Aluekehitystyö (rakennerahastotoiminta) lähtee alueilta, joten valtakunnallisia hankkeita ei kannata tehdä pakolla/kiintiöillä, vaan luonnollisesti niiden asioiden ympärille, joihin niitä toimijoiden välisen vuorovaikutuksen seurauksena muodostuu muutenkin (bottom-up).

Vähemmän byrokratiaa. Vähemmän muka-hankkeita organisaatioille, jotka pyörittävät suurinta osaa henkilöstöstä hankkeiden kautta.

Yrittäjyyden tukeminen on tulevaisuuden tukemista. Yhä isompi osa työpaikoista syntyy pieniin yrityksiin ja erilaiset yrittäjyyden ja freelanceriuden muodot yleistyvät. Työkyvyn tuen mekanismit eivät tavoita näitä henkilöitä. Meidän on luotava yhteistyössä sellaisia rakenteita, joissa oman työuransa voi rakentaa kestävästi vaikka olisi välillä palkkatyössä, välillä yrittäjänä

Suomi tarvitsee uutta osaamista myös alueilla joissa ei ole korkeakouluja. Innovaatioiden mahdollistaminen ohjelmakauden toiminnan kautta edes auttaisi Suomea nousuus. tehdään tulevaisuutta eikä vain paikata vuotokohtia.

Normien purku. Hanketoimihenkilöiden kierto työhön yrityksiin. Vuorovaikutuksen lisäämisen aktiivimalli. Norsunluutornien purkaminen.

Enemmän kokoavia, valtakunnallisia kokonaisuuksia, jotta voidaan lisätä vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.

Alueellisuus ja kaikista vaikeimmassa asemassa olevat henkilöt tulee huomoida vahvasti.

Rahoitusta tulisi kohdistaa alueilla tehtävään kehittämistyöhön. Iso ei aina ole kaunista, vaan myös pienemmät kehittämishankkeet voivat olla aivan yhtä ellei jopa tuloksellisempiakin. Korkeakoulujen jokaisen hankkeen tulisi todistettavasti jalkautua alueelle, ei riitä, että euraan on kirjattu kohdekunnat. Usein kunnissa ei ole edes tietoa ko. hankkeista, joissa hankkeet "toimivat". Hakemuksia käsittelevien henkilöiden olisi hyvä jalkautua nykyistä vahvemmin alueelle, jotta käsitys arjen kehittämistyöstä pysyisi yllä. Sparrausta hiljaisempiin kuntiin.

Aluekehitystyön tulisi keskittyä yritysten toimintaympäristön parantamiseen.
Tämä yrityslähtöinen työ tulisi tehdä mahdollisimman lähellä yrityksiä, alueellisesti. Paikallisten kehitysyhtiöiden ja valtakunnallisten hankkeiden luonnollisen yhteistyön edistäminen luo tehokkuutta kummankin osapuolen hankkeisiin ja virtaviivaistaa asiakkaan (yritysten) saamaa palvelua. Vähemmän valtakunnallisia kokonaisuuksia, jotta voidaan lisätä vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.

ESR %-osuutta suuremmaksi. Toimenpiteitä köyhyyden poistamiseksi. Kotouttamiseen/koulutukseen panostamista.
Maakunnan kuntien tilanteen tuntemusta. Aluekehitystyötä.