Mitä muuta haluat sanoa kansalaisaloitteista ja niiden käsittelystä?

Vaikeissa arvokysymyksissä tai tilanteissa, joissa kansanedustajat ovat jollain tavalla jäävejä päättämään asiasta, voisi käyttää kansalaisraateja päätöksenteon pohjana. Virossa koottiin iso kansalaiskokous antamaan neuvonsa riikikogun edustajien palkkioista, kun edustajat itse eivät oikein päässeet niistä sopuun ja olivat oikeastaan jäävejä.
Brexitin kohdalla nähtiin, miten ihmiset eivät oikeastaan tienneet mistä ovat äänestämässä. Kansanäänestyksissä kansalaisraateja on käytetty hyvin tuloksin puntaroimaan asian eri puolia ja antamaan oman näkemyksensä. Oregonissa Citizens’ Initiative Review 18-24 hengen raati valitaan kuuntelemaan eri intressiryhmiä ja niiden pohjalta tekemään oman valistuneen esityksensä äänestäjille. Raadin tuloksilla oli myös vaikutusta äänestäjiin, jotka sen lukivat. (http://participedia.net/en/methods/citizens-initiative-review)
Kansalaisaloitteiden valmisteluun on myös toivottu tukea, jotta ne saataisiin perinpohjaisemmiksi ja niillä olisi paremmat edellytykset menestyä. Keinovalikoimassa voisi olla:

a) kansalaisraati ennen aloitteen jättämistä, joka kuulisi eri osapuolia, tutkijoita ym ja ehdottaisi sen pohjalta aloitteen jättäjille parannuksia
b) kansalaisraati kun aloite on jätetty, syventämään ymmärrystä eri puolista ja antamaan päättäjille ulkopuolista näkemystä. Tähänkin voisi kuulua asiantuntijoiden ja eri osapuolten kuulemisia.

Osallistujat valittaisiin tilastollisesti mahdollisimman edustava otos suomalaisia. Tähän on eri menetelmiä, joko soitetaan kunnes saadaan joukko kasaan tai haetaan kansalaisia ja valitaan heistä mahdollisimman edustava otos.