikromuoveiksi laskettavia hiukkasia.

Kun alueen hulevesien käsittelyä tehostetaan, oletettavasti nuo mikromuovit huuhtoutuvat tehokkaasti Pitkäjärveen ja ilmaantuvat parin kuukauden sisällä Suomenlahteen.

Että voisiko joku näitä ratkaisuja paremmin tunteva esittää arvion, kuinka suuri poistorengasvarasto käytettäisiin tämän kentän kattamiseen tarvittavan tekonurmen valmistukseen. Jos minulta kysytään, emme tarvitse kylälle rengasjätteen loppusijoituspaikkaa.

Osoitteessa Peltotie 16 suunnitelmaan piirretty valaisinpylväs on epäedullisessa paikassa. Tähän sijoitettuna se estää tärkeän huoltoreitin kiinteistön pihanurmikolle. Talon kunnossapitoa varten (huoltomaalaus, seinien leväpesu, räystäiden ja syöksyjen kunnostus ym.) pihaan täytyy aika-ajoin ajaa esimerkiksi henkilönostin. Kadunvarressa oleva puusto huomioiden sen ainoa käyttökelpoinen kulkutie menee juuri siitä, mihin tolppa on nyt piirretty.

Yleisesti ottaen näyttää siltä, että valaisimet on piirretty pääsääntöisesti nykyisiin asemiinsa, joten vaikutelma on se, että vanhat sähköpylväät jäävät ja vanhoja valaisimia käytetään. Se on varmaan toimiva ratkaisu. Tällä mainitulla kohdalla nykyinen valaisin on kadun toisella puolella ja se valaisee risteysalueen hyvin. Parasta olisi pitää valaisin siis nykyisellä paikallaan.

Jos suunnitelma tukeutuu rakennettavaan uuteen maakaapelointiin ja vaatii kaikki pylväät toteutetaviksi uusina, siinä tapauksessa tämän mainitun pylvään parempi sijainti on kadun toisella puolella nykyisen valaisinpylvään vieressä.

Jossakin kommentissa ilmaistiin huoli tapauskohtaisesti kadunvarsipuun oksaston aiheuttamasta valaistuksen varjostamisesta (etenkin kesäaikaan lehtien ollessa puussa ?). Näissä yksittäisissä kohteissa suunnitelmaan varmaankin voisi lisätä oksaston karsimisen, jos katuvalaistuksen toimivuus sitä edellyttää.

Mielenkiinnosta kysyn, kuka nämä uudistukset on keksinyt ja nähnyt tarpeellisiksi toteuttaa? Hulevesijärjestelmän toimivuuden varmistaminen on kokonaisuudessa ainoa järkeenkäypä ja perusteltu toimenpide.

Yllä on lueteltu lukuisia äärimmäisen hyviä argumentteja sille, miksi ajoväylät tulisi säilyttää sorapintaisina ja miksei teitä ole syytä leventää. Olemme asuneet Peltotiellä 16 vuotta ja lapset ovat kasvaneet pikkuisista aikuisiksi tuossa ajassa. On opittu pyöräilemään sorateillä ilman huolta vilkkaasta liikenteestä. On saatu vetää pulkkaa kotikadulla niinä talvina, joina hiekoitus on ollut hiukan vähemmän innokasta. On leikitty puiden varjossa tai kipaistu rantatietä pyyhe kainalossa uimaan. Tämä on kasvuympäristönä ainutlaatuinen. Nuoret aikuisemme ovat yhtä harmissaan kuin mekin muutoksista, joita alueelle ollaan nyt toteuttamassa.

Olemme varmasti kaikki - myös suunnitelmien alullepanijat - samaa mieltä siitä, että ihmisen hyvinvoinnille asuinympäristön viihtyisyys ja luonnon läheisyys puustoineen, lintuineen, valoineen ja varjoineen ovat äärimmäisen tärkeitä tekijöitä. Mahdollisuus elää ja liikkua tällaisessa miljöössä on arvokasta enkä soisi, että jupperilaisten pitäisi niistä luopua.

Asfaltoidut, kaksikaistaiset tiet ovat kalliita, tylsiä ja ahdistavia, jos niitä ei oikeasti tarvita. Espoossa ei enää monta tällaista paikkaa ole. Kannattaisikohan sitä siis ensisijaisesti vaalia sellaisenaan huoltaen ja ylläpitäen totaalisen muutoksen sijaan?

Hei!

Muutamana viime talvena Jupperin omakotialueille vievät tiet ovat olleet täysin mahdottomia ajaa ja kävelläkä viivästyneen aurauksen vuoksi. Talvi -22 oli yllättävän luminen, mutta myös -23 oli hankala, etenkin kun lumimassa välillä osittain suli ja jäätyi isoiksi kokkareiksi.
Esim Kalliotiellä moni on jo hankkinut oman lingon, mutta se ei tehoa suureen lumimassaan.

Toivoisin nyt ensisijaisesti budjetissa panostusta tähän nykyisten teiden kunnossapitoon, juuri nyt on se hetki, kun linnut visertävät ja kulku on helppoa.

Kiitos!

Soratiet toimivat oikein hyvin näissä kohdissa. Parempi ettei tule helposti ajettavaa tietä jolloin liikennemäärät kasvavat.

Täysin tarpeetonta päällystää rantatie, säilytetään se sorapintaisena, tämä on erityisen tärkeää alueen lenkkeilijöille ja ulkoilijoille. sorapintaisella tiellä on mukavempi juosta kuin asvaltilla. Rantalenkki olisi syytä säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena, lähiluonto on tärkeä! Espoon kaupunki voisi nyt miettiä asiaa alueen asukkaiden kannalta. Tarkoitus ei ole myöskään lisätä autoilua alueella eikä tien leventäminen ole myöskään välttämätöntä.

Täysin tarpeetonta päällystää rantatie, säilytetään se sorapintaisena, tämä on erityisen tärkeää alueen lenkkeilijöille ja ulkoilijoille. sorapintaisella tiellä on mukavempi juosta kuin asvaltilla. Rantalenkki olisi syytä säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena, lähiluonto on tärkeä! Espoon kaupunki voisi nyt miettiä asiaa alueen asukkaiden kannalta. Tarkoitus ei ole myöskään lisätä autoilua alueella eikä tien leventäminen ole myöskään välttämätöntä.

Itse kannatan asukkaana asfalttia. Asunut 18v alueella ja tie päivittäin käytössä niin Auto aivan likainen aina sorasta ja auraus helpottuu! Aikakin jo nykyaikaistaa hiekkatiet asfalttiin.
Se että moni on vastaan liittyy koirauimarantaa mitä en todellakaan alueelle itse tahdo. Mutta tien asfalttiin kyllä.

Espoon kaupunki on ilmoittanut keskeyttäneensä ehdotetun Koirauimaranta suunnitelman toteuttamisen. Koirauimarannalle etsitään paikka muualta.

Pieni tilannepäivitys täällä.
https://www.repeteeri.fi/Jupperin_kadut/

Alueen teiden asfaltointi on mielestäni parantanut viime vuosina jokaisen toteutuksen osalta alueen ilmettä. Niin tulee olemaan tässäkin tapauksessa. Kaikki tiet ovat olleet sorapinnalla alunperin, mutta on hyvä, että rakennetaan toimivaa kaupunkia ja uusitaan tiet.

Olen samaa mieltä kuin edellinen: tie tulisi jättää sorapintaiseksi jotta tien vanha historiallinen miljöö säilyisi paremmin. Alueen sorapintaiset ja luonnonläheiset tiet käyvät vaarallisen vähiin. Varojakin kun on tiettävästi vähän käytettävissä, mielestäni tällainen kohde on täysin tarpeeton ja rahat voisi käyttää vaikka johonkin nuoriin ja lapsiin kohdistuvaan hankkeeseen.

Kaupungilla olisi mahdollisuus hakea kevennettyä ratkaisua rannan hiekkatiellä, joka vastaisi myös liikenteellisiin tarpeisiin. Kapeammalla kylätieratkaisulla mäntykuja ja tunnelma olisi mahdollisuus säilyttää ja silti saada tie ja kunnallistekniikka päivitettyä. Kunnostettua tietä on helpompi kunnossapitää myös talvella, mutta liikenne ei edellytä leventämistä.

Teitä ei tarvitse leventää, jalkakäytäviä ei tarvita, suunnitellut kevyen liikenteen väylät Pellonpää ja Peltopolku ovat täysin tarpeettomia, historiallisen Kuninkaantien reunoille suunnitellut leveät viherkaistaleet ovat turhia ja luonnottoman näköisiä, puita ei pitäisi turhaan kaataa. Ilmastonmuutos pitäisi ottaa huomioon kaikessa, luontoa pitäisi suojella kaikin mahdollisin tavoin ja luopua kaikista turhista rakennusprojekteista.

Muutamissa kommenteissa ilmaistaan toive saada teiden pinnat asfaltille. Ainakin osalla näyttäisi olevan ajatuksena saada tästä ratkaisu luvattoman heikosta tienpidosta johtuviin vaivoihin, esimerkiksi tien krooniseen kuoppaantumiseen. Moni alueella pidempään asunut on ollut omakohtaisesti taistelemassa kaupungin kanssa alueemme tienpidon parantamisesta - laihoin tuloksin.

Ymmärrän hyvin turhautumisen. Näen kuitenkin tässä mahdollisuuden myös tienpidon parantamiseen:
Hulevesiverkosto rakennetaan tielinjoille, siis kadun alle. Kun hulevesiviemäri upotetaan 4-6 m syvyyteen, se tarkoittaa, että kaikki nykyisten katujemme pohjat avataan ja sen jälkeen kadut rakennetaan uudestaan. Nyt on meistä itsestämme kiinni, mitä hulevesiputkiston päälle laitetaan. Joka tapauksessa täysin uusi tierunko. Kaupungin esittämä suunnitelman mukaan lopuksi laitetaan asfalttipinnoite ja reunakirveykset. Me voimme tämän hylätä ja vaatia tiet ennallistettaviksi sorateiksi.

Muutaman vuoden kuluttua ei enää voi kadun ulkonäöstä päätellä, onko sen alla hulevesiviemäri. Kun lisäksi huolehdimme siitä, ettei katualuetta levennetä eikä reunapuita kaadeta, kylämaisemamme toipuu raskaasta hulevesirakentamisesta entiselleen.

Pointti on siinä, että nämä meidän vanhat polkujen päälle ajan saatossa syntyneet *rakentamattomat* soratiet korvautuvat uudella *rakennetulla* tierungolla, jossa murskemassat, raekarkeudet ja kerrokset on tehty siten, että tien kuivatus toimii, sen ylläpidettävyys muuttuu paljon helpommaksi. Kun tien pinta ei sateessa liety, kuoppaantumisherkkyys pienee. Samalla voidaan pintaan myös valita paremmat materiaalit. Esimerkiksi biopolymeerit (vaikkapa sokerijuurikkaan jalostuksen sivuvirroista) voivat toimia nykyisiä suolausratkaisuja parempana pölynsitojana.

Sekin kannattaa selvittää, joko hallinnossa olisi kehittynyt aikaisempaa enemmän valmiutta sitoutua sorateidemme asianmukaiseen ylläpitoon ja voisiko hulevesiverkon rakentamisen yhteydessä uudistettava soratien runko tarjota hallinnolle aikaisempaa hyväksyttävämmän perustan tienpidolle.

Kaikesta huolimatta sorateistä uudistettuinakin on varmaankin myös jatkossa haittojakin. Kuoppia voi syntyä. Pölyä voi nousta. Rapaa voi lentää auton kylkiin. Omalta kohdaltani olen valmis hyväksymään jonkin määrän epämukavuutta hintana odotuksiani paremmin vastaavasta kylämiljööstä.

Ehdoton ei asfaltille Pitkäjärvenrantaan! Alueen harvoja arvokkaita hiekkateitä joita on hyvä lenkkeillä kun alusta on asfalttia pehmeämpi. Myös miljöö muutoin puhuu hiekkatien puolesta.

Oottekko koskaan nähnyt kaksi autoa samaan aikaan tällä tiellä? Ootteko koskaan käyttänyt järkeänne kun teette näitä päätöksiä?

Mielestäni Rantatien ja Rantakulman rakennussuunnitelma vähentäisi alueen viihtyvyyttä, kaunis luontomiljöö kärsisi. Autopaikkoja on suunniteltu liikaa, yhteensä 32 kappaletta. Mielestäni autopaikoista pitäisi luopua kokonaan, tien leveydeksi riittäisi 5 metriä ja kevyen liikenteen väylää ei pitäisi rakentaa ollenkaan, puita ei pitäisi kaataa. (Kevyen liikenteen väylä on suunniteltu kulkemaan osittain lasten leikkipaikan päällä, tämä pienentäisi leikkialuetta sekä aiheuttaisi vaaratilanteita. ) Näin miljöö ei juurikaan muuttuisi. Suunnitelman mukaisesti tien leveys olisi 11 metriä (tie 5 m, nurmetus 3 m, kevytliikenne 3 m) Tämä olisi liian leveä kokonaisuus Rantatielle, mikä ei ole pääväylä. Pyöräilijät ovat tyytyväisinä pyöräilleet Rantatietä pitkin ilman erillistä pyörätietä tähänkin saakka. Tällainen rakennussuunnitelma tulisi myös kalliiksi Espoon kaupungille. Mielestäni suunnitelmaa pitäisi järkevöittää ja tehdä mainitsemani muutokset. Kevyen liikenteen väylää ei tarvita Rantatiellä, on käsittämätöntä, että Rantatien alussa olevien talojen tonteilta pakkolunastetaan maata kevyen liikenteen väylää varten, mitä ei tarvita ollenkaan. Kevyen liikenteen väylä pienentää pihoja kohtuuttomasti ja tulee liian lähelle taloja. Rakennussuunnitelmaa aletaan toteuttaa toukokuussa eli pitäisi reagoida mahdollisimman nopeasti.

Nähtävästi moni Laaksolahtelainen toivoisi, että Tantatien ja rannan seutu säilytettäisiin mahdollisimman luonnonmukaisena sillä se on alueen tärkeää ulkoilualuetta. Paikallisessa FB ryhmässä kuitenkin esim Hirsitie ja Hirsikalliontien asfaltointi sai ääniä. Nämä ovat vilkkaammin liikennöityjä katuja ja ainakin alkukeväästä 2023 ko tiet olivat routiminen takia aivan järkyttävässä kunnossa. Tie oli jalkapallon kokoisia monttuja täynnä. Käyttö helpottuisi ja varmasti myös ylläpito tulisi edullisemmaksi jos ko tiet, Hirsitie ja Hirsikalliontie asfaltoitaisiin. Voisiko Espoon kaupungin varoja kohdistaa tännepäin Laaksolahden ranta-alueen asfaltoinnin sijaan? Myös talviajan auraukseen tosissaan saisi panostaa. Vähälumisista talvina ei ehkä ongelma, mutta helmikuussa 2023 oli aikamoiset kinokset ja aura-autoja odoteltiin.

Muutosvastaisuus on järkyttävää eikä haluta nähdä hyviä asioita mitä muutos tuo.
Kumma homma kun tulvivat kellarit ei maistu, kuoppaisen tiet ei maistu, asuntoihin kulkeutuvat kura ei maistu epäsiistit tiet ei maistu ja nyt kun ne laitetaan kuntoon ei sekään maistu.
Hyvä, että vanhat puut kaadetaan niin eivät aiheuta vaaraa kaatuessaan. Puut todennäköisesti tulevat kärsimään pahasti kun kadut joudutaan kaivamaan auki syvälle, että asukkaiden tarvitsemat huluvesiputket saadaan kaivettuja maahan.
Kukaan tuskin haluaa asua kallilla asuin alueella jossa kuravesi seisoo varsinkin keväisin ja sateen jälkeen teillä. Remontti tulee nostamaan alueen asuntojen arvoa joka on alueen asukkaille pelkästään positiivinen asia.
Tontit on lunastettu jo aikoja sitten niin vihdoin päästään eroon epäsiisteissä kadunkulmista joita kukaan ei hoida.
Asfalttitie on ihmiselle ainoa järkevä päällyste tielle. Keski-Euroopassahan ei juuri hiekkatietä ole, Venäjällä niitä kyllä on.
Liikenne tuskin lisääntyy kun läpiajo tulee mahdottomaksi päättävien katujen johdosta.
Hyvä, että verorahoja käytetään vihdoin hankkeeseen jossa niistä pystyy nauttimaa kaikki alueella asuvat.
Ihan mahtavaa aurinkoista kesää kaikille.

Pitkäjärvenranta pitää säilyttää sellaisenaan. Hyvä, että Pitkäjärvenranta muutetaan kävely-ja pyörätieksi. Väylän sivuille on suunniteltu viherkaistaleet, jotka ovat täysin turhia. Ne eivät sovi vanhaan kauniiseen maisemaan. Puita ei pidä kaataa Kuninkaantien tien varrelta kuin aivan välttämättömät.

On todella vastuutonta, että suunnittelette lisää puiden kaatoa! Emme tarvitse yhtään enää luonnon tuhoamista.

Jupperin kyseiset kadut ovat tulvineet niin paljon, että mielestäni asialle todella täytyy tehdä jotain. Hulevesiputkia ilmeisesti ei pelkästään kuitenkaan tehdä, vaan tällöin myös kadut uusitaan niinkuin tehtiin Laaksolahden puolella(Lehtitie,Nummitie yms.). Hiekkatie on kuoppainen ja lähes joka viikko kaupunki lanaa tielle uuden hiekan, turhaan. Kuopat ovat seuraavan sateen jälkeen taas takaisin. Katupöly vähenee kun asfaltti tulee.

Espoon kaupunki on tehnyt koko kaupunkia koskevan Kotikadut kuntoon suunnitelman, joka on tehty 1996. Googlettamalla löytyy suunnitelma miten kaikki kadut muutetaan pikku hiljaa.

Hienoa, että tiealueet tulevat kuntoon ja autoliikennettä rajoitetaan! Lapsiperheiden määrä on kasvanut rajusti ja tämä on nyt huomioitu suunnitelmissa.

Huom! Teiden vierustat on lunastettu kymmeniä vuosia sitten, joten asukkailla on ollut hyvin aikaa valmistautua muutoksiin. Jalankulkijoiden turvallisuuden vuoksi puiden kaataminen on välttämätöntä. Leveämpi tie ei muuten mahdu. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan nyt kaadettavia puita ei olis ollut kymmeniin vuosiin. Suunnitelmissa on jätetty kaikki puut, jotka on mahdollista jättää. On ajateltava etenkin lasten turvallisuutta alueella, johon tulee merkittävä parannus.

Plussaa:
- kevyt liikenne tulee turvallisemmaksi (leveämmät tiet ja kevyen väylien lisääntyminen)
- pölyn vähentyminen parantaa ilmanlaatua huomattavasti
- vesi saadaan ohjattua teiltä kunnolla
- tiesuolan käyttö voidaan lopettaa

Mielestäni Asfaltointi kyllä olisi paikallaan . Tie mutainen ja kuoppainen. Myös valaistus paremmaksi! Ikävä ulkoiluttaa koiraa tai lenkkeillä mudassa ja kuoppaisella vanhalla tiellä. Voisi muutenkin raivata käyttämättömät tulvivat mökit pois niin pitkäjärven näkisi.

Asfaltti ei idylliä riko vaan raihnainen kylätie joka ei palvele ketään. Kylällä ollaan kaikkea vastaan esim koirauimarantaa. Toivottavasti retkeilijät ja joka kesäiset epämääräiset porukat ajetaan sitten pois koska on turvaton ranta!!! Huumeitakin siellä myydään autoista…. Nyt asukkaat sitten yöpartioon että idylli säilyy 1960 luvun rauhaan. Uskaltakaa puuttua livenä eikä vaan täällä palstalla kirjoitella.

Hyvät jupperilaiset !

Tämä Espoon kaupungin organisoima palautesivusto on sulkeutumassa sunnuntaina. Vielä on hyvää aikaa tuoda esille oma kanta. Ei kannata jäädä sivustakatsojaksi. Jokaisen päättäväisyyttä tarvitaan.

Kun sivusto sulkeutuu, tarvitsemme kyläläisten oman kanavan, jossa voimme valvoa, että suunnitelmat kääntyvät tahtomme mukaisiksi. Voimme myös ideoida vastatoimia, jos niihin ilmenee tarvetta.

Olen tässä tarkoituksessa perustanut otakantaa.fi -sivustolle uuden hankkeen otsikolla "Jupperin kadut 2023 - kylän oma kanava". Tämä hanke löytyy laittamalla hakulaatikkoon "Jupperi" ja tämän *lisäksi* on valittava hakulaatikon alapuolella olevasta palkista "Kaikki hankkeet". Muussa tapaukseessa esiin tulevat vain kunnallisten toimijoiden perustamat hankkeet.

Suuret kiitokset kaikille keskusteluun osallistuneille ! Asiamme on kesken - jatkamme määrätietoisesti hyväksyttävään lopputulokseen !

Tapaamisiin kylän omalla kanavalla.

Suunnittelun yleisenä lähtökohtana näyttää olevan vakiomuotoiset ratkaisut katujen poikkileikkauksisssa ja tilantarpeessa, joka näyttää melko isolta. Peltotien pää on umpeutumassa, joten autojen läpiajoliikennettä ei enää ole. Kun Tammipääntien liikennemäärä on 1000 (KAVL), niin mahtaisiko Peltotien arkipäiväliikenne olla sitten alle 100, kun kadun pää umpeutuu ?

Katuluokituksesta on suunnitelma-asiakirjassa mainittu, että kadut (Peltotie ja Peltokuja) ovat tonttikatuja. Kaupungin ”Katujen poikkileikkausten suunnitteluohjeet” ohjeistuksessa mainitaan, että jalkakäytävä on tarpeen, kun liikennemäärä on yli 100 (KAVL). Tuota jalkakäytäväkysymystä tulisi pohtia tarkemmin ja perusteitakin.

Samoin perusteet Peltopolun rakentamiselle Rantatielle asti (jk+pp-tie) mietityttää, onko tälle yhteydelle todellista tarvetta ja ketä se palvelisi, kun yhteyksiä Tammipääntien suunnasta Pitkäjärvenrantaan on useita muitakin ? Lisäksi Pellonpään pp-tien rakentaminen on luontevaa, koska tälle lyhyelle osuudelle on muutenkin tulossa rakentamista (hulevesilinja). Jos perusteita todella löytyisi, niin siinä tapauksessa puistomaisempi ratkaisu olisi tarpeen, esimerkkinä Pihlajarinteessä Raitakujan päässä oleva puistomainen kapeahko väylä.

Kun kaupunki ottaa katualueen haltuunsa katujen rakentamisen myötä, tästä tulee myös kunnossapitovastuu.. Katualue on siirtynyt kaupungin omistukseen 30 vuotta sitten, aikoinaan tuli kutsu lunastuskokoukseen. Tiekuntaa ei ole ollut 30:een vuoteen, joten välitilassa on eletty, kun ei ole ollut kunnossapitoa, ylläpitoa vain (auraus, lanaus, suolaus/kastelu). Siksi on tervetullutta, että kunnossapitäjäkin alkaa löytyä ja ratkaisuja hulevesiongelmiin.

Tonttikaduilla ei sallita kadunvarsipysäköintiä, joten pysäköinti tapahtuu tonteilla sekä erillisillä pysäköintipaikoilla kuten Jupperinaukiolla ja Rantatien päässä. Tonttikatujen rakentaminen ilman päällystettä lienee kunnossa- ja ylläpidon kannalta jossain määrin haasteellista. Suunnittelussa voisi kuitenkin miettiä ns. kevennetyn kunnallistekniikan ratkaisuja joiltakin osin, jotta hieman massiiviselta vaikuttavaa rakentamista voisi sopeuttaa paikallisiin olosuhteisiin.

Katusuunnitelman selostuksessa todetaan, että kevyen liikenteen tiet (jk+pp) ovat reunakivellisiä lukuunottamatta Jupperinaukiota, joka on päällystämätön kivituhkapintainen. Reunakivien käyttö on mielestäni tarpeen vain, kun hulevesiä ei muutoin voida johtaa tarkoituksenmukaisesti – esimerkiksi kun tiellä on enemmän kaatoa ja vedet uhkaisivat valua asuintontille. Samoin asfalttipäällyste on tarpeen vain, jos jk+pp-tien jyrkkyys edellyttää kestävämpää päällystettä eroosion välttämiseksi. Lähtökohtaisesti tehtäköön siis kivituhkapinta jk+pp-teille.

Suunnitelman selosteessa ei ole mainittu Kuninkaantietä, joka on yleiskaavaan merkitty historiallinen Suuri Rantatie, sen säilynyt linjaus kauniissa rantamaisemassa. Tämä pitäisi mainita suunnitteluselosteessa, koska sillä on laajempaa merkitystä. Nyt tehty ehdotus ei sovi tähän ympäristöön. Esimerkiksi Jupperintien ja Ainontien kylätieratkaisu on hyvin ottanut huomioon historiallisen tieympäristön siten, ettei tietä ole tarvinnut leventää eikä siten tärvellä Jupperin ja Linnaisten kartanon seutua. Samoin aikaisemman katusaneerauksen (Pitkäjärvenranta, Lehtitie, Nummitie) yhteydessä tehty jk+pp-tie välillä Pitkäjärvenranta 29 – 40 on tehty ilman reunakiviä kivituhkapintaisena. Näistä voisi ottaa mallia. Kestopäällystettä voisi ehkä harkita niissä kohdin, joissa kaavan mukaan tonteille ajo on sallittu (pp/t). Jupperin uimarannan eli surffirannan seutu on maisemaltaan kaunis kohde, johon ympäristöön toivoisi panostettavan niin, että alueen käyttö levähdyskohteena voitaisiin ottaa huomioon – samoin siinä lähellä olevan suojellun rakennuksen ympäristö isoine tienreunuspuineen (vrt. kylätie). Kuninkaantiellä on pyörällä liikkujia myös kauempaa - onhan havaittu, että tällä ympäristöllä on vetovoimaa.

Kannatan Peltotien asfaltointia, mutta voiko sitä mitenkään tehdä kaatamatta kaikkia puita tien varrelta? Pääasia on, että tie saadaan kuopattomaksi ilman lammikoita - mitä se sitten vaatiikin. Rannan myötäinen tie sen sijaan syytä pitää hiekkatienä ja sen varren hyväkuntoiset puut säilytettävä, varsinkin kun siitä tulossa jatkossa autoton. Peltotien päähän suunniteltu polku Rantatielle on turha hanke.

Hei,
Asfaltti Jupperin alueelle olisi myös mielestäni varsin maino ratkaisu. Hiekka pöllyää kuivana ja märkänä roiskuu rapa. Eli kyllä asfaltille koko jupperiin!

On sitten historiallinen alue tai ei niin pitäisi kyllä asfaltoida ihan vaan asukkaiden käytön vuoksi. Auraus mahdotonta talvella ja keväisin/syksyisin hiekkatiet todellakin kuraiset. Ja haloo , ei suljeta ajotietä koska miettikää kun on vakava tilanne esim tulipalo ja ainoa läpikulku olisi poikki? Ei kovinkaan järkevää. Eihän sitä läpiajoa niin paljon todellakaan ole.

Eli ei saa sulkea ajoreittejä!!!!!!

Jos historia olisi haluttu säilyttää miksi on saatu rakentaa kivitaloja ? Ja kaiken maailman taloja alueelle?? Kaikki talot tulisi olla kaavassa historiallisen puisia. Nyt talot väriltään ja muodoltaan ties mitä! Kuuluuko tämä historialliseen kuninkaantien idyllin? Mielestäni ei. Ei ole kunnioitettu rakennuksissa historiaa mutta tie pitäisi säilyttää?????

Peltotien hulevesiongelma on laajalti tunnettu ja pahin kohta on Peltotien alkupään painanteessa ennen mutkaa. Tähän kohtaan kerääntyy hulevedet lähes hehtaarin alueelta. Suunnitelmassa on esitetty hulevesiverkon rakentaminen tähänkin kohteeseen, jolloin edellytykset ongelman poistoon ovat olemassa. Alustavan tarkastelun mukaan näyttää siltä, että kadun korkotaso olisi tällä kohdalla korkeammalla kuin mitä se on ollut aiempina vuosina (lukuunottamatta kaupungin tekemää kadun pinnan korotusta kolme vuotta sitten asianomistajia kuulematta).

Kadun pinnan taso määrittää padotuskorkeuden niin kiinteistöjen jätevesiviemäreille kuin hulevesillekin. Lähtökohtaisesti kadun korkeustasoa ei pitäisi mennä muuttamaan siitä, mitä on asemakaavaan merkitty ja rakennuslupaan hyväksyntä saatu. Esimerkiksi 0,2 metrin padotuskorkeuden muutoksella voi olla merkittävät seuraukset kiinteistön omistajan kannalta. Olen myös havainnut, että kaupungin kantakartassa voi olla selviäkin puutteita, joita ei kantakartassa aiemmin ole ollut, nimenomaan Peltotien alkuosan kohdalla.

Hienoa, että kadut kunnostetaan ja hulevesiongelma saadaan kuntoon. Tämän kaiken voisi kuitenkin tehdä järkevästi säilyttämällä katujen nykyinen leveys. Jalkakäytäviä ei tarvita, reunakivetyksiä ei tarvita, uudet kevyen liikenteen väylät Peltopolku, Pellonpää ja Jupperinaukio ovat täysin tarpeettomia. Pitkäjärvenrannan väylän reunoille suunnitellut viherkaistaleet ovat täysin tarpeettomat, ne ilmeisesti ovat ainoa syy puiden kaatamiselle, sireeniaidan poistamiselle sekä vanhojen porttien, upeiden kivipaasien poistamiselle, jotka ovat olleet siinä paikoillaan 1930 - luvulta lähtien.

Jupperin hiekkatiet ja luonto ovat upeita ja säilyttämisen arvoisia. Kävelen päivittäin vaunujen kanssa näitä katuja pitkin. Monesti mukana on myös pieni potkupyöräilijä. Koen kadut miellyttäviksi ja turvallisiksi kulkea. Autoliikennettä on todella vähän ja tilaa on aina ollut hyvin kaikille tiellä kulkijoille. Mikään keinotekoinen "maisemanparannus" ei näitä Jupperin maisemia oikeasti paranna. Sen voi kuka tahansa itsekin todeta, jos jalkautuu noille kauniille hiekkateille. Hiekkatiet toimivat myös asfalttia paremmin pienen potkupyöräilijän kanssa, joka asfaltilla olisi varmasti repinyt polvensa auki moneen otteeseen. Itsekin kävelen mielelläni noilla hiekkateillä paljain jaloin. En tiedä mistä löytäisimme vastaavan idyllin näin läheltä työpaikkojamme ja palveluita ja kaunista luontoa, jos Jupperista tehdään pienois-Leppävaara.

Kadut ovat suunnitelmissa niin leveitä, että se on ihan naurettavaa. Millä perusteella esim. Rantatiestä tehdään niin massiivinen? Mistä nämä kuvitteelliset käyttäjävolyymit tulevat? Miksi tänne tarvitaan niin paljon parkkipaikkoja? Mikä on riittävän hyvä peruste pienentää nyt jo pientä leikkipuistoa? Ihan kuin Espoo olisi nyt jumittunut sinne kasarille nousukauteen ja tahtoo asfalttia, muovia ja betonia kaikkislle, mikä vähän vihertää. Pitäisi ottaa huomioon, että nyt on 2023 ja pehmeämmät arvot. Jos jossain on mshdollista säästää luonnon monimuotoisuutta, se pitäisi säästää. Kummasta perinnöstä luulette lapsiemme kiittävän: asfaltti-Jupperista vai hiekkatie-Jupperista? Vähemmän on enemmän tässäkin tapauksessa.

Kehitysehdotukseni alueelle on:
-Hulevedet kuntoon mahdollisimman pienillä maisemanmuokkauksilla
- Puomit Pitkäjärvenrannalle johtaville teille
- Ei mitään maisemanmuokkausta kauniille ja historialliselle Pitkäjärvenrannalle!
- Ei asfalttia, tienlevennyksiä tai reunakiviä
-Ei puiden kaatamista!
- Max 5 parkkipaikkaa siihen Rantatien päähän Surffirannan ja urheilukentän edustalle
- Parannusta Surffirannan leikkipuistoon
- Pientä ilmeenkohennusta Surffirannalle (hiekkakasa pois, puistonpenkkiä tilalle, laituri pysyy, rikkinäiset veneet pois)
- Ei tekonurmea urheilukentälle. Sitä ei tarvita ja hiekkakenttä on muutenkin monipuolisempi.

Miksi Espoon kaupunki puskee 80-luvun kaavaa läpi, jota kukaan Jupperilainen ei varmasti halua? Ihmisten pihoista otetaan tätä suunnitelmaa varten isoja siivuja jalkakäytäville, joita käyttävät ketkä? No korkeintaan niiden talojen asukkaat joiden pihoja pakkolunastetaan. Kelle nämä uudistukset tehdään? Kukaan Jupperilainen ei varmaati halua tätä, joten miksi kaupungilla on pakkomielle puskea läpi tällaiset uudistukset neuvottelematta asioista asukkaiden kanssa? Eikö tällaisissa muutoksissa pitäisi olla jokin tausta-ajatus, että saadaan alueesta viihtyisämpi asukkaille eikä tällainen meininki että tehdään koska voidaan. Kukaan ei halua tätä.

Pakko myöntää, kun näin tämän suunnitelman olevan vakavasti harkinnassa, olin erittäin huolissani. Tiedotus projektia koskien on ollut hyvin hämärää, eikä asianosaisten mielipiteitä ole otettu melkein lainkaan huomioon. Kotialueeni siis meinataan tärvellä jonkun ikivanhan suunnitelman pohjalta? Tämä ei käy.

Olen erittäin onnekas, että olen saanut viettää lapsuuteni näillä turvallisessa, idyllisessä Jupperissa. Olen saanut kiipeillä tukevissa puissa ja oppia pyöräilemään rauhallisilla hiekkateillä. Sisarusten kanssa ollaan leikitty puistoissa, uitu järvessä ja ihmetelty sammakonkutua ojissa. Alueen liito-oravia ja lepakoitakin olemme saaneet ihastella. Syksyisin on roiskittu vesilätäköissä, joita muodostuu teillä kuoppiin. Jos olisin äiti, toivoisin, että omatkin lapseni saisivat kasvaa näin ihanteellisissa oloissa. Miksi tämä kotoisa, ainutlaatuinen paikka pitäisi peittää asfaltilla? Jos hiekkatie on joidenkin yksittäisten ihmisten mielestä kerran niin kamala, mikseivät he voisi siirtyä minne tahansa muulle teennäiselle alueelle asumaan sen sijaan että tärvelevät tämän idyllisen ympäristön, kun niin moni täällä sitä vastustaa? Tämä alue on juuri meitä varten, jotka pidämme rauhallisesta ympäristöstä, jossa lasten on hyvä kasvaa. Siksi olemme tänne asettuneet. Heräämme täällä joka aamu ja palaamme töistä ja koulusta koteihimme rentoutumaan. Siksi suunnittelijoiden pitäisi ensisijaisesti ottaa meidän äänemme huomioon, sillä me täällä tulemme joka päivä kärsimään (tai toivottavasti myös hyötymään) heidän päätöksistään.

Kesät ovat paahtavan kuumat täällä Etelä-Suomessa, joten puiden tuottama varjo ja viileys on suuri helpotus. Asfaltti on mustaa ja imee itseensä kaiken lämmön, mikä pahentaisi vieläkin tukahduttavaa kuumuutta. Projektiin menee myös paljon rahaa, jonka voisi käyttää vaikka sellaisiin tarkoituksiin, jotka oikeasti parantavat alueen viihtyvyyttä. Pitkäjärvi on ollut kesäisin sinilevän peitossa niin pitkään kuin muistan. Kaikkia hyödyttäisi puhtaampi järvi, jossa voi uida kesän paahteessa ilman huolia infektioista tai iho-oireista. Miettikää nyt, mitä kaikkea hyvää tällä rahalla voisi saada aikaan!

Opiskelijanakin elämä on toisinaan hyvin stressaavaa. Onneksi olen kuitenkin tähän asti ja toivottavasti tulevaisuudessakin saanut tulla koulusta kotiseudulle, jonka vehreys ja laulavat linnut ovat taistelleet tehokkaasti kaikkia huolia vastaan. Kun kaikki muu elämässä muuttuu, oma koti on aina turvapaikka. Kodin ei kuulu olla täydellinen, teennäinen tai tehty miellyttämään ulkopuolisia. Siksi pyydän, että harkitsette vuosikymmeniä vanhaa suunnitelmaa uudestaan ja otatte kaikkien meidän äänet huomioon. Varmasti pääsemme rauhallisella keskustelulla ja harkinnalla tulokseen, joka miellyttää mahdollisimman monia. Jupperi on minulle ikuisesti hyvin tärkeä alue, ja sen ainutlaatuisuuden puolesta olen valmis taistelemaan. Kiitos jo kaikille, jotka olette mukana puolustamassa rakasta kotiamme!

Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tarvitaan mahdollisimman paljon viheralueita. Mitä enemmän asfalttia, sitä enemmän haitta-aineita ja ravinteita päätyy vesistöihin. Asfaltin lämpötila hellepäivänä voi olla jopa 50 astetta. Kuumalla ilmalla asfaltista irtoaa pienhiukkasia ja syöpävaarallisia yhdisteitä.

Rantatien päähän (ja Rantakulmaan ?) suunnitelluista pysäköintipaikoista vielä. Monet ovat ilmaisseet selvästi, miksi suunnitelma ei tyydytä. Ei voi olla niin, että pelkkä pelikentän olemassaolo vaatii pysäköintikentän rakentamista. Ei myöskään ole niin, että surffirannan improvisoidun pysäköinnin eliminointi edellyttää viereen sijoitettavaksi korvaavan oikean pysäköintialueen.

Jokaisen suunnittelijan tulee olla tietoinen, että pysäköintialueella on vetovoimaiseen kohteeseen (kuten järven rantaan) sijoitettuna suuri taipumus vetää puoleensa aktiviteettia, jonka päätarkoitus on oleskella pysäköintialueella. Yleensä siis oman ajoneuvon kyljessä. Kavereiden kanssa hengaillen. Omasta mielestä hyvää musiikkia oman auton vaikuttavista stereoista kaiutettuna.

Jokainen, joka piirtää tuohon pysäköintipaikan, edistää tällaista ympäristön turmeltumista. Kyläläiset eivät tätä pysäköintipaikkaa tarvitse. Kentälle tullaan jalkaisin. Pelivälineet tai luistimet kulkevat mainiosti käsissä.

Jos jostakin syystä olisi aivan välttämätöntä saada pysäköintipaikkoja, esimerkiksi sen vuoksi, että kyläläisten kutsuille saapuvat vieraat saisivat autonsa johonkin parkkiin, parempi sijoitus pysäköinnille on Jupperinaukiolla. Havaintojeni mukaan siellä jo olevat pysäköintipaikat ovat yleensä tyhjillään.

Jos suunnittelija vakuuttuu siitä, että nämä eivät riitä, lisää voi toteuttaa kaupungin aikaisemmin omistukseensa pakko-ottamalla alueella nykyisen aukion itäpuolella (Tammipääntien toisella puolella). Siinä kohdassa on aivan tolkuttomasti jo varattua katutilaa. Kutsuille tulijat voivat siitä helpommin päästä perille kohteeseensa.

Rantatien pää on syytä toteuttaa suppeimmassa mahdollisessa laajuudessa. Niin kapeana, ettei pysäköinti ole mahdollista, tarjoten enintään minimaalisen kääntöpaikan sekä ajon Pitkäjärvenrannan kautta niille muutamille kiinteistöille, joille ainoa pääsy on sitä kautta. Ei jalkakäytävää. Ei pysäköinaluetta. Rantatien alkuun päättyvän tien merkki.

Tämä ihmeellinen suunnitelma, joka on kuulemma saanut jo 'lainvoiman', pitää pysäyttää. Kylän asukkaat, kaikki kyseisen rantapuiston aktiiviset käyttäjät ovat asianosaisia, mutta valtaosa asianosaisista ei ole koskaan saanut tietoa tällaisen suunnitlman valmistelusta. Rantatien suunnitelma on valmisteltava uudestaan osana Jupperin muiden katujen kunnostusta.

Kaupunkiluonto on erityisen tärkeä osa luontoa. Monipuolisen luonnon puolesta pitää taistella. Luonnontilassa olevat niityt ovat lajistoltaan erittäin monipuolisia. Ilman hyönteisiä linnut eivät tule toimeen. Rantatien viereen ei pidä rakentaa pyörätietä, niitty pitää säilyttää, eikä lasten leikkipaikkaa pidä pienentää. Parkkipaikkoja ei tarvita ollenkaan, Jupperin aukiolla olevia parkkipaikkojakaan ei juurikaan käytetä. Autoilua pitäisi nykypäivänä vähentää. Parkkipaikat Rantatien lopussa houkuttelisivat muilta alueilta turhaa saastuttavaa autoilua. Jalkakäytäviä ei tarvita, teitä ei tarvitse leventää, uudet kävelytiet ovat täysin turhia. Peltopolku, Pellonpää, ja Jupperinaukio pilaisivat monen talon piharauhan, puita kaadettaisiin, linnut menettäisivät alueitaan. Pitkäjärvenrantaan ei tarvita tien sivuille suunniteltuja viherkaistaleita. Puita ei pidä kaataa ilman välttämätöntä syytä. Hienoa, että tiet kunnostetaan ja hulevesiongelma korjataan. Tämän voi varmasti tehdä luontoa suojellen mahdollisimman tarkalla harkinnalla.

Aika hyvin on jo aikaisemmissa kommenteissa todettu suunnitelmien ylimitoitus. Kiittäisin erikseen Petri Pöyhöstä asian aktiivisesta esilletuomisesta. Hulevesiongelma Peltotiellä on todellinen mutta varmasti löytyy kevyempi ratkaisu tälle. Erillisiä pyöräteitä ei tarvita pienille vähäliikenteisille kaduille. 16v Jupperissa asuneena en myöskään tunnista pölyongelmaa. Myös suunniteltu puiden kaataminen tuntuu pahasti liioitellulta ja muuttaa pysyvästi ympäristöä. Kaupunki on tehnyt paljon hyviäkin asioita kuten Jupperin kentän ulkopunttisali mutta tämä projekti ei tunnu ratkaisevan mitään ongelmaa poislukien jo edellä mainittua hulevesikysymystä. Varmaan löytyisi tähän budjetoiduille varoille järkevämpääkin käyttöä.

Ainoa järjellinen osa suunnitelmaa on Peltotien hulevesien parannus, kaikki muu on järjettömyyttä. Espoon kaupunki ei tällä suunnitelmalla suinkaan paranna kaupunkikuvaa, vaan tuhoaa sen edesauttaen samalla luontokatoa kaatamalla useita vanhoja puita. Jupperin kylämäisyys täytyy säilyttää, samoin alueen hiekkatiet ja niitä ympäröivä luonto. Tosin kaupunki on jo tehnyt osansa kylän pilaamisessa salliessaan erittäin tiiviin rakentamisen, joka laskee alueen viihtyisyyttä huomattavasti. Kylän luontoarvoja tuhotaan hurjaa vauhtia ja nämä tarpeettomat suunnitelmat ovat siitä jälleen yksi esimerkki.

Ruvetan kapinaan tämä menee aivan yli kuinka suloisten lintujen orava vauvojen ja bambien kodit revitään pois ja meille jätetään vain synkää asfallittia! Tämä sii minun puolesta loppua, piste.

Mielestäni tämä ei saa jatkua enää.

Jupperin kylämäisyys on pilattu jo moderneilla taloilla ja tiiviillä pihoilla.

Miksi alueen viimeisiä luonnollisia alueita pitää nyt jyllätä ja korvata sorat asfaltilla. Suojellaan luontoa eikä jatketa tätä enää.

Tämä ei vain käy järkeen.

Jupperin luontoa pitäisi suojella kaikin tavoin. Kaupunkiluonto edistää terveyttä. Kaupunkiluonnon arvostus nousee tulevaisuudessa yhä merkittävämmäksi. Ekologinen kaupunkisuunnittelu, monimuotoisuuden turvaaminen, alueen kulttuurihistoria otetaan huomioon tulevaisuudessa yhä tarkemmin. Yllättävän monimuotoinen kasvi-ja eläinlajisto viihtyy tällä hetkellä Jupperin niityissä, rikkaruohoruohostoissa, puissa, pensaissa. Nämä pitäisi viimeiseen saakka yrittää säilyttää. Jupperissa pitäisi lisätä kaupunkiluonnon arvostusta, kannustaa pyöräilyyn, kävelyyn. Syitä miksi 31 suunniteltua parkkipaikkaa ovat täysin turhia. Rantatien urheilukenttä on pieni kyläkenttä. Sinne tullaan kävellen ja pyörällä. Pitkäjärvi on niin sinileväinen järvi, että sinne ei tulla kaukaa autoilla uintiretkille. Jupperin aukiolla olevat parkkipaikat riittävät, nekin ovat useimmiten käyttämättömiä. Teitä ei tarvitse leventää, pyörätietä ei tarvita Rantatien viereen, Peltopolku, Pellonpää, Jupperinaukio ovat täysin turhia, Kaupunkiluontoa pitäisi jokaisen nykyään arvostaa. Tämän 1987 laaditun suunnitelman mukaan ei voida toimia vaan on otettava huomioon ilmaston lämpeneminen.

Asfaltista päätyy haitta-aineita ja ravinteita vesistöihin. Se varastoi kuumuuden, nostaa lämpötiloja helteellä. Koirat kärsivät tästä helteellä. Siitä irtoaa helteellä pienhiukkasia ja syöpävaarallisia aineita. Espoon maisemoinnissa pitäisi säilyttää eri aikakausia. Jupperi on nyt katoavaa kaupunkikuvaa, mikä pitäisi säilyttää kauniina keitaan asfalttiviidakossa. Asfaltti ei sovi alueen kylämäiseen tunnelmaan, se veisi olennaisen miljöön hengestä. Valtio palauttaa vähäliikenteisiä asfalttiteitä sorateiksi nykyään myös säästösyistä. Sadevesi imeytyy maaperään paremmin soratiellä. Säilytetään niityt, puut, pensaat. Suojellaan lähiluontoa,yritetään vähentää autoilua. Ei parkkipaikoille, tien levennyksille, uudelle pyörätielle Rantatien vieressä, jalkakäytäville, Uudet kevyen liikenteen väylät Peltopolku, Pellonpää ja Jupperinaukio olisivat järkyttävä järjetön, uudistus. Samalla äärimmäisen tärkeä lähiluonto kärsisi. Samalla tuhoutuisi monimuotoista kasvi-ja eläinlajistoa Jupperista.

Rantatie (ei pidä sekoittaa Pitkäjärvenranta -nimiseen katuun) ei ole osa 'Jupperin kadut' -suunnitelmaa. Rantatie on kuitenkin olennainen osa Jupperin kylämaisemaa ja etenkin Jupperin rantapuisto on koko kylän virkistyskeidas. Asianosaisten tunnistaminen ei ole onnistunut. Kuuleminen ei ole ulottunut Rantatiellä asuvia laajemmalle. Osa Rantatiellä asuvista on myös jäänyt vaille kutsua syksyn 2022 kuulemisiin tai on ollut esteellinen osallistumaan keväällä 2023 tarjottuun katselmukseen. Tälle suunnitelmalle kaupunki ilmoittaa tuottaneensa 'lainvoimaisen' päätöksen. Töiden on ilmoitettu alkavan toukokuussa 2023.

Meneillään olevassa 'Jupperin kadut' -hankkeen kuulemisessa on esitetty runsaasti palautetta Rantatielle suunnitelluista muutoksista. Kun tilanne on tällä tavoin palutettu arviointiin, nähtiin tarpeelliseksi selvittää, mitä mieltä Rantatiellä asuvat ovat Rantatietä koskevasta suunnitelmasta.

Olen käynyt Rantatien ja Rantakulman jokaisella ovella tiedustelemassa, onko asukas halukas ilmaisemaan kantansa Rantatien suunnitelluista muutoksista. Tuloksista yhteenveto tässä:

Osoitteita Rantatiellä ja Rantakulmassa yhteensä 19.

Ei tavoitettu: 2

Saneeraussuunnitelmaa kannattaa: 6
Saneeraussuunnitelmaa vastustaa: 11

Uuden pysäköintitilan rakentamista kannattaa: 4
Uuden pysäköintitilan rakentamista joko kokonaisuudessaan tai pääosin vastustaa: 13

Tämän perusteella on selvää, että selvä enemmistö Rantatien asukkaista vastustaa alkamassa olevaa saneeraussuunnitelmaa ja ylivoimainen enemmistö vastustaa erityisesti pysäköintilan rakentamista Rantapuistoon ja Rantakulmaan.

Ottaen huomioon, että hankkeen asianosaisiksi laskettavat Jupperin kadut -hankeen alueella asuvat ovat ilmaisseet laajan tyrmistyksensä Rantatien kohdalle suunnitellusta hankkeesta, kohtuullista lienee odottaa, että Rantatien suunnitelma palautetaan suunniteltavaksi osana Jupperin kadut -hanketta.

Mikään ei estäne rikkoutuneen viemärin korjaamista erillishankkeena ilman viivytystä. Viemärilinja on vain loppuosallaan samalla reittillä kuin Rantatielle suunniteltu hulevesiputkisto.

Valitettavaa niiden Rantakulman asukkaiden kannalta, joiden pihojen läpi viemärilinja kulkee. Mutta väistämätöntä. Viemärien on toimittava. Emme halua viemärivesiemme tulvivan naapuriemme pesutiloihin.

Vähän ihmetyttää keskusteluja lukiessa kaupungin hankkeen kiivas vastustus muutamien henkilöiden ja nimimerkkien toimesta. Ettei vaan olisi samat henkilöt äänessä, joilta Espoo on vuosikymmeniä sitten lunastanut aluetta yhteiseen käyttöön. Nyt kun alueet otetaan kaupungin hallintaan ja valjastetaan yhteiseen käyttöön, niin nostetaan äläkkä ja vastustetaan lähtökohtaisesti kaikkea, teiden leventämistä, viheralueita, uusia kevyen liikenteen väyliä jne.

Pitkäjärvenranta on osa Vanhaa Viipurintietä, muinaista valtatietä Turusta Viipuriin. Lähes kaikkialla historiallinen tie on asvaltoitu, mutta Jupperin kohdalla on säilynyt harvinaisuus, hiekkapintainen museotie. Se tulee ehdottomasti säilyttää hiekkapintaisena. Kaikki rakennemuutokset hulevesijärjestelmineen ja penkereen vahvistuksineen tulee rajoittaa ehdottomaan minimiin. Järven puolella tarvittavat kaiteet tulisi toteuttaa museotien arvolle sopivasti puurakenteisina.

Hyvät jupperilaiset !

Tämä Espoon kaupungin organisoima palautekanava sulkeutuu tänään. Vielä on aikaa ilmaista oma kantasi ! Ei kannata jäädä sivustakatsojaksi. Jokaisen päättäväisyyttä tarvitaan.

Kun sivusto sulkeutuu, tarvitsemme kyläläisten oman kanavan, jossa jatkaa hallinnon suunnitelmien arviointia sekä valvoa, että suunnitelmat kääntyvät tahtomme mukaisiksi.

Olen tässä tarkoituksessa perustanut otakantaa.fi -sivustolle uuden hankkeen otsikolla "Jupperin kadut 2023 - kylän oma kanava". Tämä hanke löytyy laittamalla hakulaatikkoon "Jupperi" ja tämän *lisäksi* on valittava hakulaatikon alapuolella olevasta palkista "Kaikki hankkeet". Muussa tapaukseessa esiin tulevat vain julkisten toimijoiden perustamat hankkeet.
Tässä myös suora linkki omaan kanavaamme: https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/909/

Suuret kiitokset kaikille keskusteluun osallistuneille ! Tämän sivuston laskurin mukaan kannanilmauksia on tähän mennessä rekisteröity
129 kappaletta ! Taitaa olla ennennäkemättömän selvä tahtotilan ilmaisu.

Asiamme on kesken - jatkamme määrätietoisesti hyväksyttävään lopputulokseen !

Tapaamisiin kylän omalla kanavalla.

PS. Siltä varalta, että tähän kanavaan annettu palaute myöhemmin tulisi poistetuksi tältä sivustolta, olen taltioinut sen myös osoitteeseen https://www.repeteeri.fi/Jupperin_kadut/

Peltotien hulevesiongelmat tulee pikaisesti ratkaista. Katusuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet hulevesien osalta ovat kannatettavia. Peltotie ja Peltokuja ovat päättyviä tonttikatuja, joilla liikenne on vähäistä. Erillistä jalkakäytävää ei pidetä välttämättömänä. Katujen leveyden tulisi kuitenkin olla sellainen, että talvikunnossapito ja turvallinen liikkuminen on mahdollista. Pitkäjärvenranta on osa historiallisesti arvokasta Kuninkaantietä. Tietä tulisi kunnostaa ja ylläpitää soratienä puusto säilyttäen. Pitkäjärvenrannan n. 3,5 m leveitä viherkaistoja molemmin puolin pidämme tarpeettoman leveinä, sillä muualla 1 – 1,5 m riittää. Katuvalaistuksessa tulee huomioida rannan merkitys lepakkoalueena.

Arvon kaupungin edustajat ja suunnittelijat, sekä Jupperilaiset! Kommentoin syntyperäisenä Jupperilaisena & suunnittelunohjaukseen erikoistuneena rak.alan ja tuotantotalouden DI:nä.

Primääritarve suunnit.ualueella on käsittääkseni toimiva sade- ja hulevesien hallinta. Tärkeä toimenpide siis, kiitos siitä! Samalla kohtuullinen katujen kunnon parantaminen ja lähimenneisyyttä parempi ylläpitohoito & niihin liittyvät suunnitelmat ovat tarpeen. (Nykyisen hiekkatiestön ajoittainen huonokuntoisuus vaikuttaisi pitkän aikavälin havaintojeni mukaan olevan ensisijaisesti seurausta pikemminkin puutteellisesta tienhoidosta kuin itse hiekkatie -ratkaisuista.)

Suunnitelmissa Peltokujan säilyttäminen ei-läpiajettavana katuna on toimivaksi osoittautunut nykyratkaisu, huomioitu suunnitelmassa, kiitos! Nykyisin toimivaa ja tarkoituksenmukaista on mm. myös rantaan tapahtuvan liikenteen ohjautuminen sinne ja sieltä pois pääosin Pitkäjärvenrantaa -pitkin idän suunnasta ja suuntaan. Em. toimivuuden vahvasti ehdotan ja suosittelen sisällytettävän suunnitelmiin.

Koonti suun. kehittämisehdotuksiksi:
1.Kaikkien kommenttien ja kommentoijien tosissaan ottaminen. Myös mm. “maan hiljaisten” näkemysten huomiointi esim. kuulemisissa!
2.Alueen nykyisen ja erinomaisen asumisviihtyvyyden sekä nykyisen wau-koettavuuden ja autenttisen ilmeen, luontoarvojen, toimivien liik.järjestelyjen ja kulttuurihistoriallisuuden (ent. kesämökkialue&Kuninkaantie) arvostaminen ja kunnioittaminen suunnitelmissa ja prosessissa & em. nykyisten vahvuuksien parempi huomiointi, ei ylisuunnittelua.
3.Pitkäjärvenranta -katuosuus tarpeen säilyttää kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen mahdollistavana,turvallisena katu- ja liikennöintiratkaisuna (huom. arvoisia paikkoja uimarannan ja liikunta- ja leikkipaikkojen läheisyys ->esim. alennetut nopeusrajoitukset ja varoitusk:t?). Tämä vastaa nykyistä liikenneratkaisua, se on osoittautunut pitkään toimivaksi. Se mm.
- mahdollistaa länsipuolen asukkaiden ajon idän suunnasta ja suuntaan ilman Peltotienvarren (ja Rantatievarren) pientaloasutuksen läpiajoa
- mahdollistaa ranta-, järvi- ja liikuntapaikkavirkistäytyjien liikenteen kulkuvälineestä riippumatta rantaa pitkin, elämysreitti
- rauhoittaa Peltotienvarren (ja osin myös Rantatienvarren) pientaloasutusalueet ennaltaehkäisemällä niiden läpiajon
4.Peltotien leventäminen ja jalkakäytävä itäpäässä tarpeettomia->pois suunnitelmista, alentaa myös kustannuksia merkittävästi. Peltotien liikennemäärä erit.vähäistä ja maltillista, jäte-, aura- ja paloautokin mahtuu.
5.Peltotien ja Peltokujan (sekä Rantatien?) määrittely pihakaduiksi liikenneopastein tarkoituksenmukaisempaa? -> 20 km/h ja jalankulkijoiden väistövelv.
6.Päällystetyypin uudelleensuun. Min. ositttain, jopa kok.?. Vettä läpäisevä päällyste?
7.Puunkaadon mittava vähennys, täyskaadon korvaaminen tarpeen mukaan hoitoleikkuulla.
8.Kunnallisen jv-verkon ikä ja kunto – onko tarpeen ja tarkoituksenmukaista uusia/korjata samalla kun kadut auki?

Yt.PP :)

Mielestäni suurin osa tästä suunnitelmasta on täysin hyödytön, sekä asukkaiden että vierailijoiden kannalta. Kyllä, Peltotiellä on hulevesiongelma, mutta se on oikeastaan ainoa ehdotettu asia joka oikeasti kaipaa parannusta. Teillä ajavat harvat autot, enimmäkseen vain he jotka asuvat alueella. Itse ajan jotakuta vastaan ehkä kerran kuussa, enkä siten näe tarvetta leveämmälle tielle, josta vain yksi puoli saa käyttöä. Sama pätee kävelyteihin koko alueella, autoja ajaa niin harvassa, että "turvallisuusongelmaa" ei ole. Olen itse kasvanut pikkulapsesta saakka alueella, enkä kertaakaan ole joutunut lähellekään minkään näköistä onnettomuutta liian kapean tien takia. Kevyen liikenteen väyliä ei tarvita, kun alueella ei paljon muuta liikennettä ole alun alkaenkaan.

Teiden asfaltoinnissakaan ei mielestäni ole järkeä. Soratie on kaunis, historiallinen, harvinainen tie joita ei Espoosta enää montaa löydy. Olen lukenut kommentit muutoksenvastaisuudesta, mutten pysty ymmärtämään miksi ihan kaikki täytyy muuttaa? Soratiet ovat vähissä, eikö tätä yhtä voisi säilyttää? Eikä vain tunnesyistä. Asfaltti on ankeaa ja ahdistavaa, jos sitä tahdotte voitte muuttaa minne vain muualle, sitä löytyy kyllä. Kesäisin se kuumenee tuskalliseksi, eikä esimerkiksi koiria voi ulkoiluttaa kuumalla tiellä. Tähän asti meidänkin koiralla on ollut mukava alue käydä lenkillä, asfaltille eläimet eivät voi astua sen paremmin kuin me ihmisetkään. Lisäksi asfaltti levittää haitallisia aineita ilmaan ja luontoon, kuten jo aiemmin todettu. Sitä paitsi jo lukion ensimmäisellä maantiedon kurssilla kerrotaan, että asfaltti vain pahentaa tulvimista, kun vesi ei pysty imeytymään maahan tai muualle ympäristöön.

En kutsuisi istutettua nurmea asfalttitien vieressä viheralueeksi, siinäkin tapauksessa poistetaan jo olemassaolevat hyvinvointialueet keinotekoisilla. Miksi kaiken pitää olla samannäköistä? Miksi, kun yksi kaikkein suurimmista tämän hetken ongelmista on ilmaston muutokset, vain edesautetaan sen lämpenemistä sekä helpotetaan autoilua asuinalueellamme? Luonnollisen luonnon poistaminen tekee hallaa ilmastolle, eläimille, hyönteisille ja ihmisille. Miksi kaikki alueet pitää muuttaa samanlaisiksi neliskanttisiksi suunnitelmiksi? Eikö yhtä harvoista luonnonmukaisista, perinteikkäistä, suomalaisista alueista voisi vaalia, kun kerran suurin osa alueen asukkaista sekä vierailijoista on sitä mieltä?

Kun nytkin on niin pulaa rahasta joka suunnalla, onko sitä järkeä satsata tällaiseen projektiin, jota suurin osa asianosaisista vastustaa? Se ei paranna kenenkään viihtyvyyttä tai hyvinvointia, päin vastoin. Mieluummin korjattaisiin yllä mainittu hulevesiongelma ja laitettaisiin nämä kehitysrahat vaikka Pitkäjärven puhdistamiseen ja tekemiseen uimakelpoiseksi vuoden ympäri, se kun on oikeasti saastunut ja yliravittu, mikä on oikea ongelma. Tämä suunnitelma ei tue kestävää ajattelua tai kehitystä, vaan toisen ajan mielipiteitä, kun maailma oli täysin erinäköinen.

Kiitos kommenttimahdollisuudesta.

Idea leveistä asvalttiteistä Jupperin Pitkänjärvenrantaan on outo. Kun tällä hetkellä luonnon monimuotoisuudesta puhutaan joka paikassa ja puiden kaatamista pitää vältää niin tämän suunnitelman alta niitä puita kaatuisi kyymmeniä, ehkä lähemmäksi sata, joista osa on vanhoja. Miksi ihmeessä pitää leventää ja asvaltoida teitä, jotka suljetaan?

Jupperin rauhallinen miljöö tulee säilyttää ja siihen kuuluu että Rantatien, Peltotien ja Peltokujan sekä Pitkänjärvenrannan tiet saavat jäädä hiekkateiksi ja saavat olla kapeita ja vehreitä.

Hulevesiongelmalle pitää tietyst tehdä jotain, mutta kyllä sen voi hiekkatielläkin tehdä ja samalla kaivaa maahan ilmakaapelit ja vetää siihen muut tarvittavat uudet kaapelit ja kuituverkot ym.

Muutin perheineni Peltotielle neljävuotiaana. Olen nyt 20. Olen päivittäin kiitollinen alueesta jolla olen saanut kasvaa. Ajatus tämän kauniin, idyllisen ja rauhallisen alueen modernisoimisesta hirvittää minua. Toivon kaikille Peltotien nykyisille ja tuleville lapsille mahdollisuutta samanlaiseen kasvatukseen kuin mitä itselläni on ollut onni saada. Olemme kaikki hyvin onnekkaita että olemme saaneet asua tällaisella alueella, aivan kaupungin vilskeen vieressä mutta silti omassa rauhassa mahtavien ja vanhojen puiden saartamana. En ole kertaakaan näiden 16 vuoden aikana kokenut tarvitsevani jalkakäytävää ja kierrän päivittäin nämä hiekkatiet koiramme kanssa. Tämä hanke on täysin turha ja tulee loppupäässä tekemään enemmän hallaa kuin hyvää. Toivon hartaasti että heitä joihin tämä oikeasti vaikuttaa kuunneltaisiin ja otettaisiin huomioon.

Pitkäjärvenrantatien varrella on menneinä vuosina havaittu satunnaisesti liito-oravia. Onko lajin esiintymistä selvitetty katusuunnitelman yhteydessä, kun vanhoja puita on suunniteltu runsaasti kaadettavan?

Koko Espoota eikä Jupperia tarvitse asfaltoida. Pitkäjärvenranta on uniikkia kulttuurimaisemaa, jolle hiekkapäällyste sopii mainiosti. Samaa mieltä tuntuu olevan valtaosa kommentoijista.

Suunnitelmat ovat ylimitoitettuja, aivan kuten Rantatietä koskeva suunnitelma.

Hulevesiverkostoa sekä vesijohtoputkia on syytä parantaa ja korjata alueella, mutta tiet olisi suotavaa jättää sorateiksi eikä teitä ole tarve leventää (ainakaan nyt esitetyn mukaisesti) tai rakentaa erillisiä kävely/pyöräteitä autoteiden rinnalle. Olisi myös syytä huolellisesti arvioida puiden kaatamiset, ja kaataa vain ne puut, jotka ovat huonossa kunnossa. Tiet ovat liikenteeltään hiljaisia eikä tätä ole syytä muuttaa. Levennetyt sekä asfaltoidut tiet ainoastaan houkuttelee ajamaan kovempaa sekä muualta tulevia alueelle. Tämän lisäksi Pitkäjärvenrannan n. 3,5 m leveät viherkaistat ovat tarpeettomin leveät ottaen huomioon jo olemassa olevan ympäristön.

Kannatan myös ajatusta, että Rantatien suunnitelma palautetaan suunniteltavaksi osana Jupperin kadut -hanketta, niin että koko alue pystytään suunnittelemaan paremmaksi kokonaisuudeksi ja koko asuinyhteisöä kuunnellen..

Jos alueeseen halutaan panostaa, niin vesiverkoston lisäksi Jupperinaukiolla olevaa leikkipuistoa voisi päivittää sekä istuttaa muutaman puun lisää varjostamaan hyvin aurinkoista leikkipuistoa.

Pitkäjärvenranta on hiljainen katu, jota kulkevat lenkkeiijät, koiranulkoiluttajat ja muut jalan liikkuvat ihmiset, kävelleen pääasiassa. Tontille ajavia autoja on harvoin. Kauniit järvenrantanäkymät ja raikas järvi-ilma merkitsevät paljon näille tien käyttäjille. Vastaavaa pääasiassa kävelykatua ei toista ole. Jalkaisin kulkevien suosio on varma niin kesällä kuin talvellakin. Tätä kokonaisuutta ei tule rikkoa leveällä kadulla ja erillisellä jalkakäytävällä, jota ei tarvita. Läpiajo Laaksolahteen onkin estetty, ja hyvä niin.

asuntojen määrä alueella on miltei kaksinkertaistunut 25 vuodessa ja monilla on kaksi autoa. Kyseessä on suurempi ”kylä” kuin mitä se oli tullessamme tänne. Teidemme rungot eivät kestä aikaisempaa suurempien autojen ja hyötyajoneuvojen painoja. Tiet vajoavat ja viereiset ojat rumpuineen nousevat ylös liikenteen painosta. Talojen salaoja- ja hulevesiä ei pystytä poistamaan hallitusti. Tiet ovat kuoppaisia ja jo matalillakin nopeuksilla teiden huono kunto vaurioittaa autojen alustarakenteita. Sateella huolestuttaa se, ettei ohi ajaessaan roiskuta kuraa lasten, kävelijöiden ja lemmikkien päälle. Kävelijöitä on täällä ilahduttavan runsaasti. Ilman tiepohjien ja hulevesiviemäreiden rakentamista sekä asfaltointia ei teitä saada kuntoon, hulevesiä ohjatuksi oikein ja teiden ympärillä pölyongelmaa ratkaistuksi.
Kun teiden pohjat ja kunnallistekniikka rakennetaan, tuhoutuu teiden varsilla olevien puiden juuria vääjäämättä. Juurten katkeamisen jälkeen, puiden kyky pysyä pystyssä sään ääri-ilmiöiden yleistyessä heikkenee. Tapani-myrsky oli esimakua siitä, millainen rytäkkä meitä odottaa. Järven rannassa useampi kymmenen puuta kaatui aiheuttaen vaaraa ihmisille ja tuhoten koteja. Osa nyt kaadetuksi suunnitelluista puista näyttää jo nyt sellaisilta, että myrskyllä ei kannata olla niiden lähellä.
Teiden leveydestä on keskustelua. Espoo ei lumisina talvina ehdi auraamaan tietämme, olen tehnyt sen usein itse. Kasan korkeus tien laidalla ylittää kaksi metriä. Teiden on jatkossa oltava riittävän leveitä myös talvella. Tammipääntiellä nähdään, miten aurattu lumi runtelee kiinteistöjen aidat ja pyörätien laidalla olevan kasvillisuuden. Mikäli tiet ovat kovin kapeita, kärsii tien reunan kasvillisuus, puut ja muut rakenteet auran aiheuttamasta lumivallista. Vaihtoehtoisesti auran valli jää tielle ja estää käytännössä tiellä kulkemisen. Koneet ovat kookkaita, enkä usko, että Espoolla on näille kulmille osoittaa pienempää kalustoa.
On esitetty ajatus siitä, että uusia pienväyliä ei tarvita. Hoidan väylää Jupperinaukiolta Peltokujalle. Leikkaan ruohon ja kiveän polkua, jotta se ei olisi sateella kurainen. Polkua käyttää kymmeniä ihmisiä päivittäin. On hyvä, että esim. koululaiset voivat käyttää oikoreittejä ja ovat samalla poissa autojen joukosta. Väyliä on hyvä lapsille ja muillekin kulkijoille rakentaa. Mitä sujuvampaa kulku 214:n päätepysäkille on, sitä enemmän käytetään bussia. Toivon, että omalta osaltani olen mahdollistanut päätepysäkin säilymisen täällä Jupperinrannassa. Jos bussia ei käytetä, niin ei se pian tänne alas ajakaan.
Toivon toki, että luontoa säästetään mahdollisimman paljon ja että suunnitelmat toteutetaan ihmisen kokoisina, mutta näen kyllä esitetyssä suunnitelmassa paljon turvallisuutta ja viihtyvyyttä lisääviä elementtejä, sekä ratkaisun tulvimiseen, salaojavesien ohjaukseen, teiden hajoamiseen ja pölyämiseen liittyen. Toivon, että väylien uudistuksesta tulee meitä kaikkia ilahduttava lopputulema, vaikka kompromisseja joudutaan tekemään.

Pyydän ja rukoilen, älkää toteuttako näitä uudistuksia. Tämä maailma ei kaipaa yhtäkään parkkipaikkaa lisää ja Jupperissa ei ole tarvetta muuttaa mitään. Ihmiset ovat täällä tyytyväisiä nykyiseen. Jupperi ei ole mikään kaupunkisuunnittelijoiden leikkikenttä.

- Peltokujalle johdettu salaoja- ja hulevesiongelma pitää myös aidosti ratkaista ennen suunnitelman toimeenpanoa.

- Peltokujan nykyinen leveys on riittävä ja se kuten Peltotiekin tulisi pyrkiä säilyttämään ainutlaatuisen ilmeen mukaisena soratienä. Hulevesiviemäri tulee rakentaa nykyisen hulevesiongelman ratkaisemiseksi. Mikäli Peltokujan tai Peltotien hulevesiviemärin rakentaminen edellyttää välttämättä puiden kaatoa, tulisi uusilla puiden istutuksilla paikata maisemalle aiheutuva vahinko.

- Peltokujan ja Peltotien voisi muuttaa pihakaduiksi.

- Peltotien leveydelle ja asfaltoinnille, hyväkuntoisten puiden kaadolle ja jalkakäytävälle ei tunnu olevan liikenteen kannalta välttämätöntä tarvetta, kun nykyinen todella vähäinen läpiajokaan ei ole jatkossa mahdollista. Pihakatuna kevytliikenne korostuisi.

- Bussi 214 toimii suunnittelualueen ulkopuolelta tuleville loistavana, riittävänä ja ympäristöystävällisimpänä vaihtoehtona ja syöttöliikenteenä Pitkäjärvenrantaan tai Jupperin rantapuiston alueelle. Autoilijoille on Jupperin liikenneympyrän vieressä jo nyt valmiina liityntäpysäköintipaikat, mistä pääsee bussilla 214 suoraan nykyiselle Jupperinaukiolle ja edelleen Pitkäjärvenrantaan. Kaupungin tulisi edistää joukkoliikenteen käyttöä alueelle saapuvien ensisijaisena ja ympäristöystävällisenä kulkuvälineenä.

- Peltotien, Peltokujan ja myös Pitkäjärvenrannan nykyinen maisema ja katujen ilme ovat ainutlaatuisia. Kaupunki voisi ottaa niistä pikemminkin mallia muiden omakotialueiden katuverkoston maisemasuunnitteluun ja katujen ilmeen nykyaikaiseen ympäristön ja asukkaat huomioivaan kehittämiseen.