Eiköhän sitä valvontaa ole jo tarpeeksi.

Asiakas itse päättää kotinsa puitteista...

Jokaisella on oikeus yksityisyyteen ja omaan elämään vaikka apua tarvitsisi! Tietysti jos on sattunut jotain mistä olisi hyvä tietää (esim. asukas on viety sairaalaan epileptisen kohtauksen vuoksi), se voidaan kirjata. Kirjaamisen poistamisella säästetään aikaa itse asukkaille.

Raportointi ihmisen arjesta on arveluttavaa oikeudellisestikin, jos sille ei ole selkeitä perusteita.

Tarpeeton.

Jos asumispalveluyksikössä on epäkohtia, ei asiakkaalla ole mitään mihin vedota jos ei laitos kirjaa mitään. Turhaa kirjaamista pitäisi välttää. ei jokaista asiaa ylös. En kuitenkaan menisi niin pitkälle, että kieltäisin kirjaamisen kokonaan.

Työntekijöiden vaihtuessavuorosta toiseen on parempi, että kaikki päivän asiat on kirjattuna. Sinne ei kuitenkaan saa kirjata epäolennaisuuksia, esim. omaisteb kuulumisia tai tunteiden kuvauksia, koska ei voida määrittää henkilön itsensä kokemusta, jollei hän kerro. Työntekijälle on kuitenkim erittäin tärkeää tietää kuinka asukkaan/asiakkaam päivä on sujunut. Ja tällöin myös asiakkaalla on mahdollisuus tarkistaa mitä tietoja hänestä työntekijöillä on ja pyytää korjaamaan virheet. Muutoin tiedot ovat suullisrn raportin varassaja "rikkinäinen puhelin" -efekti voi vaarantaa asukasturvallisuutta.

kirjaaminen on oltava, se on hoitajan oikeusturvalle tärkeää

Pitäisi olla itsestään selvää.

Nykyinen kirjaamisjärjestelmä ei ole hyvä. Toisaalta tiedonkulun kannalta on tärkeää kirjata asioita ehkä jopa päivittäin, koska jos päivittäistä kirjaamista jollain tasolla ei ole saattaa kiireessä unohtua todella tärkeätkin asiat. Tietenkin asumisyksikön asukkaiden kanssa voidaan sopia tarkasti mitä kirjataan, mutta kirjaamisesta pitää sopia yhdessä myös silloin kun asukas ei itse pysty kertomaan mitä haluaa kirjattavan. Nykyiset kirjausohjelmat ovat kaikki sairaaloita varten suunniteltuja joten niiden käyttö esim. sosiaalipalveluiden asumisyksiköissä ei vastaa tarkoitustaan niitä pitää kehittää.
Jos henkilökunta ei saa raportoida asukkaiden asioista toisilleen miten varmistetaan että asukkaan tarvitsema tuki, hoito tai palvelut tulevat oikein. Salassapitovelvollisuus on esim . sosiaalipuolella erittäin tiukka ( ja niin pitääkin olla) joten ulkopuoliset eivät tietoja saa.
Miten asukkaan etu määritellään, onko asukkaan edunmukaista että toinen työntekijä ei tiedä miten esim erittäin mukava päivä on mennyt tilanteessa jossa asukkaan kommúnikaatiotaidot ovat puutteelliset .

Päivittäinen kirjaaminen ja erilaiset yhteenvedot puoltavat paikkaansa asumisyksiköissä nimenomaan tiedonkulun kannalta, työntekijät vaihtuvat eivätkä edes vakituiset aina tapaa toisiaan vuoronvaihtuessa. Uuden työntekijät, sijaiset tai lomilta palaavat saavat asiallisista yhteenvedoista helposti perustiedot. Kun kirjataan pitäisi normaalitilanteessa yksi kerta vuorokaudessa riittää, ´poikkeustilanteissa´kirjattaisiin vain poikkeus esim. sairauteen liittyvät oireet . Jatkuvaa seurantaa vaativat toimenpiteet kirjataan vaikka erilliseen seuranta vihkoon ( diabeetikot, epileptitkot jne.) . Tällä hetkellä asioita kirjataan todella moneen kertaan ja tämä vie aikaa muulta työskentelyltä.
Miten taataan oikea tieto jälkikäteen syntyneissä ongelma- tai valitustilanteissa.