• Etätyöskentely (digitalisaation mahdolisuudet tässä), virtuaaliset työskentely-ympäristöt

  • Erilaisten osaamisen noston mallien tehokkaampi ja joustavampi hyödyntäminen.

  • Uusilla kasvualoilla paikallisten osaajien kasvattaminen perustuu usein vahvaan harrastuneisuuteen, jonka tukemiseen tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä. Pelialan osalta Neogames on mallintanut tätä omassa raportissaan: http://www.neogames.fi/wp-content/uploads/2018/11/Pelialan-politiikkasuositukset-vuosille-2019-2024.pdf#page=10

  • Eri koulutusasteiden tiiviimpi yhteistyö, joustava ja modulaarinen tarjonta

  • Täydennyskoulutus yhteistyössä yritysten kanssa erityisesti niille, joilla ennestään ei ole ammatillista koulutusta. Nyt työttömistä nuorista suurin osa vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Myös vanhemmat työntekijät 55 + ja 60 + tulisi nähdä osaavana työvoimana ja koulutusta.

  • Työmarkkinoiden joustot

  • Kainuussa uusista työpaikoista suuri osa tuntuu sijoittuvan matalapalkka-aloille, mikä vaikeuttaa yritysten työvoiman saantia ja toisaalta aiheuttaa kohtaanto-ongelmaa. Miten matalapalkka-alojen tuottavuutta voisi parantaa siten, että työntekijöille voitaisiin maksaa parempia palkkoja ja siten tehdä työpaikoista houkuttelevampia? Miten robotisaatiolla voidaan paikata matalapalkka-alojen työvoimapulaa ja samalla luoda työpaikkoja myös korkeammin koulutetuille?

  • TE-palveluita tulee kehittää laadukkaammiksi: esim. Omavalmentaja (Tampereen malli) suuntaan, viranomaisten yhteistyötä tulee tehostaa asiakkaan asian eduksi, heikoimmassa asemassa oleville riittävä ohjaus ja neuvonta palveluissa ja parempi saavutettavuus, sekä osallisuuden vahvistaminen

    • «
    • …
    • 21
    • 22
    • 23
    • 24
    • 25
    • 26
    • »